ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä

2 opetusta kehitetään. 2 Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, viiden koulutusalan muodostama korkeakoulu. Maakunnallisen perustehtävänsä lisäksi ammattikorkeakoulu palvelee erityisosaamisalueillaan koko valtakuntaa osaavan työvoiman tuottajana ja ammattialueiden kehittäjänä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kehittyy tämän vuosikymmenen kuluessa vahvaksi maakunnalliseksi toimijaksi, jonka tuottamalla koulutuksella, palvelutoiminnalla sekä tutkimusja kehitystoiminnalla on merkittävästi alueellista vaikuttavuutta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tunnetaan ja sitä arvostetaan valtakunnallisesti omaleimaisista strategisista keihäänkärkialueistaan, joilla alueilla ammattikorkeakoululla on myös aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ammattikorkeakoulun kasvustrategia perustuu hankkeisiin saatavaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Strategiatyössä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun strategiset painopistealueet on määritelty seuraavasti: Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen Kansainvälinen kauppa ja markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen - erityisenä painopistealueenaan Venäjä ICT tietotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen Grafiikka ja kivimuotoilu 4. Rakenteellinen kehittäminen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on elokuussa 2002 toteutetun kuntayhtymäfuusion jälkeen osa koulutuskuntayhtymää, joka kokoaa yhteen kaiken maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulun toiminnan. Ammattikorkeakoulu hyödyntää kuntayhtymässä henkilöstö-, tila- ja laiteresurssien yhteiskäytöstä syntyvää synergiaa. Toimipisteverkostoa tiivistetään Imatralla, jossa kolmen koulutusalan tilat yhdistetään samaan rakennuskokonaisuuteen Mansikkalaan nykyisen tekniikan yksikön yhteyteen. Erityisesti lähialueen ammattikorkeakoulujen (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut, Humanistinen ammattikorkeakoulu) sekä Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön. Virtuaaliammattikorkeakoulun ja yrityshautomotoiminnan alueella osallistutaan ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteistyöhön.

3 3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston Palmenian kanssa tehdään oman maakunnan alueella yhteistyötä. Palmenian kanssa lisätään yhteistyötä yhteisessä täydennyskoulutusyksikössä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä laaditun aluestrategian mukaisesti ja osallistutaan yhteisten foorumeiden kuten Etelä-Karjalan Instituutin ja Metsäteollisuusfoorumin toimintaan. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 60 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %.. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 375, josta 105 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 550, seuraavana vuonna 600 ja vuonna 2006 niitä on 630 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet

4 a) Opetuksen kehittäminen 4 Opetuksen kehittämisessä panostetaan uusiin opetusmenetelmiin, joista yhtenä on verkkoopetus. Myös pedagogisten lähestymistapojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen suunnataan voimavaroja. Opiskelijoiden oppimista edistetään mm. eriyttämällä opintoja ja järjestämällä tukikursseja tarpeen mukaan. Erityisesti opiskelijoiden matemaattisia valmiuksia ja kansainvälisiä taitoja pyritään lisäämään. Opinnäytetyöprosessia ja opinnäytetöiden ohjausta kehitetään ja prosessin ohjaamisen kehitetään tarvittavat tietojärjestelmät ja tietoverkkotyökalut. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun (EKAMK) perustehtävä on osaavan työvoiman tuottaminen Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeita vastaavasti sekä maakunnan alhaisen koulutustason nostaminen. EKAMK edistää innovaatioiden hyödyntämistä, yrittäjyyttä ja yritystoimintaa alueella. EKAMK:n soveltava tutkimus tuottaa uutta tietoa, käytännön sovelluksia ja innovaatioita alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. EKAMK edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia lisäämällä verkottumista ympäröivään maakuntaan hankkeisiin osallistumisen, opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. T&K - toiminta ja työelämäyhteydet tuottavat uusia koulutussisältöjä ja menetelmiä. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, muut ammattikorkeakoulut erityisesti Itä-Suomen alueella sekä virtuaaliammattikorkeakouluverkosto ja ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkosto, Teknologiakeskus Kareltek Oy, Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja EKAMK vastaavat alueen tarpeisiin yhteistyössä sovitun työnjaon pohjalta. c) Kansainvälistäminen Kansainvälisessä toiminnassaan ammattikorkeakoulu pyrkii keskittämään resurssinsa ja osaamisensa kansainvälisyysstrategiassa määritellyille maantieteellisille alueille (Pohjois- ja Keski-Eurooppa, Kiina, Venäjä ja Itä-Euroopan uudet EU:n jäsenmaat) ja omia koulutusohjelmiaan tukevien kumppanien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kansainvälisille kumppaneille laadittua laatukriteeristöä tarkennetaan ja yhteistyö keskitetään tälle alueelle. Ammattikorkeakoulun kansainväliset yhteydet tukevat maakunnan kansainvälistämistä ja sille sidosryhmien kanssa asetettuja tavoitteita. Niin opetushenkilöstölle kuin opiskelijoillekin lisätään kansainvälistymiskoulutusta ja valmiuksia kansainväliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonta sisältää englanninkielisiä koulutusohjelmia, englannin kielistä opetusta, opiskelija- ja opettajavaihtoa. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 18 % nuorten koulutuksenaloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 16 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen painopistealueina ovat opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja

5 kehittäminen. Opetushenkilöstölle järjestetään mahdollisuuksia irrottautua normaalista opetustyöstä ja toteuttaa työelämäjaksoja. Opetushenkilöstön koulutuksessa pedagogisten valmiuksien kehittäminen on myös yksi keskeisistä kehittämisen alueista. Niin opetushenkilöstön kuin muun henkilöstön osalta tietotekniset valmiudet niin sanottu tietotekniikkalukutaito ja myös kansainvälistymiskoulutus siihen sisältyvine kielikoulutuksineen ovat koko henkilöstön kehittämisen painopistealueita. 5 Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 72 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 90 %. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Aluekehityshankkeet - Metsäteollisuusfoorumi Yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

6 6 b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 18 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 8 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat.

7 Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. 7 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Jukka Kärnä Koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Anneli Pirttilä Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005