SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PORIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PORIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Porin kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistämi-

2 nen. 2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2)Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on sitoutunut yhteistyössä muiden Satakunnan korkeakoululaitoksen korkeakoulujen kanssa 1) edistämään Satakunnan henkistä yhtenäisyyttä, 2) nostamaan väestön koulutustasoa, 3) kohottamaan alueen työllisyysastetta, 4) vahvistamaan tutkimusta ja osaamisen siirtoa alueella ja 5) tukemaan työelämän kehittymistä ja alueen yleistä kehittymistä. Näihin tavoitteisiin SAMK pyrkii toimimalla verkostomaisena oppimis- ja kehittämiskeskuksena, joka vauhdittaa Satakunnan ja sen ympäristöalueiden kehittymistä kilpailukykyisenä ja kansainvälisenä alueena. SAMK tarjoaa koulutusta, joka valmentaa opiskelijat osaajiksi tulevaisuuden työtehtäviin ja mahdollistaa ammatillisen kehittymisen. SAMK tuottaa alueelle sellaisia koulutus- ja T&K-palveluja, joita alueen yritykset ja yhteisöt tarvitsevat tuloksellisessa toiminnassa ja toimintansa kehittämisessä. Sopimuskaudella tavoitteena on vakiinnuttaa Satakuntaan alueen osaamistarpeisiin ja Satakunnan korkeakoululaitoksen sisällä tehtyyn työnjakoon perustuva ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonta. SAMKin strategioiden mukaiset painopiste- ja panostusalueet ovat johtaminen ja yrittäjyys, automaatio, elektroniikka, tietoliikenne/ohjelmistot, energia ja ympäristö, hyvinvointiosaaminen ja yritysten liiketoimintaosaaminen. Painopistevalinnat tukevat maakunnallisten strategioiden toteutumista. 3. Rakenteellinen kehittäminen Sopimuskaudella SAMK keskittää nuorten tutkintoon johtavaa koulutusta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla, luonnontieteiden koulutusalalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Keskittäminen toteutetaan asteittain sopimuskauden aikana. Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutus keskitetään sopimuskauden aikana Porin Tiedepuiston kampukselle Vähäraumalle ja sosiaalialan koulutus Porin Tiilimäen kampukselle. Raumalle keskitetään logistiikan koulutus ja kansainväliseen kauppaan liittyvä liiketalouden koulutus. Huittisten toimipisteen tietojenkäsittelyn koulutuksen viimeinen sisäänotto toteutetaan vuonna Liiketalouden sisäänotto jatkuu sopimuskauden ajan. Kankaanpään toimipisteessä liiketalouden koulutusohjelman viimeinen sisäänotto toteutetaan vuonna 2007 ja kansainvälisen kaupan koulutusohjelman sisäänotto vuonna Kulttuurialan koulutus jatkuu Kankaanpäässä Harjavallan toimipisteessä viimeinen hoitotyön koulutuksen sisäänotto toteutetaan vuonna 2007 ja sosiaalialan sisäänotto vuonna Korkeakoulujen välinen yhteistyö Korkeakouluyhteistyön keskeinen lähtökohta on Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategia, jonka puitteissa SAMK tekee monipuolista yhteistyötä kaikilla tehtäväalueillaan Satakunnan alueella toimivien korkeakoulujen kanssa. Yhteiseen strategiaan sitoutuneita korkeakoulukumppaneita ovat DIAK/Porin yksikkö, Porin yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Taideteollinen korkeakoulu, Turun yliopiston humanistinen ja lääketieteellinen tiedekunta, Turun kauppakorkeakoulu sekä Raumalla toimiva Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos.

4 4 Korkeakouluyhteistyötä jatketaan nk. Tampereen ringissä, jossa ovat mukana SeAMK, TAMK, PirAMK, VAMK, TaY ja TTY. Verkko-opetusta kehitetään edelleen YdinSuomi-yhteistyössä (SAMK, JyAMK, TAMK, PirAMK). Koulutusyhteistyötä tehdään ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteuttamisessa sosiaali- ja terveysalalla TuAMKin kanssa ja tekniikan ja merenkulun toimialalla Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Hankeyhteistyössä verkotutaan strategisesti tärkeiden korkeakoulukumppanien kanssa. Avoimen korkeakoulun verkostoa kehitetään Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategiaan kirjattujen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Yhteistyötä kansainvälisten strategisesti valittujen avainpartnerikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan ja monipuolistetaan kattamaan koko ammattikorkeakoulun tehtäväalue: koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja aluekehitystoiminta. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 25 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 795. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 70 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia.

5 5 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on 5144 vuonna Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen painopisteet ovat 1) opetuksen laatu, 2) oppimisympäristöjen joustavuus ja kansainvälisyys, 3) opiskeluprosessin tehokkuus ja 4) opetuksen ja T&K-toiminnan yhteys. Keskeistä kaikkien painopisteiden kehittämisessä on koko henkilöstön yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen. Tavoitteena on, että sopimuskauden lopussa koulutusohjelmissa on nk. integroidut, ydinainesanalyysin pohjalta rakennettuihin osaamisalueisiin perustuvat opetussuunnitelmat, joiden toteuttamisessa käytetään monipuolisia, erilaiset oppijat huomioivia opetusmenetelmiä ja suoritustapoja. Opettajien osaamistasosta huolehditaan johdonmukaisella rekrytointipolitiikalla ja systemaattisella täydennyskoulutuksella. Oppimisympäristön joustavuutta lisätään kehittämällä edelleen erityisesti verkko-opiskelumahdollisuuksia, erilaisia näyttökäytäntöjä ja avoimen ammattikorkeakoulun väyläopintoja. Opiskeluprosessin tehokkuutta nostetaan. Opiskelijan mahdollisuuksia oman työn pitkäjänteiseen suunnitteluun lisätään opetustarjonta-aikataulujen rationalisoinnilla ja tekemällä tarjonta näkyväksi. Ohjaus- ja neuvontatoimintaa kehitetään ennakoivan ja ongelmia ehkäisevän ohjauksen suuntaan. Keskeistä on opiskelijoiden tunteminen ja heidän toimintansa seuraaminen. SAMKin oman koko koulutusajan kattavan tutorointimallin toteuttamista tehostetaan kaikilla toimialoilla. Opetuksen ja T&K-toiminnan yhteyttä tehostetaan sisällyttämällä kaikkiin opetussuunnitelmiin oppimismenetelmäksi opintojaksoprojekteihin osallistuminen. Myös varsinaisiin T&K-projekteihin osallistumista tehostetaan erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Kehitetään kaikki toimialat kattava järjestelmä (mm. määräaikaiset tutkijayliopettajuudet), jossa opettajat irrottautuvat määräajaksi joko kokonaan tai osaksi T&K-projekteihin ja tutkimustyöhön. Opinnäytetöiden hankkeistamista ja yhteyttä SAMKin strategisiin painopisteisiin ja tutkimusohjelmiin vahvistetaan. Opetuksen laadunvarmistus toteutetaan osana koko SAMKin laadunhallintajärjestelmää. Opetuksen arvioinnissa hyödynnetään kaikki toimialat kattavaa systemaattista opintojaksopalautejärjestelmää. Opetusta arvioidaan myös vuosittain vahvistettavan arviointi- ja auditointisuunnitelman mukaan, suuntaamalla tutkimuksia relevantteihin kohteisiin ja osallistumalla KKA:n järjestämiin ulkoisiin arviointeihin. Toimialoittain kehitetään englanninkielistä tarjontaa niin, että opiskelija voi suorittaa vähintään yhden vuoden opinnot englannin kielellä. Opetussuunnitelmayhteistyötä ja vastavuoroisten intensiivikurssien järjestämistä jatketaan ulkomaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Kaikkiin opetussuunnitelmiin sisällytetään opiskelijaprojekteja ja opiskelijoiden osallistumista varsinaisiin T&K-projekteihin lisätään. Harjoittelua kehitetään ja alumnitoiminnan kautta lisätään yh-

6 teyttä työelämään ja yrityksiin. 6 Opetussuunnitelmatyötä ja muuta oppimisympäristöjen kehittämistä sekä työelämän kehittämistyötä tehdään alueen muiden korkeakoulujen kanssa. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on keskeistä 1) asiakaslähtöisen t&k-toiminnan volyymin lisääminen, 2) henkilöstön t&k -toimintaan osallistumisen vahvistaminen, 3) t&k -toiminnan ja opetuksen yhteyden vahvistaminen, 4) ulkoisen rahoituksen lisääminen ja 5) t&k -yhteistyön vahvistaminen ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa SAMKin asiakaslähtöisen t&k-toimintannan painopisteet ovat johtaminen ja yrittäjyys, automaatio, elektroniikka, tietoliikenne sekä energia ja ympäristö, hyvinvointiosaamisen kehittäminen ja yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategiassa SAMK on sitoutunut t&k -yhteistyöhön muiden alueen korkeakoulujen kanssa yrittäjyyden, liiketoimintaosaamisen, teknologiatiedon hyödyntämisen, logistiikan osaamisverkoston, hyvinvointiosaamisen ja kulttuuriosaamisen edistämisessä. Henkilöstön t&k -valmiuksia lisätään strategialähtöisen uusrekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tutkimusmenetelmien, työelämän kehittämismenetelmien, projektinhallinnan, rahoituslähteiden tuntemuksen ja opinnäytetöiden ohjauksen taitoihin. Henkilöstölle mahdollistetaan suunnitelmallinen perehtyminen t&k -toiminnan kansallisiin ja kansainvälisiin sateenvarjohankkeisiin ja erilaisiin tutkimustoiminnan rahoitusmahdollisuuksiin. Henkilöstön T&K-toimintaan osallistumisen lisäämiseksi luodaan käytäntö, jolla mahdollistetaan henkilöstölle joko koko- tai osa-aikaiset määräaikaiset tutkijajaksot joko SAMKin omissa hankkeissa tai esimerkiksi Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategiassa sovituissa hankkeissa. Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa tehtäviin yhteisiin T&K-hankkeisiin vahvistetaan. Satakuntalaisen tutkijayhteisön yhteisöllisyyttä kehitetään Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategisten linjausten mukaisesti. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategian toteuttamisesta vastaa strategiatyön johtoryhmä, joka koostuu strategiaa toteuttavien korkeakoulujen ja Satakuntaliiton edustajista. Strategian mukaisesti alueen korkeakoulut luovat alueelle avointa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyöfoorumin (Satakunnan avoin korkeakouluverkosto). Verkoston puitteissa kehitetään avointa korkeakouluopetusta tutkinto- ja aikuiskoulutusopiskelijoiden rekrytointiväylänä. SAMK etsii yhdessä muiden Satakunnan korkeakoulujen kanssa työelämää palvelevalle täydennyskoulutukselle uudenlaisia malleja ja menettelytapoja, joiden avulla voidaan ennakoida osaamistarpeita ja tuottaa koordinoidusti tarkoituksenmukaista tarjontaa. Työyhteisöjen kehittämisessä uudeksi työvälineeksi nostetaan tehokkaasti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Työelämäyhteistyössä jatketaan koulutusohjelmakohtaista neuvottelukuntatoimintaa ja yhteistyötä opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetöiden, erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden, yhteydessä. Erityiskehittämisen kohteena on alumnien työelämätuntemuksen- ja osaamisen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden sitouttamisessa omaan ammattialaan.

7 7 Yrittäjyyttä edistetään sisällyttämällä integroituihin opetussuunnitelmiin yrittäjyysteema. Yrityskiihdyttämötoimintaa vahvistetaan edelleen. Tavoitteena on, että opiskelijat perustavat vuodessa 24 yritystä tai aloittavat yrittäjinä yrittäjäpolvenvaihdoksen kautta. d) Kansainvälistyminen SAMKin tehtävänä on luoda toiminta-alueensa yrityksille, julkisille palveluille ja yksilöille edellytyksiä vastata kansainvälistymisen haasteisiin. Toiminnassa on keskeistä 1) opetussuunnitelmien kansainvälistäminen, 2) henkilöliikkuvuuden selvä lisääminen, 3) ulkomaalaisten asiantuntijoiden tuominen Satakuntaan, 4) kansainvälisyystaitoja lisäävän täydennyskoulutuksen tarjoaminen, 5) kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen, 6) SAMKin kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen työelämän kansainvälistymisprosesseissa ja kansainvälisyystarpeiden ennakoinnissa. Opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään EU-/ETA-alueen lisäksi Venäjälle, Turkkiin, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tavoitteena on, että vähintään 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkamäärää vastaavasta opiskelijamäärästä (v , v ja v ) lähtee yli 3 kuukauden vaihtoihin. Opettajien vaihtoa tehostetaan. Kansainvälistä opetussuunnitelmayhteistyötä tehostetaan strategisesti valittujen kumppanien kanssa. Ulkomaisten kumppanien strategiseen valintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tavoitteena on tehdä avainkorkeakoulujen kanssa laajaa yhteistyötä: yhteistä opetusta, opetussuunnitelmayhteistyötä, työelämäyhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, yhteistutkintoja, täydennyskoulutusta. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään. Englanninkielisten koulutusohjelmien lisäksi kehitetään yhteis- ja kaksoistutkintoja yhteistyössä eurooppalaisten avainpartnereiden sekä Venäjän ja mm. Intian kanssa. Korkeakoulujen aluestrategiassa on sovittu yhteisen ulkomaille suuntautuvan markkinointi- ja tiedotuskonseptin luomisesta Satakunnan korkeakoululaitokselle. Sitä on mahdollista hyödyntää myös tutkinto-opiskelijarekrytoinnissa. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti:

8 Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Yhteistyöverkostot Avoin ammattikorkeakoulu - toiminnan valtakunnallisen kehittämisverkoston koordinointi Erillishankkeet: Aluekehityshankkeet 1) Lapsiperheiden peruspalvelut ja psykososiaalinen tuki 2) Meriteknologian tutkimus- ja kehittämishanke 3) Satakun alueen elinkeinoelämän kehittäminen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön.

9 9 Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Porin kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Porin kaupunki Sakari Karjalainen Ylijohtaja Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Seppo Pynnä Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta