KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN, KEMI-TORNION AMMATTIKORKEA- KOULUN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN, KEMI-TORNION AMMATTIKORKEA- KOULUN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panosta-

2 2 malla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkko-opiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulu-

3 3 jen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu rakentaa Perämerenkaaren ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta asiakaslähtöisesti ja aktiivisesti alueen kehitystyöhön osallistuen, tarjoaa hyvinvointi-, liiketoiminta-, teknologia- sekä viestintä- ja taideosaamista sekä tekee alueen elinkeinoelämää ja hyvinvointia edistävää soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu vastaa tulevaisuuden haasteisiin kolmella rintamalla, jotka kietoutuvat toisiinsa: koulutuksen kehittämisessä, työskentelyssä alueen kanssa ja ammattikorkeakoulun sisäisessä kehittämisessä. Koulutuksen kehittämishaaste edellyttää selkeää profiloitumista ja oppimisympäristön kehittämistä avoimempaan suuntaan. Alueyhteistyöhaaste edellyttää aktiivista osallistumista alueen toimintaan. Ammattikorkeakoulu on osallistunut alueen strategioiden laatimiseen, ja aloittaa aktiivisen työn asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa kehitetään osaamiskeskittymäajattelun mukaisesti. Uutena osaamiskeskittymänä kehitetään jaloteräsosaamista. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan liittäminen kiinteäksi osaksi opetustoimintaa on osa avoimen oppimisympäristön rakentamista. Kaikki edellä mainittu merkitsee ammattikorkeakoululle sisäistä kehittämishaastetta. Ammattikorkeakoulun sisäisiä toimintatapoja ja järjestelmiä kehitetään siten, että ne mahdollistavat toiminnan joustavuuden ja proaktiivisuuden sekä yhteisyyden kehittymisen. Ammattikorkeakoulun ja alueen toimijoiden välistä yhteistyötä tehostetaan. Toimialojen välistä yhteistoimintaa lisätään, jotta opiskelijoilla olisi todellinen monialaisen oppimisen mahdollisuus. Henkilökunnan osaamista kehitetään koulutuksella sekä tarjoamalla mahdollisuus työnkiertoon, työelämäjaksoihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistumiseen. 3. Rakenteellinen kehittäminen Kuntayhtymän hallituksen aloitteesta selvitetään toisen asteen ja ammattikorkeakoulun järjestämismalli. Työn tavoitteena on, että uusi vahvempi Kemi-Tornio alueen koulutustarjontaa ylläpitävä kuntayhtymä aloittaa toimintansa alkaen. Perusteiltaan uuden kuntayhtymän on tarkoitus rakentua alueen nykyisten koulutuskuntayhtymien pohjalle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toiminta tapahtuu kahdella paikkakunnalla Kemissä sekä Torniossa. Toimintaa tiivistetään suunnittelukaudella. Liiketalouden koulutusohjelman opetus keskitetään Tornioon. Sisäistä rakenteellista kehittämistä jatketaan.

4 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö 4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteisen strategian toteuttamiseen mm. vastaamalla Pohjoisen Ulottuvuuden Osaamiskaari-hankkeesta sekä osallistumalla strategian muihin yhteisiin hankkeisiin. Tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen korkeakoulujen koulutus- ja t&k-yhteistyötä sekä kansainvälistä verkostoitumista. Lapin korkeakoulujen aluestrategian mukaisesti Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Lapin kesäyliopisto jatkavat alueellisen toimintansa kehittämistä Lapin maakuntakorkeakoulun toiminnan muodossa. Lisäksi Lapin korkeakoulut ovat tehostamassa yhteistyötään hankkeella, jonka tavoitteena on synergiaetujen hyödyntäminen. Oulun yliopisto, Valtion teknillinen tutkimuslaitos ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekevät teknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä ja palvelujen tuottamisen yhteistyötä. Toiminnan keskeisinä tavoitteina on kehittää Digipolis Researchia kunnossapidon, teollisuussuunnittelun ja digitaalitekniikan T&K-ympäristönä, kehittää kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja erikoistumista valituilla osaamisalueilla sekä tuottaa yrityksille tutkimusja kehityspalveluja. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä sovitaan sopimuskaudella profiloitumisesta sekä tiivistetään yhteistyötä maakuntakorkeakoulun toiminnassa, hanketoiminnassa, ylemmän ammattikorkeakoulutuksen kehittämisessä sekä aikuiskoulutuksessa. Kemi-Tornio-Haaparanta alueen korkeakouluyhteistyön osallistujina ovat KTAMK, Meri- Lappi Instituutti, Högskoleförbundet Östra Norbotten ja HUMAK:n Tornion yksikkö. Ammattikorkeakoulun rooli strategian toteuttamisessa on keskeinen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla ja Humakilla on yhteinen kirjasto Torniossa. Kirjastoyhteistyötä kehitetään muiden strategiayhteistyökumppanien kanssa. Ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Aloituspaikat 2009 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ

5 5 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 25 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 550. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 50 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on 2557,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen laatutasoon kiinnitetään huomiota. Koulutuksen profiloitumisessa otetaan huomioon ammattikorkeakoulun tämänhetkiset vahvuudet (virtuaalisuus, kansainvälisyys, T&Ktoiminta ja osaava henkilökunta), niiden kehittäminen ja hyödyntäminen ns. osaamiskeskittymämallin mukaisesti, toiminta-alueen erityispiirteiden hyödyntäminen sekä ammattikorkeakoulun vahvistuva rooli Pohjois-Suomen korkeakoulujen verkostossa. Laadukasta ja pedagogisesti korkeatasoista koulutusta tarjotaan sekä nuorille että aikuisille. Oppimisympäristöä kehitetään avoimempaan suuntaan ja lisätään työelämän kanssa toteutettavien yhteistyöprojektien ja työelämälähtöisten oppimisympäristöjen määrää Tavoitteena

6 6 ovat työelämän tavanomaiset rajat sekä myös koulutusohjelmarajat ylittävien opetus- ja opiskeluprojektien määrätietoinen käyttö yhteistyössä osaamiskeskittymien kanssa. Yhteistyö toisen asteen kanssa mahdollistaa oppimisympäristöjen kehittämisen. Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmia ja -menetelmiä kehitetään lisäämällä opiskelijoiden mahdollisuutta monialaisiin ja yhteisiin opintoihin. Läpäisyn parantamiseksi tehdään ennakoivia toimenpiteitä suuntaamalla koulutusta uudelleen, kiinnittämällä huomiota oppimisprosessin kriittisiin kohtiin. Lisäksi tehostetaan opintojen ohjausta ja kokeillaan kuraattoritoimintaa. Pedagoginen strategia uudistetaan ja sen toteutumisen seuranta liitetään osaksi johdon ohjaus- ja laadunhallintajärjestelmää. Koko ammattikorkeakoulua koskevan laadunhallintajärjestelmän avulla varmistetaan oppimisprosessin onnistuminen ja jatkuva kehittäminen. Sopimuskaudella auditoidaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä. Suunnittelukauden lopussa haetaan opetussuunnitelmien eurooppalaista tunnustamista. Yhteistyössä muiden Pohjois-Suomen korkeakoulujen kanssa kehitetään alueellista osaamista palvelevaa koulutusta. Verkko-opetuksesta kehitetään kilpailutekijä, jonka avulla tarjotaan Pohjois-Suomen ja Perämerenkaaren väestölle tasokkaita koulutuspalveluja ja kansainvälisestikin kilpailukykyisiä verkko-opetustuotteita. Vieraskielisen koulutuksen määrä pyritään pitämään ennallaan. Sosionomikoulutuksessa kehitetään myös rajayhteistyön lisäämiseksi kansainvälinen suuntautumisvaihtoehto. Viestinnän koulutusta profiloidaan osaamisstrategian mukaisesti monimedian suuntaan. Koulutusohjelmien välistä opetussuunnitelmayhteistyötä kehitetään mm. yhteisillä moduuleilla. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyö toteuttaa sopimuskaudella ammattikorkeakoulun t&k-strategiaa, osaamisstrategiaa sekä alueen korkeakoulustrategioita. Tutkimus- ja kehitystyö rakentuu alueen osaamiskeskittyminen Digipolis, Mediapolis, HumanNet, Jaloteräs mukaisesti palvelemaan alueen tarpeita ja tukemaan koulutustehtävän toteuttamista. Osaamiskeskittymien kärkiosaamista vahvistetaan, mutta rinnalla toteutetaan myös monialaisia t&khankkeita. Yhteisenä profiilina on kansalais- ja aluelähtöinen tietoyhteiskuntaosaaminen. Tutkimus- ja kehitystyön avulla edistetään erityisesti pk-yritystoimintaa sekä seudullisia hyvinvointipalveluja. Tavoitteena on, että opiskelijat ja opetushenkilöstö osallistuvat aktiivisemmin alue- ja asiakaslähtöisten t&k-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ammattikorkeakoulun tunnettuutta kehittämiskumppanina parannetaan levittämällä tehokkaammin ja systemaattisemmin tietoa t&k-toiminnan tuloksista muun muassa julkaisuina, artikkeleina sekä uuden median avulla. Hankkeiden tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Tuotteistetut tutkimus- ja kehityspalvelut otetaan käyttöön sekä kytketään osaksi alueen muuta t&k-palvelutarjontaa. Tutkimusyhteistyön perustana on Pohjois-Suomen korkeakoulustrategia, jossa lähikansainvälistyminen on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vetovastuulla. Tutkijayhteisön lähiverkosto on Pohjois-Suomessa ja Perämerenkaarella mutta se toimii myös laajemmin kansallisena ja kansainvälisenä hankkeiden kautta. Yhteistyökumppaneina ovat muut korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkishallinto sekä elinkeinoelämä. Henkilökunnan omia tutkijaverkostoja hyödynnetään. Tukipalvelujen, tilojen ja laitteistojen yhteiskäyttöä lisätään Pohjois- Suomen korkeakoulujen kesken.

7 c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö 7 Ammattikorkeakoulun, opiskelijoiden ja henkilökunnan työelämäyhteydet ovat erityisenä kehittämisen kohteena. Osaamisen vuorovaikutuksellista siirtoa ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä kehitetään mm. osallistumalla aktiivisesti alueen strategiatyöhön ja viemällä sieltä nousevat kehittämishaasteet osaksi opetussuunnittelua ja toteutusta. Tässä työssä työelämän edustajia käytetään asiantuntijoina. Opiskelijoiden työelämäyhteyksissä painotetaan erityisesti työharjoittelun, työelämää palvelevien opinnäytetöiden ja opiskelijaprojektien systemaattista suuntaamista alueen ja työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulu yhtenäistää opintoihin liittyvän palvelutoiminnan eri toimialoilla jo toiminnassa olevien opiskelijavoimin toteutettujen palvelumallien mukaan, esim. terveys- ja kuntoutumispysäkit, viestintäpalvelut, mittauspalvelut. Yhteistyötä työhallinnon kanssa pyritään jatkamaan ja monipuolistamaan hyödyntäen vuonna 2000 alkaneen valtakunnallisen työvoimaneuvojien PD-koulutuksen luomaa osaamista. Yhteyksiä luodaan vastaavasti myös muihin julkisiin organisaatioihin. Opettajien ja työelämän välistä vuoropuhelua tiivistetään lisäämällä opettajien työelämäyhteyksiä. Jatketaan opettajien palkallisten työelämäjaksojen toteuttamista. Lisäksi luodaan työelämän asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön välinen mentorointijärjestelmä. Alueen korkeakoulustrategioiden lisäksi Kemi-Tornion aluekeskusohjelmassa, Lapin maakuntasuunnitelmassa sekä Pohjois-Suomi-strategiassa Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on tärkeä rooli etenkin osaamisen kehittäjänä sekä soveltavien tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttajina. Toiminta jalkautuu Lapin alueelle maakuntakorkeakouluyhteystyön kautta. Aluevaikuttavuudessa keskitytään pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä yhteistyöhön alueen suurteollisuuden kanssa. Yrittäjyyttä edistetään yrityshautomotoimintaa uudistamalla sekä pk-yritysten ennakointia kehittämällä Yhtenä osa-alueena on työyhteisöjen kehittäminen muun muassa täydennyskoulutuksen sekä työhyvinvointihankkeiden avulla. d) Kansainvälistyminen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia alueen kansainvälistäjänä. Painopisteet ovat sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikkuvuuden lisäämisessä, kilpailukykyisen vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä, henkilökunnan kansainvälisten valmiuksien, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisyyden kehittämisessä, kotikansainvälistämisessä sekä verkostoitumisessa. Liikkuvuuden määrällisenä tavoitteena on, että vähintään 15 % aloituspaikkojen mukaisesta opiskelijamäärästä tekee vähintään 3 kk kestävän vaihtojaksonsa yhteistyökohteissa Euroopassa, Venäjällä tai kaukokohteissa. Asiantuntijayhteistyö suuntautuu ammattikorkeakoulun ja kansainvälisen partnerioppilaitoksen sekä muiden organisaatioiden kansainvälistymisen kehittämiseen. Tavoitteena on Joint Degree-tutkinto ainakin yhdellä koulutusalalla.

8 8 Kotikansainvälistymisen toimenpiteitä ovat 1) opetussuunnitelman kansainvälistäminen, 2) kansainvälinen oppimisympäristö ja kulttuurienvälinen oppiminen, 3) kulttuurisen erilaisuuden hyödyntäminen ja 4) tietotekniikan hyödyntäminen kotikansainvälistymisessä. Kotikansainvälistymisen toimenpiteisiin kuuluu oleellisena osana henkilöstön kieli- ja kulttuurivalmiuksien kehittäminen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu toimii sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa kuten Itä- ja Kaakkois-Aasian verkosto, kv -toiminnan verkosto sekä kansainvälistä harjoittelua tukevat verkostot. Kauden aikana tiivistetään vieraskielisten koulutusohjelmien markkinointiyhteistyötä verkostoitumalla. Verkostojen kautta voidaan saavuttaa synergiaetuja ja tehokkuutta. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet -Pohjoisten korkeakoulujen ICTosaamisen soveltaminen palvelualoilla 2) Koulutuksen kehittämishankkeet -Sosiaalialan amk-osaaminen alan työkentällä 3) Lapin korkeakouluyhteistyö kehittäminen Hankerahoitus yhteensä

9 9 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa.

10 10 Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Veikko Kumpumäki Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Riitta Käyhkö Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta