SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUOPETUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUOPETUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä. 2. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Kirjastopalvelujen kehittämistä tuetaan keskitetyllä rahoituksella, joka kohdennetaan verkkokirjasto-, FinELib- ja Linnea-palveluihin sekä Voyager-järjestelmän mahdollistamien uusien palvelujen kehittämiseen. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikor-

2 keakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4. Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Perustehtävä ja strategia Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tutkivan oppimisen ja soveltavan osaamisen korkeakoulu Etelä-Pohjanmaalla. Ammattikorkeakoulu toimii 1) osaavan työvoiman tuottajana, 2) innovaatioympäristön luojana ja 3) korkeatasoisten osaajien rekrytoijana alueelle. Ammattikorkeakoulu järjestää laadukkaaseen ammatilliseen osaamiseen tähtäävää koulutusta - kulttuurialalla, - luonnonvara- ja ympäristöalalla, - yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, - luonnontieteiden alalla, - tekniikan ja liikenteen alalla, - sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä - matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tärkeänä ja yhä laajenevana tehtävänä on järjestää aikuiskoulutusta ja palvelutoimintaa sekä luoda edellytyksiä soveltavalle tutkimus- ja kehitystyölle, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Ammattikorkeakoulu suuntaa toimintojaan erityisesti eteläpohjalaiseen yrittäjyyteen perustuvan, korkeatasoista osaamista edellyttävän pienen ja keskisuuren yritys- ja palvelutoiminnan tukemiseen. Ammattikorkeakoulun tahtotila vuosille on olla 1) yhteistyökykyinen kumppani, jonka toiminnassa korostuu erinomainen ammattiosaaminen ja yrittäjähenkisyys, 2) kannustava ja hyvinvointia kehittävä korkeakouluyhteisö sekä 3) keskeinen vaikuttaja, innovoija ja kansainvälistäjä. Ammattikorkeakoulun uudistetut strategiset tavoitteet vuosille on määritelty tasapainotetun mittariston viitekehyksen mukaan seuraavasti. Strategiset tavoitteet vuosille Henkilöstömme 1. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä. 2. Kannustamme yrittäjähenkisyyteen ja kansainvälisyyteen. 3. Olemme kilpailukykyinen ja kannustava työnantaja. 4. Motivoimme henkilöstöämme sekä alueen etä amk:n sisäiseen kehittämiseen. Prosessimme 1. Oppimisprosessimme ovat laadukkaita sekä opiskelija- ja työelämälähtöisiä. 2. Kannustamme me-henkisyyteen ja yrittäjyyteen. 3. Toimintamme on verkostoitunutta ja vahvasti kansainvälistä. 4. Palvelu- ja t&k -toimintamme on asiakaslähtöistä.

3 3 Resurssimme 1. Panostamme osaamiseemme, hyvinvointiimme ja tutkimus- ja kehitystoimintaamme. 2. Toimimme tehokkaasti, tuloksellisesti ja läpinäkyvästi. 3. Menestymme aluevaikuttavuus- ja laatuarvioinneissa. 4. Hyödynnämme vahvasti opiskelijoiden osaamista. Kumppanimme 1. Edistämme sitä, että opiskelijamme ovat - hyvinvoivia ja sitoutuneita. - aloitekykyisiä, yrittäjähenkisiä ammattinsa osaajia. 2. Sitoudumme kumppanuuteen alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämistyössä. 3. Toimimme alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. 4. Rakenteellinen kehittäminen Tavoitetila Ammattikorkeakoulun visio 2005 on itsenäinen ja verkostoitunut ammattikorkeakoulu. Organisaatio ja ylläpitojärjestelmä Ammattikorkeakoulun organisaatio on uudistettu vuonna Organisaatiota kehitetään vuosille tehtävän strategian mukaisesti. Ylläpitojärjestelmää kehitettäessä pyritään vahvistamaan ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksiä mm. investointien toteutuksessa. Painopisteet ja profiloituminen Ammattikorkeakoulu panostaa tulevana tavoitesopimuskautena erityisesti pedagogiseen kehittämiseen, aikuiskoulutuksen kehittämiseen, asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen, alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen, kansainvälisten suhteiden syventämiseen, tasapainotetun arvioinnin kehittämiseen sekä korkeakoulukeskuksen kehittämiseen osana teknologia- ja innovaatiokylää. Toimipisteverkosto Ammattikorkeakoulu vahvistaa nykyisen toimintayksikköverkostonsa toimintaedellytyksiä syventämällä yhteistyötä alueellisen ja paikallisen elinkeinoelämän, osaamisyksiköiden sekä toisen asteen koulutusyksiköiden kanssa. Yhteistyötä toteutetaan aikuiskoulutuksessa, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen toteutuksessa. Yhteistyö ja työnjako muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken Verkostoituminen kansainvälisesti ja kansallisesti on ammattikorkeakoulun toiminnan edellytys. Esimerkkejä verkostoista, joissa SeAMK on aktiivisesti mukana: TSSH-HEnet. Viiden ammattikorkeakoulun sekä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöverkosto. Liiketoimintaosaamisen verkosto (LOKnet) Suomen ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden verkosto Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkosto Yliopistojen ja korkeakoulujen Aasia verkosto COHEHRE verkosto (The Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabilitation) Luonnonvara-alan EUROPEA verkosto Terve Afrikka ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto AJBS (The Association of Japanese Business Studies) Ammattikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimivien yliopistoyksiköiden kanssa. Yhteistyö tulee tiivistymään entisestään Etelä-Pohjanmaan

4 tutkimuksen ja koulutuksen strategian toteutuksen ja EPANET-professuuriverkoston kehittymisen myötä. Liiketoimintaosaamisen kehittämisverkosto LOKnetin toteuttamisesta vastaavat Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut yhdessä. Muissa ammattikorkeakoulujen yhteisissä verkostoissa Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii partnerina. Yhteistyökorkeakouluja ammattikorkeakoululla on Euroopassa noin 80 sekä Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Venäjällä ja Afrikassa yhteensä noin 30. Tutkimus ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamista jatketaan suunnitelmallisesti. Työtä kehittävät ja koordinoivat tutkimusjohtaja ja T&K-johtoryhmä. Opetushenkilöstölle tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan. Asiantuntijapalveluita tuotteistetaan niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin alueellisiin kehittämistarpeisiin. Ammattikorkeakoulun ulkopuolelta tulevan kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen osuutta tutkimus- ja kehitystyössä kasvatetaan. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 552, josta 167 sosiaali- ja terveysalalla.

5 Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 400, seuraavana vuonna 450 ja vuonna opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen painopistealoja ovat pedagogiikan kehittämisessä tukemaan oppimista, opettajatutoroinnin kehittäminen, opintojen ohjaus, tutkimus- ja kehitystoiminnan oppiminen ja opinnäytetöiden ohjaus, virtuaaliopetuksen laajentaminen sekä kielten opetuksen kehittäminen. Lisäksi käynnistetään sisäisen vertaisarvioinnin hanke ja selkiytetään koulutusohjelmavastaavien sekä yliopettajien työnkuvaa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Alueellinen kehittäminen Keskeisenä tavoitteena on kehittää maakunnan osaamista sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla tukea eteläpohjalaiseen yrittäjyyteen perustuvaa ja korkeatasoista osaamista edellyttävää yritys- ja palvelutoimintaa. Ammattikorkeakoulu edistää alueen verkostoitumista ja toimii alueella verkostojen kehittäjänä vahvuutenaan yhteydet keskeisiin partnereihin. Ammattikorkeakoulun rooli alueen kansainvälistämisessä on merkittävä. Tavoitteena on entistä parempi ennakointijärjestelmä ja virikkeenä toimiminen alueen uudistamisessa uusien toimialojen avulla. Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia nivoutuu myös Etelä- Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen alueelliseen strategiaan. Työelämäyhteistyö Ammattikorkeakoulu on kehittänyt opiskelijoiden työelämäsuhteita monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Opiskelijoiden työelämäsuhteiden ytimen muodostavat harjoittelujaksot, joiden pedagogiikkaa ja toimivuutta on jatkuvasti parannettu. Nykymuodossaan työharjoittelu on integroitu osaksi opiskelijan henkilökohtaista opinto-ohjelmaa, jossa harjoittelupaikan sijainti, tehtävien sisältö ja osaamisen vaatimukset suhteutetaan oppimistavoitteisiin. Yhä useammin työharjoitteluun yhdistyy myös opiskelijan harjoitus- tai opinnäytetyö, jonka aiheena on yhteisesti määritelty työorganisaation kehittämiskohde. Päivittäisen normaalin kanssakäymisen lisäksi organisoidaan koulutusyksiköissä vuosittain ns. Pyöreän pöydän neuvottelut, joissa opiskelijat, henkilökunta ja työelämän edustajat pohtivat koulutus- ja kehittämistarpeita sekä yhteistyön uusia muotoja. Opiskelijoiden työelämään kiinnittymistä ovat tukemassa myös SeAMK-Rekrytointipalvelut. Työnantajat ja opiskelijat kohtaavat toisensa erilaisissa senssi- ja messutapahtumissa, joita rekrytointipalvelut järjestää säännöllisesti yritysten ja koulutusyksiköiden kanssa. Lisäksi palvelutarjontaan sisältyy valmistuvien ryhmien työnhakuvalmennusta, paperit kuntoon - neuvontaa ja oppilaitoksesta jo työelämään siirtyneiden seniorien, ns. alumnien tapaamisia. Opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä kehitetään mm. YTY-yritysyhteistyö-hankkeella, jossa monimuotoisen yrittäjäyhteistyön ohella lisätään opettajien työelämätuntemusta sekä valmiuksia kehittää amk-opetusta työelämän tarpeiden suuntaisesti. Syksyllä 2002 on aloitettu Yritystalli-toiminta, jossa yhtenä osa-alueena on opettajien yrittäjyyskasvatus sekä yrittäjyyden tuntemus. 5

6 Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan peruslinjaukset on määritelty tutkimusja kehitystoiminnan ohjelmassa (2001). Niiden mukaan tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan 1) korkeatasoista oppimista ja opetusta, 2) alueen elinkeinoelämän, julkisen hallinnon ja yksityisten kansalaisten tarpeita sekä 3) Seinäjoen osaamiskeskuksen ja teknologiakylän painopistealueita. Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutetaan sekä opetusyksiköissä että kahdessa erillisessä tutkimus- ja kehitystoiminnan yksikössä (SeiTek ja SoTe). Tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjelman mukaisesti toiminta rakentuu osaavan, koulutetun ja tietojaan jatkuvasti päivittävän henkilökunnan varaan. Ammattikorkeakoulun monialaisuutta ja monipuolista osaamista hyödynnetään tutkimus- ja kehitystyössä entistä paremmin tutkimusjohtajan ja T&K-johtoryhmän avulla. Kiinteä vuorovaikutus viiden maakunnassa toimivan yliopiston (Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Sibelius-Akatemia) kanssa Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategian laadinnassa on edesauttanut tutkimuksellisen yhteistyön vahvistamista ammattikorkeakoulun ja yliopistojen välillä. Ammattikorkeakoulu tukee Seinäjoen seudun osaamiskeskuksen kummankin osaamisalan, elintarvikealan ja älytekniikan, kehittymistä osallistumalla ohjelmien toteutukseen ja niitä ohjaavien ryhmien toimintaan. Ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli aluekeskusohjelman seurannassa ja monien sen sisältämien kehittämishankkeiden toteutuksessa. Lisäksi ammattikorkeakoulu antaa oman panoksensa maakuntaohjelman ja useiden maakunnallisten teemaohjelmien toteutukseen joko vastuullisena toimijana tai asiantuntijana. c) Kansainvälistäminen Kansainvälistämisen toiminta-ajatus Opiskelijoille kehittyy vahva ammatillinen itsetunto sekä valmius työskennellä kotimaassa ja ulkomailla, monikulttuurisessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tiimityöskentelyä ja uusinta teknologiaa hyödyntäen. Henkilöstön asiantuntijuus kehittyy vastaamaan kansainvälistyvän toimintaympäristön vaatimuksia. Koulutuksen ja työelämän yhteiset kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet edistävät myös alueellista kehitystä. Lisäksi koulutuksen kansainvälistymisellä on vaikutuksia alueen kulttuurielämään ja väestön suhtautumiseen vieraisiin kulttuureihin. Kehittämisen painopisteet: 1. Kansainvälisyys on osa päivittäisiä opintoja niveltyen opintojen joka vaiheeseen. 2. Henkilöstön kansainvälisten toimintavalmiuksien kehittymistä tuetaan. 3. Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta alueen yritys- ja työelämän kanssa monipuolistuu. 4. Alueen väestölle tarjotaan kansainvälistymiseen liittyvää tietoa ja kokemuksia Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun kilpailukyky edelleen vahvistuu osana suomalaista, eurooppalaista ja globaalia korkeakoulutusta. Ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä palvelutoiminnan tuotteista kehitetään vientikelpoisia tuotteita ensisijaisesti Euroopan alueelle, mutta myös muihin maanosiin. Kansainvälisessä yhteistyössä korostetaan eurooppalaisen yhteistyön lisäksi kolmikantayhteistyötä Eurooppa- Aasia-Amerikka. Ajatus globalisaatiosta ja sen edellytyksistä sisällytetään koulutusohjelmiin ja kaikkien koulutusohjelmien koulutussisältöjä kehitetään niin, että ne ovat relevantteja eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä. Pohjoismaista ulottuvuutta sekä lähialueyhteistyötä tuodaan koulutussisällöissä entistä paremmin esille. Myös oppimisympäristö kehittyy yhä enemmän kansainvälisesti vuorovaikutteiseksi. Vuoteen 2006 mennessä 6

7 ammattikorkeakoulussa on tarjolla 2-3 vieraskielistä koulutusohjelmaa ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 3 % koko opiskelijamäärästä. Virtuaalinen liikkuvuus on osa opetusta. 1-2 kaksoistutkintoa kehitetään yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa ja uusia EU:n jäsenmaita tuetaan koulutuksen kehittämisessä,. Opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta tuetaan tavoitteena, että 25 % opiskelijoista lähtee yli 3kk opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon aloituspaikkojen kokonaismäärästä laskettuna ja henkilökunnasta 5 % lähtee pitkään vaihtoon vuosittain. Noin puolet lähtee vaihtoon EU:n koulutusohjelmien kautta. Pitkään vaihtoon saapuvien määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Alle 3 kk vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 40 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin luottamustehtäviin. Työelämäsuhteita syvennetään hyödyntämällä eurooppalaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden osaamista työelämässä. Pyritään siihen, että kansainväliset hankkeet palvelevat entistä paremmin koulutuksen ja työelämän kehittymistä ja vastaavat yritysten kansainvälistymistarpeisiin. Kehittämishankkeissa painotetaan aloja ylittävää yhteistyötä. Henkilökunnan osaamista tuetaan mahdollistamalla heidän osallistumisensa kansainvälisiin hankkeisiin ja uusien hankkeiden innovointi mahdollistetaan kehittämällä omarahoitusjärjestelmää. Opiskelijoita tuetaan liittämään opinnäytetyönsä erilaisiin hankkeisiin. EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmia sekä muita rahoitusmahdollisuuksia pyritään hyödyntämään täysipainoisesti. Hankkeiden sisällöllistä ja taloudellista hallintaa kehitetään. Liikkuvuuden ja hankkeiden kautta syntynyttä uutta osaamista tuodaan esille koulutuksessa sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien julkaisujen ja artikkeleiden muodossa. SeAMK:ssa järjestetään vuosittain myös kansainvälinen konferenssi ja 1-2 kansainvälistä seminaaria. Avainhenkilöinä kansainvälistymisessä nähdään koko henkilökunta ja kaikki opiskelijat yhdessä sidosryhmien edustajien kanssa. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen toiminta-ajatuksena Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on hyvän ja oikeudenmukaisen henkilöstöpolitiikan toteuttaminen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen. Päätoimintamuotoina ovat henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen tukeminen, sisäinen henkilöstökoulutus, muu työkykyä ylläpitävä ja kehittävä toiminta sekä työyhteisöjen kehittämisessä tukeminen mm. kehityskeskustelukäytänteiden luomisessa. Ammattikorkeakoulu toteuttaa kahden vuoden välein henkilöstöbarometrin, jossa selvitetään laaja-alaisesti henkilöstön osaamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä asioita. Henkilöstön kehittämisen yhteisiä sisällöllisiä painopistealueita ovat pedagoginen kehittäminen, vertaisarviointi sekä tasapainotettu arviointi. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 80 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 95 %. Ammattikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä on noin 43 vuotta. Keski-ikäisen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ennakointityönä kehitetään tyky-toimintaa sekä ikäjohtamista. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa 7

8 vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Aluekehityshankkeet - Hyvinvointitiedon alueellisen tuot tamisen rakenteet - Verkko-oppimisen ja -opetuksen osaajien yhteinen toimintafoorumi Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Seinäjoen ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 28 % (sisältäen EU-rahoitusta 10 %) tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 6 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi

9 9 Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Seinäjoen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Timo Paavola Yhtymähallituksen puheenjohtaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Tapio Varmola Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta Lisäpöytäkirja vuodelle 2005