HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA-HELIA OSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA-HELIA OSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja HAAGA-HELIA Oy Ab sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa.

2 2 Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkko-opiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamisja kehittämisresursseja.

3 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2) Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä HAAGA-HELIA on palvelusektorin ja yrittäjyyden kilpailukyvylle välttämätön korkeatasoisen osaamisen, uudistamisen ja innovaatiotoiminnan johtava toteuttaja. HAAGA-HELIAssa toiminnan painotukset rakentuvat elinkeinoelämän tarpeista. Haa-Helia on yrityselämän osaamiseen keskittynyt, tehokas ja yhtenäinen. Opiskelijoille HAAGA-HELIA tarjoaa valinnan mahdollisuuksia ja laadukasta koulutusta. Korkeakoulun verkostot tarjoavat opiskelijoille laajat mahdollisuudet sijoittua työelämään Suomessa ja ulkomailla. Suuri koko ja vahva erityisosaaminen aloilla takaavat riittävän kriittisen massan ja luo pohjan ammatilliselle kasvulle ja oppimiselle, teoreettisen ja käytännöllisen ammattitaidon kehittymiselle. Sopimuskauden aikana HAAGA-HELIAn menestymisen edellytyksenä ja strategisena tavoitteena on olla arvostettu ja haluttu opiskelu- ja työpaikka sekä aidosti yrityselämän tunnustama osaamisen tuottaja ja kehittäjä. Menestyminen edellyttää hallittua muutoksen läpivientiä, osaamisen johtamista, alueellisessa yhteistoiminnassa onnistumista, kansainvälisyyden vahvistamista, laadun varmistamista sekä kokonaistaloudellisuuden varmistamista. HAAGA-HELIA toimii metropolialueella Helsingissä, Porvoossa ja Vierumäellä. HAAGA- HELIA on kaksikielinen. 3. Rakenteellinen kehittäminen HAAGA-HELIA on muodostettu Haagan ja Helian toiminnot yhdistämällä. Toimialoja koskevan kehittämisen ja alueellisen koulutustarjonnan uudelleen suuntaamisen lähtökohdista HAAGA-HELIA ja sen ylläpitäjä hakee matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osalta ratkaisua yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa. Liikunta-alalla HAAGA-HELIA ylläpitäjineen tavoittelee eteläsuomalaisen ammattikorkeakoulutasoisen liikunta-alan vahvan osaamiskeskittymän luomista Vierumäelle ja sen voimavarojen sekä laadun turvaamista. Alueen suurimpana ammattikorkeakouluna HAAGA-HELIA kehittää edelleen toimintojaan Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla. Ruotsinkielisen koulutuksen osalta sopimuskaudella jatketaan rakenteellista kehittämistä. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö HAAGA-HELIA osallistuu profiilinsa ja asettamiensa painopisteiden mukaisesti määriteltyihin ammattikorkeakoulujen yhteisiin kehittämis- ja yhteistyöverkostoihin. Alueillaan ja alueyhteistyössään HAAGA-HELIA nojautuu muun muassa korkeakoulujen aluestrategioiden toteuttamisesta sovittuihin työnjakoihin. Yliopistoyhteistyössä painottuvat kansalliset kumppanit ovat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto. HAAGA-HELIA on aktiivinen ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa koulutusalayhteistyössä. Omalla toimintaalueellaan strategisina amk-yhteistyökumppaneina ovat EVTEK-ammattikorkeakoulu, Laurea ja Stadia. Yhteistyössä painottuvat koulutusohjelmayhteistyö sekä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukevat t&k-toimet.

4 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa ja HAAGA-HELIAn sopimuspapereissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 110 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Ammatillisen opettajakoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina on 310. d) Laskennallinen opiskelijamäärä

5 5 Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on 7662,5 vuonna Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Kehittämisen painopistealueina opetuksessa HAAGA-HELIASSA vuosina ovat sujuva opiskeluprosessi ja laadukas koulutus. Sujuvaa opiskeluprosessia edistetään tukemalla opiskelijoiden harjoittelupaikkojen löytymistä ja työharjoitteluprosessia kehittämällä. Opinto-ohjausta ja opettajien antamaa ohjausta arvioidaan ja ohjausprosesseja kehitetään edelleen. Opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin sekä opiskelu- ja elämänhallintaongelmiin kiinnitetään huomiota tarjoamalla palveluja. Opiskelijavalinnoissa tavoitteena on valita profiilinmukaiset opiskelijat. Aloittavien opiskelijoiden tietämystä opintojensa sisällöistä tehostetaan paremmalla tiedottamisella ja markkinoinnilla. Joustavia opiskelumahdollisuuksia lisätään verkkoopetuksen avulla ja kehittämällä aikaisemman osaamisen tunnistamisen käytänteitä. Laadukasta koulutusta kehitetään rakentamalla uuden korkeakoulun yhteinen laatujärjestelmä. Opetusta toteutetaan työelämän tarpeet huomioon ottaen ja ennakoiden kehitystrendit. Opetuksen laatua arvioidaan aktiivisesti ja palautteen perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa pyritään entistä tehokkaampaan korkeakoulun sisäiseen eri alojen väliseen integraatioon ja synergiaetuja luodaan yli koulutusalojen menevällä erikoistumisopintotarjonnalla. HAAGA-HELIAssa kehitetään kaksi englanninkielistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa uutta koulutusohjelmaa. Opetuksen kehittäminen pohjautuu osaamisen johtamiseen sekä ammatillisen opettajankorkeakoulun vahvaan pedagogiseen asiantuntijuuteen. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on, että HAAGA-HELIA on alueellaan tunnustettu liiketoiminnan ja sitä tukevien innovatiivisten ja käytännönläheisten ratkaisujen tutkija ja kehittäjä. Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutetaan HAAGA-HELIAn strategian painopistealueilla (mm. järjestelmät ja toimintamallit, viestintä ja digitaalinen media, liikunta-/hyvinvointi-innovaatiot, palvelu- ja myyntiosaaminen sekä ammattipedagogiikka). Tavoitteena on toteuttaa kullakin painopistealueella laajoja, metropolialueen (ml. Itä- Uusimaa ja Päijät-Häme) elinkeinoelämää (erityisesti pk-sektorin kasvuedellytyksiä, tuoteja palveluinnovaatioita, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä) tukevia projekteja sekä opetusta palvelevia T&K-hankkeita. HAAGA-HELIA toimii tiiviissä yhteistyössä alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja työyhteisöjen kanssa. HAAGA-HELIAn T&Kprosessin keskeinen osa on opetuksen, yliopettajien, opettajien ja opiskelijoiden aktiivinen rooli T&K-toiminnan toteuttajina. Opettajien projekti- ja tutkimusosaamista edistetään projektipäällikkökoulutuksen, tohtorikoulutuksen ja tutkijafoorumin kautta. Opiskelijat kytketään T&K-prosessiin liittämällä useita opinnäytetyöntekijöitä ja harjoittelijoita laajoihin

6 hankekokonaisuuksiin. Lisäksi kytketään alumnit T&K-toiminnan voimavaraksi (mm. projektipartnereina). T&K-toiminnan kansainvälistymistä edistetään eurooppalaisilla ja globaaleilla yhteisprojekteilla. 6 T&K-toiminnan vaikuttavuutta kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti sekä hanke- että koko T&K-toiminnan tasolla. Tutkimustoimintaa seuraa ja tukee laaja elinkeinoelämän ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuva T&K Advisory Board. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa koordinoi HAAGA-HELIAn tutkimus- ja kehittämiskeskus. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö HAAGA-HELIAn aluekehittäminen on keskeisesti liiketoimintaosaamisen edistämistä metropolialueella (ml. Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme). HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnassa alueena painottuu Etelä-Suomi. HAAGA-HELIA toimii työyhteisöjen kehittämiskumppanina tarjoamalla sekä yrityskohtaisia että yksittäisen henkilön kehittämiseen tähtääviä palveluja, joiden taustalla on HAAGA-HELIAn koulutus-, kehittämis- ja tutkimusosaaminen sekä laaja asiantuntijaverkosto. HAAGA-HELIA osallistuu aktiivisesti metropolialueen strategioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon. Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen aluestrategian toimeenpanoon HAAGA-HELIA osallistuu Helsinki Education and Research Area (HERA) -sateenvarjohankkeen kautta. HAAGA-HELIA on alueellaan aktiivinen aloitteidentekijä ja kehittäjä yrittäjyyden edistämiseksi ja kasvuyritysten tukemiseksi suunnattujen palveluiden ja palveluverkoston kokoamisessa. Metropolialueen yhteistyössä HAAGA-HELIA painottaa alueen kilpailukyvyn kehittämistä, osaamiskeskittymien vahvistamista ja kehitysalustojen luomista, yrittäjyyden edistämistä ja alueellisen innovaatiojärjestelmän vahvistamista. Helsingin seudun innovaatiostrategian toimeenpanoa jatketaan osallistumalla aktiivisesti strategian toimenpide-ehdotusten toteutukseen. Lisäksi tavoitteena on osallistua aktiivisesti pääkaupunkiseudun elinkeinostrategian ja maakuntaohjelmien toimenpideehdotusten toteutukseen. HAAGA-HELIAn aluevaikuttavuus toteutuu koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Itä-Uudellamaalla jatketaan campus-suunnittelutyötä. T&K-toiminnassa korostuu tiivis yhteistyö, jossa toimijoina ovat elinkeinon harjoittajat, tutkijat, opiskelijat ja opettajat. Tavoitteena on kehittää Itä-Uudenmaan alueen yrityksiä ja organisaatioita kokoamalla yhteistyöverkkoja lähinnä hyvinvointi- ja matkailualalta. Metropolialueella ja Päijät-Hämeessä HAAGA-HELIA osallistuu liikuntaosaamisen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Alueen työyhteisöjen kehittämistä toteutetaan yhteisten T&K-projektien kautta, yrityksille ja työyhteisöille suunnatuilla koulutus- ja kehittämispalveluilla sekä opiskelijoiden työelämälle tekemien kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden kautta. Alueen yrittäjyyden edistämistä toteutetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kautta esihautomo- ja hautomotoiminnan yhteistyöllä sekä osallistumalla aktiivisesti kasvuyrittäjyyttä ja yritysten kansainvälistymistä toteuttaviin toimintoihin. Yrittäjyyspedagogiikan kehittämisestä vastaa HAAGA-HELIAn Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

7 7 Opiskelijoiden ja työelämän yhteyksiä toteutetaan kaikissa opintojen vaiheissa; työelämälähtöisissä oppimistehtävissä, yritysvierailujen ja vierailevien luennoitsijoiden kautta, työharjoittelussa, opinnäytetöissä, jotka voivat olla osia T&K-hankkeista, alumnien ja nykyisten opiskelijoiden välisen mentoroinnin kautta. Opiskelijoiden välisten työelämäyhteyksien syntymistä tuetaan partnerisopimuksien avulla, järjestämällä rekrytointipäiviä ja hankkimalla partnereita hankkeisiin sekä vierailuilla työharjoittelupaikoilla ja opinnäytetöiden toimeksiantajien luona. d) Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen painopisteinä korotuvat koulutuksen kilpailukykyisyys kansainvälisillä markkinoilla, kv-tutkinto-opiskelijoiden integrointi suomalaiseen työelämään, kansainväliset kehittämishankkeet ja joint degree ohjelmien kehittäminen. Korkeakoulupartnerien arviointityö on käynnissä ja asiantuntijayhteistyössä korostuvat yhteiset opintojaksot ja hankkeet partnerikorkeakoulujen kanssa. Englanninkielisen opettajankoulutuksen käynnistyttyä kehitetään opettajanvaihtoa myös opettajankoulutuksessa. HAAGA-HELIA osallistuu tiiviisti myös metropolialueen korkeakoulustrategian toteuttamiseen ja kansainväliseen markkinointiyhteistyöhön. e) Ammatillinen opettajankoulutus HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu on alueellinen ammattipedagoginen vaikuttaja ammatillisen koulutuksen kentällä, joka toimii aktiivisesti ja verkottuneesti yhteistyökumppaneiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Opettajankoulutuksessa profiloidutaan koulutusta ja työelämää yhteen kytkevien pedagogisten ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen. Toiminta perustuu opetustyössä, työelämässä ja kehittämishankkeissa hankittuun kokemukseen sekä tutkittuun tieteelliseen tietoon. Ammatillisen koulutuksen tarpeisiin vastataan monipuolisella ja vaikuttavalla koulutuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä. Opettajankoulutusohjelman tehtävänä on edistää opetuksen ja ohjauksen käytäntöjen hallintaa sekä uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittelyä ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Opettajankoulutuksessa painotetaan kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Ammatillista opettajankoulutusta toteutetaan myös englannin kielellä. Opettajankoulutusta kehitetään yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Opettajakorkekaoulu on myös mukana kehittämässä HAAGA-HELIAn tutkintokoulutuksen pedagogista laatua. Opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu työtä ja koulutusta yhdistävienm pedagogisten ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen. Täydennyskoulutus, tutkimustyö ja opettajankoulutus nivotaan joustavasti toisiinsa. Painopistealueina ovat ohjaus verkkopedagogiikassa, ammattikorkeakoulun opettajuus, aimemin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointiosaaminen ja pedagoginen johtaminen. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto

8 Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: 8 Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Verkkopedagogiikan kehittämiseen yhteistyössä VirtuaaliAMKverkoston kanssa (opettajakorkeakoulut) Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Kehittämisverkostot 1. Ammattikorkeakoulujen opettajuuden kehittäminen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet - Matkailuyritysten kasvu ja verkottuminen Kunnossa pienestä pitäen Metropolialueen Spin off yritysten avainhenkilöstön liiketoimintaosaaminen menestystekijänä SPINNA-hanke 2) Koulutuksen kehittämishankkeet - Asiantuntijasta yrittäjäksi Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjen kehittäminen ja henkilökunnan pätevöitymispolkujen rakentaminen Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen TUNNE-hanke Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. HAAGA-HELIA -hankkeen toteutuessa opetusministeriö osoittaa sille erillistä rahoitustukea. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten

9 tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoonaa euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että HAAGA-HELIA Oy Ab myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö HAAGA-HELIA Oy Ab Sakari Karjalainen Ylijohtaja Jere Lahti Hallituksen puheenjohtaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Ritva Laakso-Manninen Rehtori LIITTEET 1. Haaga Instituutin tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta 2. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta