POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen.

2 2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävänä on tarjota opiskelijoille kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulutusvaihtoehto Pohjois-Karjalassa sekä asiakkuuslähtöisesti parantaa toimintaympäristönsä yritysten ja työelämän menestymistä alueen tunnistetuilla vahvuusalueilla, luoda aktiivisesti uudenlaisia yrittäjyyden ja ammatillisen asiantuntijuuden valmiuksia. Näissä tehtävissä ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan elinkeinorakenteen, talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja uudistamiseen. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on nousta alueellisen kehittämistoiminnan keskeiseksi toteuttajaksi ja vaikuttajaksi maakunnassa ja Itä-Suomessa lisäämällä verkostoitumista ja yritysten osallistumista yhteisiin hankkeisiin, tiivistämällä yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, tiede- ja teknologiapuistojen ja yliopistojen kanssa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisstrategiassa määritellyt kärkiosaamisalueet ovat tuotekehitys (muovi-metalliala) ja muotoilu, teollinen puurakentaminen ja puutuoteala, sisältötuotanto ja hyvinvointiosaaminen. Ammattikorkeakoulu on sitoutunut maakunnan vahvuusalueiden koulutus, kivi, elintarvike, metsä, muovi, metalli, muotoilu, hyvinvointi, tietotekniikka, matkailu ja kulttuuri kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana maakunnan alueellisessa kehittämistyössä kuten alueellisen infrastruktuurin kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään erityisesti maakunnan pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja oppimisympäristöt kehitetään joustaviksi ja kiinteät työelämäyhteydet mahdollistaviksi. Henkilöstön tutkimus- ja kehitystoiminnan osaamista ja resurssointia vahvistetaan sekä kehitetään aikuiskoulutuspalveluja. Yrittäjäksi ja yrittäjänä opiskelun mahdollisuuksia parannetaan kehittämällä monialaista yrityshautomotoimintaa. 3. Rakenteellinen kehittäminen Työnjakokysymysten ja rakenteellisen kehittämisen osalta jatketaan neuvotteluja Savonian ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kanssa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu jatkaa toimipisteverkoston tiivistämistä toimivaan campus-alueeseen. Tiiviimmällä campus-alueella saavutetaan synergiaetuja ja luodaan nykyistä paremmat edellytykset ammattikorkeakoululle toteuttaa uuden ammattikorkeakoululain velvoittamia koulutus-, tutkimus- ja aluekehitystehtäviään. Outokummussa sijaitseva sosiaalialan tutkintoon johtava koulutus siirretään Joensuuhun vuonna Koulutus liitetään toiminnallisesti nykyistä läheisempään yhteistyösuhteeseen terveysalan ja kulttuurialan koulutusten sekä niiden tutkimus- ja kehitystyön kanssa. Pielisen Karjalan osalta Nurmeksessa sijaitseva tutkintoon johtava matkailualan koulutuksen sisäänottoa vähennetään kymmenellä aloituspaikalla vuonna 2007 ja viimeinen sisäänotto on vuonna Matkailualan koulutus Nurmeksessa lakkaa vuonna Tutkintoon johtavasta liiketalouden koulutuksesta Lieksassa vähennetään 10 aloituspaikkaa vuonna Koulutus lakkaa Lieksassa vuonna Rakenteellisiin muutoksiin liittyen Outokummussa ja Pielisen Karjalassa vahvistetaan tarvelähtöisesti ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta mm. erikoistumisopinnoilla, avoimen ammattikorkeakoulun toiminnoilla, harjoittelulla, opinnäytetöillä ja erilaisilla tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Näiden ratkaisujen jälkeen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Joensuussa ja Kiteellä. Vuonna 2007 puutekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelmat yhdistetään ja ympäristöteknologian koulutusohjelmaan sisällytetään kestävän energiatalouden (bioenergia) ja kestävän teknologian (vesitekniikka, vesistöjen kunnostus) suuntautumisvaihtoehdot. Myös metsätalouden sekä metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelmat yhdistetään vuonna 2007.

4 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö 4 Itä-Suomen ammattikorkeakoulut kehittävät yhdessä innovaatiojärjestelmiä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamista Itä-Suomen alueella. Ammattikorkeakoulut kytkevät kehittämistoimintaansa mukaan alueillaan vaikuttavia yliopistoja riittävän laaja-alaisen osaamisen lisäämiseksi. Ammattikorkeakoulut tulevat luomaan Itä-Suomen ammattikorkeakoulujentutkimusverkoston palvelemaan alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeita. Vastatakseen osaltaan toimintaalueensa aluekehityksen haasteisiin Itä-Suomen ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään seuraavilla kehittämisalueilla: hyvinvointi-järjestelmien kehittäminen ja sosiaaliset innovaatiot, elämysteollisuus, materiaaliteknologia ja tuotekehitys sekä venäjäosaaminen. Tutkimusverkoston tarkoituksena on kohottaa Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tasoa verkostoitumalla keskenään sekä Itä-Suomen yliopistojen kanssa ja vahvistaen rooliaan valtakunnallisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen saajana. Maakunnan korkeakoulujen aluestrategiassa on sovittu osaamisaloittaisesta ja perustehtävää tukevasta yhteistyöstä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston kesken on allekirjoitettu sopimus selvitystyön laatimisesta yhteistoiminnasta maakunnassa. Sopimuksen tavoitteena on laatia sopimus korkeakoulujen yhteistyöstä ja työnjaosta. Maakuntakorkeakouluhankkeen päävastuullisina toimijoina ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Joensuun yliopisto. Yhteistyökumppaneita koulutuksen-, tutkimus- ja kehitystoimintaan haetaan tarvittaessa maakunnassa toimivilta muilta aikuiskoulutusorganisaatioilta esim. aikuisopisto, vapaaopistot tai ammattiopistot. Hankkeen päätavoitteina on lisätä korkeakoulujen näkyvyyttä ja toimintaa maakunnan alueella. Vuoden 2007 loppuun mennessä luodaan maakuntakorkeakoulun toimiva yhteistyömalli, jossa se voi toimia koulutuksen saavutettavuuden kehittäjänä, alueellisten koulutusten ja kehittämishankkeiden kartoittajana ja kanavana sekä toimia maakunnassa myös seutukuntaisena markkinointi ja tiedotusväylänä. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Aloituspaikat 2009 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa.

5 5 Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 655. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 50 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen tavoitteena on uusien monialaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja luominen. Oppimisympäristöjen kehittämisen kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat toisen asteen ammatillinen koulutus, yliopisto ja työelämän organisaatiot. Uusia oppimisympäristöjä luodaan myös virtuaaliopetuksen määrällisellä ja laadullisella kehittämisellä yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen ja projektien kanssa. Opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin lisätään. Opiskelijaohjauksen ja tukipalvelujen kehittämiseen panostetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu kehittää opetustaan valmisteilla olevan pedagogisen strategian mukaisesti, liittämällä tutkimus- ja kehitystoiminta osaksi opetusta, kehittämällä opiskelijan tiedollisen ja taidollisen osaamisen ohjaamista ja sen arviointia sekä päivittämällä toiminnan ohjausjärjestelmää ja tarkentamalla arviointimittareita. Lisäksi oppimista tukevaa harjoittelua monipuolistetaan, virtuaaliopintojen kehitetään ja tarjontaa laajennetaan, kansainvälistä lukukautta kehitetään ja työelämäasiantuntijavaihtoa lisätään. Ylempien ammattikorkeakoulun tutkintojen hyvät käytännöt siirretään perustutkintokoulutukseen. Koulutustoiminnan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot ja niiden edustajat sekä oman organisaation sisäiset asiakkaat. Asiakkaiden vaatimusten tunnistamiseksi asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kehittämiskohteina ovat erityisesti koulutuksen joustavuus, saavutettavuus ja laatu sekä opiskelijoiden työllistyminen. Perinteisen opetuksen lisäksi tarvitaan uusien oppimisnäkemyksien soveltamista sekä erilaisten oppimisympäristöjen monipuolista hyödyntämistä. Toimintamalli edellyttää onnistuakseen hyviä yhteistyösuhteita sekä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista koulutusprosessin kehittämisessä.

6 6 Muotoilun koulutusohjelmassa käynnistetään englanninkielinen teollisen muotoilun koulutus. Tavoitteena on uudentyyppinen muotoilukoulutus, jossa korostuu monialainen tuotekehitystoiminta sekä kansainvälisyys. Koulutus vahvistaa Pohjois-Karjalan tuotekehitys- ja innovaatioverkoston toimintaa. Yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Karjalan amk:n kansainvälisen kaupan koulutusohjelma, tekniikan koulutusohjelmat sekä yhteistyöoppilaitokset ja tutkimuslaitokset Euroopassa. Englanninkielistä koulutusta lisätään myös valitsemalla 1 2 koulutusohjelmaa, joiden osalta valmistaudutaan englanninkielisen koulutusohjelman tai sen merkittävän osan käynnistämiseen jo vuonna b) Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulussa keskitytään käytännönläheisen tutkimus- ja kehitystyön vahvistamiseen sekä tutkimus- ja kehitystyön luontevaan liittämiseen opettajien opetustehtäviin ja opiskelijoiden opiskeluun. Toimintaan kehitetään vastuuhenkilöjärjestelmä. Ammattikorkeakoulu kiinnittää erityistä huomiota palvelujen monialaisuuteen sekä niiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Uusien innovaatioiden synnyttämisessä yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen, rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa toimitaan aloitteellisesti luomalla uusia ja lujittamalla olemassa olevia verkostoja. Kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien ja -hankkeiden valmistelua ja toteutusta tuetaan määrätietoisesti. Koulutusohjelmien tutkimus- ja kehitystyön linjaukset perustuvat alueellisen kehittämisen haasteisiin. Ammattikorkeakoulun ydinosaamisalueita vahvistetaan kärkiosaamisen alueiksi, joita terävöitetään monitieteisellä innovaatiotoiminnalla. Monialainen, innovatiivinen tuotekehitysprosessi ja kulttuurialan monialainen tuotteistaminen nousevat laajemmiksi kehitettävän osaamisen kokonaisuuksiksi. Erityisesti kehitetään integroitua tuotekehitysprosessia, joka sisältää käyttäjäkeskeisen osaamisen, markkinointiosaamisen ja teknisen osaamisen yhdistämisen. Innovaatioleiritoimintaa tuetaan käyttäjäkeskeisen tutkimuksen ja testauksen sekä muotoilun visuaalisen viestinnän avulla. Lisäksi kehitetään kulttuurin tuotteistamista, uusien innovaatioiden ja liikeideoiden kaupallistamista, yrittäjäpolvenvaihdoksien tukemista ja yhteyspalvelualaa. Matkailuliiketoiminnan kehittäminen ja alueen matkailuklusterin sekä idänkaupan vahvistaminen ovat aluevaikuttavuuden kannalta keskeisiä kohteita. Uutena kehittämisalueena vahvistetaan bioenergia-alan tutkimusta. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Aluekehittämistehtävän toiminta-ajatuksena on toimia maakunnan työelämän kehittäjänä ja uudistajana sekä laadukkaan koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarjoajana yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Aluekehittämistehtävällä tarkoitetaan yritys- ja työelämälähtöistä ammattikorkeakoulun koulutus-, palvelu-, ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ammattikorkeakoulu osallistuu EU:n puite- ja erillisohjelmien, Itä-Suomi ohjelman, Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman, Itä-Suomen tavoiteohjelman, vuosille laaditun Korkeakoulujen aluestrategian, osaamis- ja aluekeskusohjelmien sekä eri osaamisalojen kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien toteuttamiseen. Korkeakoulujen aluestrategia Pohjois-Karjalassa määriteltyjen linjausten mukaisesti tehostetaan yhteistyötä erityisesti Joensuun yliopiston ja Humakin kanssa. Yhteistyötä vahvistetaan osaamisaloittain, aikuis- ja täydennyskoulutuksessa ja perustehtäviä tukevissa palveluissa, sekä käynnistetään aluestrategiaa tukevat hankkeet. Ammattikorkeakoulu uudistaa ja tehostaa aluekehittämispalvelujaan ja muita työelämälle tarjottavia palvelujaan asiakkuuslähtöiseksi ja helpommin saavutettaviksi. Ammattikorkeakoulu markkinoi työelämäpalvelujaan aktiivisemmin ja tehokkaammin. Ammattikorkeakoulu kehittää henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua entistä aktiivisemmin aluekehittämistyöhön erilaisten kehittämishankkeiden kautta, opiskelijoiden harjoittelun ja opinnäytetöiden tehokkaammalla organisoinnilla. Ammattikorkeakoulu lisää yhteistyötä alueen muiden koulutus- ja kehittäjäorganisaatioi-

7 7 den ja työelämän kanssa entistä laadukkaampien ja vaikuttavuudeltaan parempien tulosten aikaansaamiseksi. Ammattikorkeakoulu vahvistaa yhteistyötä Joensuun tiedepuiston osaamiskeskusohjelmien kanssa vastaten muovialan kehittämisestä ja osallistuen Puugian tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maaseudun ja matkailun kehittämistä toteutetaan monialaisissa kehittämishankkeissa. Bioenergia-alan osaamiskeskittymää vahvistetaan Hyvinvointialalla tehdään yhteistyötä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Ammattikorkeakoulun Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus vastaa Joensuun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointiosion toteuttamisesta. Sosiaalialan koulutusohjelman tutkimus- ja kehittämistoimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kiinteässä yhteydessä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Terveysala osallistuu maakunnan kehittämisohjelman, aluekeskusohjelmien ja osaamiskeskusohjelmien uudistamiseen sekä osallistuu ohjelmien toteutukseen terveyden edistämisen hyvinvointiosaamisen alueilla. Terveysala osallistuu ja vaikuttaa kuntien palvelurakenteen uudistamis- ja kehittämistyöhön, johtamisosaamisen ja kehittämisosaamisen vahvistamiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän strategisen johtamisen ja osaamisen johtamisen työmenetelmien kehittämiseen yhteistyössä Pohjois-Karjalan kuntien ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. d) Kansainvälistyminen Kansainvälisen toiminnan kehittämisessä tavoitteina ovat: 1) opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen, 2) vieraskielisen opetuksen lisääminen ja kansainvälisen opetussuunnitelmatyön kehittäminen sekä 3) ammattikorkeakoulun organisaation kansainvälistäminen. Maantieteellisinä painopisteinä kansainvälisessä toiminnassa ovat Eurooppa ja erityisesti uudet EU-maat, Venäjä ja sen lähialueet, ja Itä- ja Kaakkois-Aasia. Nordplus yhteistyötä kehitetään edelleen. Venäjälle suuntautuvaa yhteistyötä jatketaan valittujen kumppaneiden kanssa. PKAMK jatkaa yritysyhteistyötä sijoittamalla ulkomaalaisia harjoittelijoita pohjoiskarjalaisiin yrityksiin alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että uusia yrityksiä saadaan mukaan ja, että noin 45 % saapuvista opiskelijavaihdoista on harjoitteluvaihtoja. Metsäalan yhteistyötä jatketaan Ogongo Agricultural Collegen (Namibia) kanssa ja yhteistyötä laajennetaan Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan. P-K:n Kehitysmaayhdistyksen hanke Keralan maakunnassa Intiassa käynnistetään. Itä- ja Kaakkois-Aasiaan suuntautuvaa yhteistyötä jatketaan Ammattikorkeakoulujen Aasia-verkostossa. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma jatkaa yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa englanninkielisen koulutuskokonaisuuden Sustainable Rural Development (15 credits) edelleen kehittämiseksi ulkomaisten kumppaneiden (Hollanti, Itävalta, Unkari) kanssa. Opettajille suunnatun täydennyskoulutustuotteen kehittämisessä jatketaan kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä Unkarin, Hollannin, Puolan ja Itävallan kanssa. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto

8 - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto 8 Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet -Maakuntakorkeakoulu ) Koulutuksen kehittämishankkeet -AV-ja media-alan verkko-oppimisympäristön kehittäminen 3) Esteettömän opiskelun hankkeet -Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus- ja tuotekehityshanke Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden koulutukseen hakeutumisen ja työllistymisen esteet palvelualalla Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa.

9 8. Seuranta ja raportointi 9 Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Joensuun kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Joensuun kaupunki Sakari Karjalainen Ylijohtaja Juhani Meriläinen Kaupunginjohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Vesa Saarikoski Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta