VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN, VAASAN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 1 (7) VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN, VAASAN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen.

2 2 (7) 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Alueen korkeaan teknologiaan tukeutuva laaja vientiteollisuus, kansainvälinen kauppa ja matkailu, perinteinen pohjalainen pienyritystoiminta sekä kehittyneen yhteiskunnan tarvitsemat hyvinvointipalvelut edellyttävät korkeatasoisesti koulutettua ammatillista henkilöstöä, jolla on riittävät valmiudet toimia menestyksellisesti alati muuttuvassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tähän pohjautuen ammattikorkeakoulu järjestää monikielisesti ammattikorkeakouluopintoja sekä näitä tukevaa tutkimus- ja palvelutoimintaa asianomaisilla koulutusaloilla siten, että sen tutkinnot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä korkeakoulututkintoja ja että se muutoinkin täyttää kansainväliset laatuvaatimukset. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan asiakasläheisesti pitäen erityistavoitteena valmistuvien työllistymistä. Ammattikorkeakoulu tukeutuu kehittämistoiminnassaan valittuihin vahvuusalueisiin korostaen erityisesti tietoteollisuuden edellyttämiä osaamistarpeita. Profiloitumista kansainvälisen toiminnan ja tietoteollisuuden ammattikorkeakouluna jatketaan. Kehittämisohjelman avulla päivitetään ammattikorkeakoulun strategia, arvioidaan tehtävän täsmennystarpeet ja tehdään tarvittavat muutokset. 4. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun hallintoa kehitetään matalana ja välittömästi Vaasan kaupunginhallituksen alaisena, autonomisena ja tulosvastuullisena organisaationa, jonka toiminta keskitetään sopimuskauden aikana nykyisten kolmen sijasta kahteen toistensa läheisyydessä sijaitsevaan monialaiseen toimipisteeseen. Sopimuskauden aikana selvitetään mahdollisuuksia madaltaa ammattikorkeakoulun organisaatiota kansainvälisen arvioinnin antaman suosituksen mukaisesti. Vaasan korkeakouluyksiköiden välistä yhteistoimintaa tehostetaan konsortiosopimuksen sekä koulutuksen kehittämiseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen laaditun yhteisen strategian mukaisesti. Elinkeino- ja muun työelämän kehityksen ja työvoimatarpeen ennakoinnin tehostamiseksi ammattikorkeakoulu jatkaa verkostoitumista sidosryhmiensä sekä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa sekä kehittää edelleen koulutusohjelmien rakenteita siksi joustaviksi, että opiskelijat voivat opintojensa aikana suuntautua muuttuvien suhdanteiden mukaisesti. Erityisesti mediatekniikan ja hyvinvointiteknologian monialaisia suuntautumisvaihtoehtoja kehitetään uusina painoalueina. Yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämää terveysalan koulutustarjonnan lisäämistä toteutetaan aloituspaikkojen uudelleen kohdentamisella. Rakenteellinen kehittämisen eri näkökulmat kytketään ammattikorkeakoulun kehittämisohjelman avulla yhdeksi pitkäjänteiseksi kokonaisuudeksi.

3 3 (7) 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 420, josta 75 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 300, seuraavana vuonna 400 ja vuonna 2006 niitä on 500 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet Ammattikorkeakoulun kehittämisohjelman avulla kaikki kehittämisalueet kytketään joustavasti yhden kokonaisuuden osiksi. Tavoitteena on kehittämistoiminnan tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen parantamalla valintojen strategialähtöisyyttä ja henkilöstön oman osaamisen hyväksikäyttöä sekä kehittämällä projektikulttuuria. a) Opetuksen kehittäminen Pedagogisen strategian luominen ja jalkauttaminen kuuluu ammattikorkeakoulun kehittämisohjelman päätavoitteisiin. Strategian lähtökohtina ovat tärkeiden opetusmenetelmävalintojen lisäksi opetuksen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön vuorovaikutuksen varmistaminen, aiempaa monipuolisempien tehtävien vaatiman toimintatilan varmistaminen opettajille sekä opiskelijoiden ammatillisen kasvuprosessin tukeminen ja seuranta siten, että opintojen keskeytykset pystytään minimoimaan. Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuvien omaa tavoiteprofiilia käytetään työtä ohjaavana tekijänä.

4 4 (7) Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulun kehittämisohjelman ytimenä on sen strategian tarkistaminen. Tämä tehdään mahdollisimman pitkälti liiketoimintastrategian hengessä, kuitenkin koulutuspoliittiset ja aluekehityksen näkökulmat muistaen. Työelämäasiakkaiden tunnistaminen ja opiskelijoiden rekrytointi- ja sijoittumisalueiden tunteminen määrittävät ammattikorkeakoulun keskeisen toiminta-alueen. Toiminta-alueen palveleminen optimaalisella tavalla määrittää ammattikorkeakoulun alueellisen kehittämisen strategian. Toiminta-alueen kilpailutilanteen huomioon ottaminen auttaa profiloitumisen säädössä ja verkostoyhteistyö muiden toimijoiden kanssa alueellisen kokonaisvaikuttavuuden optimoinnissa. Kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyö tuovat käyttöön omalta alueelta puuttuvia resursseja ja auttavat mittaamaan oman toiminnan tasoa. Vaasan korkeakoulukonsortio ja sen puitteissa erityisesti Svenska yrkeshögskolan ja Vaasan yliopisto muodostavat Vaasan ammattikorkeakoulun lähiyhteisön. Alueellisella tasolla tätä täydentävät Seinäjoen ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulut. Tavoitesopimuskauden tavoitteena on syventää tätä yhteistyötä entisestään ja myös ottaa aikaisempaa aktiivisempi ote yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vaasan ammattikorkeakoulun työelämäyhteydet ovat laajat. Osa näistä suhteista kuuluu kuitenkin ns. hiljaisen tiedon piiriin. Tavoitteena on nostaa työelämäyhteydet näkyvämpään rooliin ammattikorkeakoulun sisällä ja käyttää näitä suhteita selkiyttämään ammattikorkeakoulun profiilia työelämän silmissä. Jo laadittu teknologiastrategia ja myöhemmin laadittavat muiden koulutusalojen osaamisstrategiat tukevat tätä. Tutkimus- ja kehitystyön kasvattaminen volyymiltaan merkittäväksi, systemaattiseksi ja opetusta tukevaksi toiminnaksi on ammattikorkeakoulun ja sen kulttuurin kehittämisen keskeisin haaste tavoitesopimuskaudella. c) Kansainvälistäminen Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 30 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Lisäksi tavoitteena on, että 5-7% vuosittain tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa aloittavista opiskelijoista on ulkomaalaisia. Perustoiminta-ajatuksena ammattikorkeakoulun kansainvälistämisessä on jokaisen opiskelijan ja henkilöstön jäsenen osallistuminen joko vaihtojen muodossa tai sitten kotikentällä. Siten kansainvälistyminen on luonteva osa ammattikorkeakoulun jokapäiväistä toimintaa. Vaihtoon lähtöä tuetaan ja rohkaistaan edelleen monimuotoisesti samoin kuin vierailijoita ja vaihtoon saapuvia opiskelijoita ja siten edelleen haetaan kasvua myös vaihtojen muodossa. Yhä enemmän tullaan kuitenkin kiinnittämään huomiota myös kotikentällä tapahtuvaan kansainvälistämiseen. Osaltaan tämä liittyy opetuksen kehittämiseen; opetuksen sisältöjä ja näkökulmia kehitetään yhä kansainvälisemmiksi, verkko-opiskelun avulla mahdollistetaan myös kansainväliseen opetukseen osallistuminen Vaasasta käsin. Lisäksi vieraskielistä kurssitarjontaa laajennetaan, jolloin ulkomaalaisten opettajien ja opiskelijoiden läsnäolo on luontevaa. Erityisesti kannustetaan suomenkielisten opiskelijoiden osallistumista vieraskieliseen opetustarjontaan. Ammattikorkeakoulu kehittää edelleen aktiivisesti EU-yhteistyötään osallistumalla niin Sokrates-, Leonardo-, Tempus- ja EU:n muihin kehittämisohjelmiin. Samaten myös pohjoismaista Nordplus-yhteistyötä aktivoidaan. Edelleen kiinnitetään huomiota sekä opiskelijaettä opettaja- ja asiantuntijavaihtojen määrälliseen sekä laadulliseen kehittämiseen. Yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolelle laajennetaan jatkuvasti ykkösalueena Aasia ja

5 5 (7) kakkosalueena Amerikat. Myös yhteistyötä Oseaaniaan pyritään kehittämään. Vaasan kansainvälinen yritysympäristö otetaan huomioon entistä paremmin myös ammattikorkeakoulun kansainvälistämisessä. Ulkomaalaisia harjoittelijoita pyritään sijoittamaan entistä tehokkaammin vaasalaisiin yrityksiin sekä yritysten ulkomaisia toimintapisteitä pyritään hyödyntämään omien opiskelijoiden harjoittelupaikkoina. Myös kansainväliset teknologiaprojektit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden sekä kansainvälistymiselle että korkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle. Ammattikorkeakoulun kehittämisohjelmassa kansainvälistämistoimintaa arvioidaan ja kehitetään erityisesti vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden, rahoituksen kestävyyden, ammattikorkeakoulun pedagogiseen strategiaan liittymisen, sisäisten toimijoiden välisen työnjaon sekä ulkoisen yhteistyöverkoston optimoinnin näkökannoilta. d) Henkilöstön kehittäminen Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 100 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %. Ammattikorkeakoulun kehittämisohjelman osana luodaan aktiivinen henkilöstön kehittämismalli, jossa henkilöstön rakennetta, määrää ja laatua (osaaminen, työkyky, motivaatio) ohjataan ennakoivasti ammattikorkea-koulun strategisten tarpeiden (osaamisstrategia) ja henkilöstön yksilötason tarpeiden (kehityskeskustelut) muodostamassa vuorovaikutusten kentässä. Kehittämisen tahtotiloja ovat eri henkilöstöryhmien välisten perinteisten erojen kaventaminen asiantuntijaorganisaatiossa, ammattikorkeakoulun kokonaisuudesta lähtevä ajattelu, yhteistoiminnallisuus sekä kehittämisinvestointien vaikuttavuus ja optimointi. 7. Voimavarat a) Perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikor keakoulua Harjoittelun tukemiseen

6 6 (7) Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulun yhteiset hankkeet - LOKnet liiketoimintaosaamisen verkostoittaminen Aluekehityshankkeet -Vaasan korkeakoulukonsortion toiminnan vakiinnuttaminen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edelläoleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Vaasan ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 15 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 12 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa.

7 7 (7) Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Vaasan kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Vaasan kaupunki Arvo Jäppinen Ylijohtaja Bengt Strandin Apulaiskaupunginjohtaja Vaasan ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pentti Ruotsala Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005