MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEA- KOULUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEA- KOULUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoiksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota.

2 Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2

3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä 3 Mikkelin ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja osaamisrakenteita koulutuksella sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Monialainen ammattikorkeakoulu antaa korkealaatuista opetusta ja harjoittaa työelämän tarvitsemaa tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa. Toiminnallaan se edistää kestävään kehitykseen perustuvaa innovatiivisuutta, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, hyvinvointia ja kulttuuria erityisesti Etelä-Savon maakunnassa. Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiana on toiminnan laadun parantaminen. T&K-toimintaa lisätään määrällisesti kehittämällä koulutuksen yhteydessä tehtävää T&Ktoimintaa. Täydennyskoulutus- ja palvelutoimintaa lisätään koulutusyksiköissä. Täydennyskoulutuksessa toimitaan asiakaslähtöisesti hyödyntäen ammattikorkeakoulun monialaisuutta. Laboratorio- ja studiopalvelut organisoidaan koulutusta, tutkimusta ja yrityksiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Yritys- ja työelämäpalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulu parantaa jatkuvasti opetuksen laatua, opetusmenetelmiä, opiskeluympäristön kiinnostavuutta sekä opiskelijoiden työllistymistä. Työympäristöä kehitetään henkilöstön työkyvyn ja korkean motivaation ylläpitämiseksi. Opetushenkilöstön pedagogista osaamista, työelämätuntemusta sekä tutkimusorientoitumista lisätään. Projektihenkilöstön projektitoiminnan osaamista ja tukihenkilöstön ammatillista osaamista päivitetään. Ammattikorkeakoulun johtamiskäytännöissä painottuvat laatu-, prosessi- ja henkilöstöjohtaminen. Laatu- ja arviointijärjestelmää kehitetään edelleen, toimintaprosesseja päivitetään ja henkilöstöjohtamisen valmiuksia parannetaan. Toiminta-alueellaan MAMK profiloituu tunnustettuna kouluttajana, yritystoiminnan kehittäjänä, ympäristöosaajana, hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansainvälisyyden edistäjänä sekä informaatioja mediateknologian osaajana ja soveltajana. Yritystoiminnan kehittäjänä MAMK ottaa huomioon toiminta-alueensa ja opiskelijoidensa tarpeet ja sen, että alueen kehittyminen ja työllistävyys ovat ensisijaisesti itsenäisten omatoimisten osaajien varassa. Maakunnan kulttuuria ja hyvinvointia edistetään kaikilla MAMK:n osaamisalueilla. Kansainvälinen toiminta kattaa kaikki koulutusalat ja sen avulla luodaan koko organisaation läpäisevä yhteistoimintaverkosto, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet henkilöstö- ja opiskelijavaihdolle sekä T&K-yhteistyölle. Informaatioteknologia toimii oppimisen ja opetuksen apuna, yhteyksien mahdollistajana, verkostojen apuvälineenä ja ammattityövälineenä kaikilla toiminnan osa-alueilla. 3. Rakenteellinen kehittäminen Rakenteiden kehittämistä jatketaan. Päämääränä on rakenteen tiivistäminen, riittävän laajojen osaamiskokonaisuuksien muodostaminen ja yhteisen osaamisen parempi hyödyntäminen. Lähtökohtana on tulosalueorganisaatio ja sen edelleen kehittäminen. Mikkelissä tavoitteena on koulutuksen keskittäminen yhdelle kampukselle. Sosiaali- ja terveysalan kampuksen sekä Kulttuurin ja nuorisotyön kampuksen toimintojen siirtämistä Kasarmin kampukselle selvitetään ja toteutetaan asteittain. Savonlinnassa kaikki koulutusalat toimivat yhteisellä kampuksella. Pieksänmaalla toimitaan edelleen Nikkarilan kampuksella. Toimintaa Pietarissa jatketaan ja kehitetään edelleen. Tekniikan koulutusohjelmia keskitetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään yksittäisten koulutusohjelmien määrää. Mikkelin ja Savonlinnan päällekkäisten koulutusohjelmien määrää vähennetään. Koulutuksen monialaisia osaamiskokonaisuuksia vahvistetaan edelleen.

4 4 Maakunnan aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja työnjakoa selkiytetään. Avointa ammattikorkeakoulua vahvistetaan ja aikuisten verkko-opetusta ja yksilöllisiä opinteitä lisätään. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Yhteistyötä tehdään vuoden 2005 Etelä-Savon korkeakoulujen aluestrategian mukaisesti. Mikkelin yliopistokeskuksen kautta tehdään yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa: Lappeenrannan teknillinen yliopiston kanssa materiaalitekniikassa sekä puu- ja bioenergiatekniikan aloilla, Kuopion yliopiston kanssa ympäristötekniikassa, nuorisokasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveysalalla, Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa Venäjä-toiminnoissa ja yrittäjyysopinnoissa ja Helsingin yliopiston kanssa elintarvikealalla. Kaakkoisen Suomen korkeakoulut (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu) ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan yhteistyöalueita ovat koulutustarpeiden kartoitus ja koulutusvastuista sopiminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälisyyden kehittäminen, yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä tukevien toimenpiteiden kehittäminen sekä infrastruktuurin yhteinen käyttö. Joensuun yliopiston kanssa solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaisesti tehdään yhteistyötä opetuksessa, opetuksen tukipalveluissa ja T&K-toiminnassa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen verkostossa lisätään yhteistyötä palvelutoiminnassa ja T&K-työssä. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan Heinolassa täydennyskoulutusta ja yrityspalveluita, joissa vetovastuussa on LAMK. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat Aloituspaikat Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen.

5 b) Aikuiskoulutuksen tarjonta 5 Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 720. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 60 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on vuonna ,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämistä ohjaavat pedagoginen strategia, OPSU 2005-projektin tulokset ja vuosittainen toiminnan arviointi sekä strategisten tavoitteet ja toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä sovitut toiminnalliset tavoitteet. Erityisinä painopistealueina ovat vahvat osaamiskeskittymät kampusalueilla, monialaisuuden hyödyntävä opetus ja opetusta tukeva T&K-toiminta, vieraskielinen opetus ja kaksoistutkinnot. Koulutuksessa korostetaan proaktiivisia opetussuunnitelmia sekä opettajien valmiuksia aktivoivien opetusmenetelmien käytössä ja ohjaustaidon kehittämistä. Ohjauksen kehittämisprojektilla lisätään henkilökohtaistamista (HOPS-prosessi) ja verkkoohjausta. Tavoitteena on koota keskeiset ohjaukselliset teemat saman sateenvarjon alle edistämään opintojen sujuvaa etenemistä, tietoisten valintojen tekemistä, ammatillista kasvua ja normiajassa valmistumista. Aikaisemmin opitun tunnustamisen käytäntöjä kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän arviointi suoritettiin joulukuussa 2005 ja opetusta kehitetään tästä saadun palautteen perusteella. Kaikilla koulutusaloilla ja kampuksilla lisätään vieraskielisen opetuksen määrää siten, että kaikilla MAMK:n opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä. Itäsuomalaista yhteistyötä kansainvälisen kesälukukauden toteuttamiseksi jatketaan. Venäläisille suunnattua koulutusta lisätään ja venäjän kielen ja kulttuurin osaamista vahvistetaan. Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia ohjaa yhteistyötä korkeakoulusektorilla. Opetussuunnitelmia kehitetään edelleen työelämälähtöisesti.

6 b) Tutkimus- ja kehitystyö 6 T&k-toiminta on työelämälähtöistä ja siinä keskitytään vuonna 2004 tehdyn strategian mukaisille aloille. Keihäänkärjet materiaalitekniikka ja ympäristötekniikka palvelevat erityisesti alueen kansainvälistä yritystoimintaa, muu T&K-toiminta puolestaan maakunnallisesti merkittäviä työelämän osa-alueita. Opetuksen ja T&K:n synergialla edetään kohti vahvempia osaamiskeskittymiä. T&K-työn kansainvälistymistä tuetaan. Myös digitaalisen arkistoinnin ja tiedontallennuksen T&K-työtä kasvatetaan. Opetuksen ja T&K-työn yhteyttä parannetaan toimenpideohjelman ja valtakunnallisen yhteishankkeen lisäksi uusien pedagogisten kokeilujen avulla, tuomalla opintosuunnitelmiin T&Klähtöisiä opintojaksoja sekä henkilöstön työn sisältöjä kehittämällä. Tutkijayhteistyötä LTY:n, KuY:n, HKKK:n, JoY:n ja HY:n kanssa tiivistetään edelleen; luodaan ja tuetaan kampuskohtaisia tutkijayhteisöjä. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimusverkostoa kehitetään ja toimitaan verkottuneissa tutkijayhteisöissä. Henkilöstön T&K-valmiuksia kehitetään tukemalla tutkijakoulutusta, parantamalla hankesuunnittelun ja -toteutuksen valmiuksia, lisäämällä opetushenkilöstön osallistumista T&Khankkeisiin sekä projektitoiminnan koulutuksilla. MAMK osallistuu myös Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategian matkailu- ja vapaa-ajan osaamiskeskittymähankkeeseen, jossa Joensuun yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja yritystoimijat kehittävät alan koulutusta, innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Vuonna 2007 tehtävällä koulutusohjelmauudistuksella vahvistetaan koulutus- ja t&k - osaamiskeskittymiä. Kansallisesta osaamisesta pyritään kansainvälisen tason osaamisen vahvistamiseen ja tehdään yhteistyöhankkeita kärkialoilla. Koulutus profiloidaan ja järjestetään siten, että alueen maisteriohjelmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eivät ole päällekkäisiä, samoin eri toimijoiden järjestämä aikuis- ja täydennyskoulutus täydentävät toisiaan. Aikuiskoulutuksen tarpeisiin vastataan yhteistyössä maakunnan muiden korkeakoulujen kanssa kehittämällä aktiivisesti yhteistä verkko-opetusta. Keskenjääneiden opintojen loppuunsaattamisesta huolehditaan yhteistyöohjelmilla. Hankkeistetusta toiminnasta edetään entistä vahvemmin palvelutoimintaan (täydennyskoulutus-, ohjaus-, yms. palvelut). Monialaisuutta hyödynnetään entistä tehokkaammin työyhteisöille tarjottavissa kehittämispalveluissa. Avoimen ammattikorkeakoulun roolia työyhteisöjen kehittämisessä vahvistetaan MAMK:n uuden aikuiskoulutuksen toimenpideohjelman mukaisesti. Hankkeistettujen opinnäytetöiden määrää nostetaan ja uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa tehostetaan. Opetussuunnitelmia kehitetään edelleen myös yrittäjyyden osalta yhteistyössä HKKK:n kanssa. Käytännön yrittäjyyttä tuetaan osuuskuntien ja hautomoiden avulla sekä aloitetaan mentorointitoiminta. Toimintaa kehitetään pitkällä aikajänteellä ja laajalla osaamispohjalla ja yrittäjyys sisällytetään sisälle substanssiopintoihin. Päämääränä on alueen yrityselämän monipuolinen kehittäminen.

7 d) Kansainvälistyminen 7 Kaikille MAMK:n opiskelijoille luodaan mahdollisuus sisällyttää opintoihin englanninkielinen moduuli, jonka voi suorittaa omalla opiskelupaikkakunnalla, ja joihin myös vaihto-opiskelijat integroituvat. Vaihto-opiskelijoiden ja asiantuntijoiden valmennusohjelmaa kehitetään yhteistyössä muiden Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ylemmissä amk-tutkinnoissa osa opetuksesta toteutetaan englanniksi. Kehitetään kaksois- ja yhteistutkintoja yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Kv-palveluja tarjotaan myös yrityksille esimerkiksi Pietarissa. Asiantuntijayhteistyötä kehitetään em. moduulien yhteydessä, kesäopetusverkostossa sekä hyödyntämällä olemassa olevaa laajaa yhteistyöverkostoa entistä paremmin. Kotikansainvälistymistä tuetaan em. moduuleilla, kesälukukaudella sekä rekrytoimalla ulkomaalaisia opettajia. Verkostoitumisessa keskitytään nykyisen laajan verkoston entistä parempaan hyödyntämiseen sekä opettajien kannustamiseen mukaan niiden toimintaan. Kansainvälisiä suhteita kehitetään strategisesti erityisesti Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Kehittämisverkostot: Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää Erillishankkeet: Aluekehityshankkeet: - Yritystoiminta ja materiaali- ja ympäristötekniikan kehittäminen

8 -Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän toiminnan kehittäminen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat.

9 9 Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteu tetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Martti Hahtola Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen pj. Mikkelin ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Erkki Karppanen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta