PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSIL- LE

Transkriptio

1 PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSIL- LE Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa: 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Vir-

2 tuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen Ammattikorkeakoulun tehtävä PIRAMK profiloituu Pirkanmaalla strategiansa mukaan palvelualojen ammattikorkeakouluna, joka toimii verkostoituen sekä kansallisti ja kansainvälisesti. Koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta tukee työelämän kehittämistä ja sen myötä maakunnan ja seutukuntien uudistamista ja kehittämistä. PIRAMK verkottuu alueensa korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa toimiviksi huippuosaamista edistäviksi klustereiksi. Sopimuskaudella se vahvistaa kaikkien koulutusalojensa sekä sisällöllistä että pedagogista osaamista ja suuntautuu erityisesti terveys-, ja sosiaalipalvelujen ja niitä tukevien hyvinvointipalvelujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toimintaa suunnataan niihin yhteiskunnan palvelutarpeisiin, joita työelämän ennakoidaan tarvitsevan. PIRAMK tarjoaa tarvittaessa erikoisosaamistaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluina myös valtakunnallisesti. 4. Rakenteellinen kehittäminen Organisaation toimintaa kehitetään toiminnasta saadun palautteen ja osittain uuden ammattikorkeakoululain myötä ja näitä toimenpiteitä arvioidaan tavoitekauden loppuun mennessä. PIRAMK kehittää toimintaansa yhteistyössä erityisesti kolmen muun tamperelaisen korkeakoulun kanssa. Sopimuskaudella korkeakoulut tehostavat yhteistyötään vuonna 2002 laaditun yhteisen aluestrategian suunnassa. Sopimuskaudella PIRAMK Oy jatkaa edelleen omistamiensa toimitilojen peruskorjausta Kuntokadulla sijaitsevassa päärakennuksessa sekä osallistuu osaltaan vuokratilojen kehittämiseen. Vuonna 2004 saatetaan loppuun PIRAMK/Laboratorioalan koulutuksen siirtyminen Finn-Medi 4:een sekä maaseutuelinkeinojen markkinoinnin sekä terveys- ja sosiaalialan tietohallinnan koulutuksen toteuttaminen Finn-Medi 1:n tiloissa, jotka sijaitsevat PIRAMKin päärakennuksen välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on edistää em. koulutustoiminnan, terveysalan sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan yhteistoimintaa erityisesti alueella toimivien terveys- ja bioteknologian sektoreille keskittyneiden toimijoiden kanssa. PIRAMKin hyvinvointiklinikkaa kehitetään yritysten tuotekehityksen sekä työelämän uusien palvelujen ja toimintamallien kehitysympäristöksi. Vuonna 2004 PIRAMK/Sosiaalialan osaamispiste siirtyy uusittuihin toimitiloihin Pyynikintielle. Tavoitekaudella jatketaan edelleen PIRAMKin tilaratkaisujen arviointia. PIRAMKin osaamispisteiden toimintaa ja taloudellisuutta arvioidaan sopimuskauden aikana koulutusohjelmittain. Analyysin perusteella tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Vuoden 2004 alusta terveysalalla aloitetaan nuorten tutkintoon johtava koulutus myös tammikuussa. Tavoitteena on näin tasata opiskelijoiden valmistumista, mikä palvelee paremmin myös alueen työelämän tarpeita. Kahden sisäänoton myötä myös resurssien käyttö tasapainottuu. Tampereella toimivat korkeakoulut ovat koordinoineet työnjakoaan. PIRAMK keskittyy toiminnassaan erityisesti palvelualojen koulutukseen ja jatkaa yhteistyötään Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvissä hankkeissa. Edelleen jatketaan yhteistyötä Pirkanmaalla toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa sekä Tampereen ja lähialueiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen neuvottelukunnan kanssa. PIRAMK toimii maan toiseksi suurimman sairaanhoitopiirin ydinalueella ja sopimuskaudella kohdentaa toimintansa painopistettä erityisesti terveysalan lisääntyviin työvoima- sekä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutarpeisiin.

3 3 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 28 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 590, josta 420 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 200, seuraavana vuonna 225 ja vuonna opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Pedagogisessa kehittämisessä painopisteenä on tutkivan työotteen taitojen oppiminen, mitä tarkastellaan koko koulutuksen läpi menevänä prosessina. Tähän liittyen jatketaan myös tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan sekä harjoittelun kehittämistä teoriaa ja käytäntöä integroivina oppimisympäristöinä. Sopimuskaudella jatketaan myös ongelmaperustaisen oppimisen sovellusten kehittämistä ja erityinen painopiste on aloitettujen kokeilujen arvioinnissa. Opiskelijapalveluiden käytäntöjä kehitetään kokonaisvaltaisen ohjauksen näkökulmasta kokonaisuutena, johon sisältyy opiskelun- ja oppimisen ohjaus, ura ja rekrytointi sekä opintotoimistopalvelut. Tähän sisältyy yhtenä merkittävänä painopistealueena ohjauksen laadunvarmistuksen kehittäminen. Tavoitteena on, että sopimuskaudella kaikki koulutusohjelmat osallistuvat verkko-opintojen sisällöntuotantoon. Sopimuskauden lopussa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan verkkoopintoina vähintään 20 opintoviikon verran. Pedagogisessa kehittämisessä hyödynnetään myös entistä enemmän laajoja kansainvälisiä yhteyksiä.

4 4 Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö PIRAMK osallistuu aktiivisesti alueelliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä palvelutoimintaan oman strategiansa ja ydinosaamisensa mukaisesti. Aluekehitysstrategia konkretisoituu ja painottuu eri seutukuntien tarpeiden perusteella. Sopimuskaudella jatketaan aiemmin muodostuneita ja toimivia työelämäyhteistyön muotoja. PIRAMKin tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan strategisina painopistealueina ovat hyvinvointija bioteknologia, työhyvinvointi ja työyhteisöjen kokonaisvaltainen kehittäminen, yritysten ja yhteisöjen verkostoituneiden toimintamallien kehittäminen sekä terveyspainotteisen matkailun kehittäminen. Työelämäyhteistyössä hyödynnetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan osaamista yksityisen tuotanto- ja palveluyritysten toiminnan kehittämisessä. Yhteisen aluestrategian mukaisesti Tampereen korkeakoulut toimivat alueen hyvinvointia ja taloudellista kasvua tukevissa hankkeissa. Nämä liittyvät erityisesti tietoyhteiskunnan teknologian ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimiseen sekä bio- ja terveysteknologian hyödyntämiseen. Tampereella toimivat korkeakoulut verkottuvat ja vakiinnuttavat yhteistoimintaansa mm. kansainvälisen opiskelijavaihdon, englanninkielisten opintojen tarjonnan, biotieteiden, innovaatio- ja yrittäjyyspalvelujen, pedagogisten opintojen sekä verkko-opetuksen alueilla. Merkittävä verkosto muodostuu hyvinvointi- ja bioteknologian alueelle, jossa jatketaan yhteistyötä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun sekä alan työelämän kanssa. PIRAMK on myös aktiivinen toimija ammattikorkeakoulujen t&k- ja yrityshautomoverkostossa. Tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyötä tehdään PIRAMKin erityisosaamisen alueilla yliopistojen, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskusten kanssa myös Pirkanmaan ulkopuolella. c) Kansainvälistäminen Kansainvälistymistä kehitetään luontevana osana PIRAMKin toimintoja ja opetussuunnitemaa, erityisesti tavoitteena on tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistäminen yhdessä Pirkanmaan elinkeinoelämän kanssa. Tavoitekaudella keskitetään yhteistyötä erityisesti niihin ulkomaisiin korkeakouluihin, yrityksiin ja muihin toimijoihin, jotka tarjoavat toimivat ja monipuoliset yhteistyömahdollisuudet. Edelleen kehitetään tietoverkkojen mahdollisuuksia oppimisympäristöinä ja vuorovaikutuksen kanavina kansainvälisten korkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Tavoitekaudella tuetaan myös sellaisia toimintoja, jotka parantavat vaihtoon osallistumattomien opiskelijoiden sosiaalista ja kulttuurista kompetenssia. Henkilöstön osaamista tarjotaan edelleen tarvittaessa myös PIRAMKin ulkopuolisiin kansainvälisiin tehtäviin. Venäjä-osaamista kehitetään yhteistyössä AMKverkoston kanssa tuottamalla yhdessä verkkopohjainen koulutuskokonaisuus, johon liitetään mahdollisuus opiskella ja harjoitella Venäjällä. Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät näin integroimaan tietoa ja kokemuksiaan käytännön osaamiseksi. Harjoitteluvaihdon mahdollisuuksien lisäämiseksi kehitetään verkkopohjaista harjoittelupankkijärjestelmää yhteistyössä Kemi Tornion, Haagan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä.

5 d) Henkilöstön kehittäminen 5 Henkilöstön kehittämisessä painopistettä siirretään opettajien jatko-opintojen tukemisesta henkilöstön täydennyskoulutukseen vuonna 2003 uusitun henkilöstöstrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että tavoitekauden lopussa kaikilla nyt kehittämisohjelmassa mukana olevilla opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto. Yliopettajien määrää ja yliopettajuuden rakennetta arvioidaan suhteessa PIRAMKin toiminnan kehittämistavoitteisiin sekä tehdään sen perusteella tarvittavat vakanssimuutokset. Henkilöstön täydennyskoulutuksessa painopisteenä on pedagogisten valmiuksien lisääminen, koulutusohjelmien sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan sisällön kehittämisen perusteella arvioidut osaamistarpeet. Opettajien työelämätuntemuksen päivittämiseen kehitetään toimivat mallit. Tässä hyödynnetään erityisesti tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan mahdollisuuksia. Sopimuskaudella lisätään työelämän asiantuntijuuden hyödyntämistä opetuksen kokonaisuuksissa. Tavoitteena on jatkaa aiemmin ostopalveluna toteutuneiden toimintojen siirtämistä PIRAMKin omalle henkilöstölle. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 82 %. Kulttuurialan yliopettajat mukaan lukien 100 %:lla yliopettajista on ammattikorkeakoulun yliopettajilta edellytetty kelpoisuus; 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet - Hyvinvointiklinikka Aluekehityshankkeet - Yksityisten hoiva- ja terveyspalvelujen tuottaminen Aikalisä projekti: päihteiden käyttäjien

6 hoitomallin ja siihen liittyvän koulutuksen kehittäminen - Hyvinvointiteknologian kehittäminen Pirkanmaalla Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Pirkanmaan ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 11 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 8 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjois-

7 sa. 7 Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Arvo Jäppinen Ylijohtaja Johan Tast Hallituksen puheenjohtaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Olli Mikkilä Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005