LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Laurea-ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Tulosanalyysi Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) toiminnasta vuonna Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu,

2 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen Ammattikorkeakoulun tehtävä Laurea toimii eräällä maailman kilpailukykyisimmistä alueista, Helsingin metropolialueella. Alue on merkittävä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, innovatiivisten yritysten ja kansallisen innovaatiojärjestelmän toimijoiden keskittymä, joista muodostuu sekä formaaleja että informaaleja verkostoja. Innovaatioympäristön haasteellisuudesta johtuen toimijoiden erikoistuminen osaamisalueilleen ja yhteistyöverkostojen muodostaminen on osaamisen kehittämisen edellytys. Laurean strateginen tahtotila on olla tunnustettu verkostoprosessien osaaja. Laurean tehtävä toiminta-alueensa kehittämisessä on toimilupansa mukaisesti toimia koko metropolialueen maakunnallisena ja monialaisena ammattikorkeakouluna. Tehtäväänsä Laurea toteuttaa opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä aluekehitystehtävän integraatiolla. Kullakin tehtävällä on yhtä suuri arvo, mutta niiden volyymi ammattikorkeakoulutoiminnassa vaihtelee. Kehittämistavoitteet: Panostekijät ovat suurimmat opetuksessa. Keskeisin kehittämistoimenpide on opetuksen tehostaminen laatua parantamalla, erityisesti läpimenoaikoja lyhentämällä ja eroamisia vähentämällä. Vapautuvia voimavaroja kohdennetaan kolmen tehtävän kehittämiseen ja ammattikorkeakoulun roolin vakiinnuttamiseen alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä sitä palvelevan tutkimusja kehittämistoiminnan lisäämiseen. Painopisteet ja profiloituminen: Laurean sisällölliset painopisteet ovat hyvinvointi-, liiketoiminta-, ICT- ja kestävän kehityksen osaaminen. Metropolialueen korkeakoulujärjestelmässä Laurea profiloituu työelämälähtöisten innovaatioiden tuottajana ja osaamisen siirtäjänä. 4. Rakenteellinen kehittäminen Toimipisteverkosto: Espoossa on tehty ratkaisu liittää vuodesta 2004 koko ammattikorkeakoulukoulutus Leppävaara - Otaniemen innovaatiovyöhykkeeseen ja pääkaupunkiseudun tiedeväylään sekä keskittää pääosin toisen asteen koulutus Espoon keskukseen osana sen kehittämistä. Tämä mahdollistaa Laurean toiminnan keskittämisen kahdelle kampukselle Espoossa. Vastaavanlaiseen ratkaisuun etsitään toteutusmahdollisuutta myös muilla metropolialueen seuduilla. Tällöin lähtökohtana on synerginen vuorovaikutus Laurean ja seutukunnan innovatiivisten kehittämisorganisaatioiden välillä sekä uskottavan osaamisen kannalta riittävän kriittisen massan turvaaminen instituutteihin ja niiden ympärillä oleviin osaamiskeskittymiin. Seutujen vuorovaikutuksellisen toimintaperiaatteen mukaisesti näin kehittyvän Laurean sisäisen verkoston toimivuutta ja erityisesti osaamisen siirtämistä tehostetaan. Vantaan Koivukylän koulutus siirretään Tikkurilan korkeakoulukampukseen vuonna Lisäksi edistetään Itä-Uudenmaan korkeakoulukampuksen syntymistä Porvooseen yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Työnjako muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa: Metropolialueen läntisen ja pohjoisen osan yhteistyötä toteutetaan Yrkeshögskolan Sydvästín ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteena aluekehitysvaikutuksen vahvistaminen. Oh-

3 3 jelmistotuoteliiketoiminnan sekä nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskukset ovat esimerkkejä tiedekorkeakouluyhteistyöstä, jossa yhdistetään tiedekorkeakoulujen tiede- ja teknologia osaaminen Laurean työelämäosaamiseen tavoitteena innovaatioiden luominen ja edistäminen. Koulutustarjonnan ja voimavarojen tai toiminnan painopisteiden merkittävä uudelleen kohdentaminen: Uusien yritysten syntyminen ja innovaatiotoiminnan tukeminen edellyttävät sisäisen verkoston tehostamista, jota parannetaan koulutusrakennetta ja -tarjontaa kehittämällä. Tässä käytetään hyväksi osaamisalueverkostojen kautta saatua ennakointitietoa. Keskeisenä periaatteena on koulutustuotteiden monistaminen metropolialueen eri seuduilla. Konkreettisina esimerkkeinä edellä mainitusta ovat Hyvinkään hallinnon ja kaupan alan keskittyminen entistä selkeämmin liiketalouden koulutukseen, terveysalan aloituspaikkojen lisääminen, kulttuurialan aloituspaikkojen supistaminen sekä terveydenhoitajakoulutuksen monistaminen. Lisäksi periaatteena on, että uusien koulutusohjelmien tuotekehittely perustuu erikoistumisopintoihin tai muihin laajempiin opintokokonaisuuksiin. Uudenmaan ammattikorkeakoulut työskentelevät yhdessä sen puolesta, että koulutustarjonnan alueellista tasapainoa parannetaan valtakunnallisesti ottaen huomioon muun muassa työvoiman kysynnän sekä väestönkehityksen muutokset. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 30 %. a) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 875, josta 450 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen.

4 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 400, seuraavana vuonna 500 ja vuonna 2006 niitä on 500 opintoviikkoa Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Keskimääräisen opiskeluajan lyheneminen (tavoiteltu opiskeluaika 3,9 v. nuorten koulutuksessa) ja eroamisasteen vähentäminen (tavoitteena on, että eroaminen jää alle koko maan keskiarvon) toteutetaan kolmen tehtävän integraatiolla siten, että erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti aluekehityshankkeiden, t & k -toiminnan ja perinteisen opetuksen painotukset vaihtelevat. Käytännössä tämä merkitsee oman toiminnan innovatiivista kehittämistä, esimerkiksi erilaisten oppimisympäristöjen luomista ja hankkeissa oppimisen tehostamista. Opetuksen kehittäminen toteutetaan vuorovaikutuksessa alueellisen innovaatiojärjestelmän kanssa. Läpimenoaikojen tehostamiseksi opinnäytetyöprosessia kehitetään systematisoimalla ohjaus ja lisäämällä laajoihin hankekokonaisuuksiin liittyviä opinnäytetöiden sarjoja. Harjoittelun kehittämisessä synnytetään Laurean oma t & k -harjoittelijan tehtävien järjestelmä perinteisten harjoittelupaikkojen rinnalle. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen Laurea toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Laurea osallistuu metropolialueen korkeakoulustrategian laadinnassa seuraaviin toimintalinjoihin: alueen kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen, erityisesti osaamisja tietointensiivisten kärkitoimialojen innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä innovaatioketjun tehostamiseen. Edelleen osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön, erityisesti Baltic Palette (Itämeren paletti) osana pohjoisen ulottuvuuden kehittämistä sekä korkeakouluyhteistyön vahvistamiseen. Laurean aluekehitysstrategian mukaan metropolialueen muodostavat pääkaupunkiseutu ja viisi aluekeskuksen tasoista seutua. Laurean aluekehityksen tavoitteena on edellä mainittujen seutujen kehittyminen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Laurean erityisenä tehtävänä on turvata yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tuottaman osaamisen siirtyminen valituilla painoalueilla metropolialueen seutukuntiin. Tämä tehtävä ohjaa Laurean korkeakouluyhteistyöverkostojen muodostumista. Tavoitteena on, että sopimuskauden lopussa kehyskunnissa olevat Laurean toimipisteet muodostavat seudullisen osaamiskampuksen (verkosto-ba) ja kolmessa niistä toimii valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman osaamiskeskussatelliitti vuorovaikutuksessa keskenään. Laurean aluekehitystehtävän kehittämishaasteena on työelämälähtöisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen. c) Kansainvälistäminen Toiminta-ajatus ja kehittämisen painopisteet: Suomen kilpailukykypolitiikan mukaan metropolialue on huippuinnovatiivinen alue, mutta kansainvälisessä vertailussa taskukokoa. Sen vuoksi alueen on syytä näyttäytyä ulospäin osana isompaa kokonaisuutta, Itämeren aluetta. Tästä syystä Laurean kansainvälisen toiminnan ta-

5 5 voitteena on tuottaa Itämeren Paletin mukaista pohjoisen ulottuvuuden osaamista, jossa keskitytään metropolialueen työelämän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin neljään painoalueeseen. Ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan yhteistyöverkostoa Itämeren metropolialueiden korkeakoulujen, yritysten ja organisaatioiden kanssa sekä kehitetään pohjoisen ulottuvuuden osaamista yhdistämällä Laurean Baltia- Norda- ja Venäjäosaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Aiempiin yhteistyöhankkeisiin pohjautuen tavoitteena on lisätä uusista Itämeren alueen EU -maista ja Venäjältä Laureaan saapuvien tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden ja -opettajien määrää sekä kehittää yhteistyöverkostoja ja osaamista. Pohjoisen ulottuvuuden osaamisella Laurea saavuttaa uskottavan roolin ja aseman eurooppalaisissa korkeakoulujen ja edelläkävijäyritysten ja - organisaatioiden osaamisverkostoissa. Em. verkostojen ja osaamisen avulla parannetaan Laurean opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta Euroopan ja muun maailman osaamisverkostoihin ja tehostetaan osaamisen siirtoa. Tavoitteena on, että metropolialueen korkeakoulujen yhteistyön tuloksena pääkaupunkiseudulle syntyy vuoteen 2010 mennessä pohjoisen ulottuvuuden osaamiskeskittymä, joka houkuttelee maahamme uutta osaamista ja uusia osaajia. Näillä tavoitteilla ja toimenpiteillä Laurea pyrkii kansainvälisen toiminnan osalta toteuttamaan keskeisiä toimintaympäristön kehittämisstrategioita. Myös muita kansainvälisiä haasteita seurataan ja niiden kehittämiseen osallistutaan tarvittaessa. Laurean henkilöliikkuvuuden tavoitelukujen toteuttaminen pohjautuu em. strategiaan. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 30 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 10% nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Sopimuskaudella Laurean henkilöstön kehittämisen painopisteet ovat: substanssiosaamisen kehittäminen, hyvän tutkintotason ylläpitäminen ja kolmen tehtävän integraation toteuttamiseen liittyvän toiminnallisen osaamisen kehittäminen. Substanssiosaamisen kehittämisessä keskeisimmät toimijat ovat Laurean osaamisalueverkostot, jotka toteuttavat informaalissa asiantuntijavuorovaikutuksessa uusia innovaatioita ja osaamista sekä ennakointitietoa. Osaamisalueverkoston ytimen muodostavat jatkotutkinnon suorittaneet yliopettajat ja lehtorit ja niihin osallistuu Laurean opettajakunta. Verkostoihin liittyy Laurean ulkopuolisen työelämä- ja korkeakouluverkostoasiantuntemus. Hyvän tutkintotason ylläpito turvataan jatkamalla jatkotutkintotasoa kohottavia yhteistyöohjelmia sekä tutkimustyön tukemista yliopistojen kanssa. Kolmen tehtävän integraation toteuttaminen on vaativa haaste, joka edellyttää henkilöstön tukemista. Haasteeseen vastataan Oppiminen hankkeissa PD-ohjelmalla. Tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa: 1. yliopettajista lisensiaatteja tai tohtoreita 100 % 2. lehtoreista lisensiaatteja tai tohtoreita 10 %, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 86 %.

6 7. Voimavarat 6 a) Perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet - Kestävän kehityksen Itämeren alueen ammattikorkeakouluverkosto Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin palvelusten selvityshanke Aluekehityshankkeet - Esiselvitys hyvinvointialan yrittäjyyden alueellisen tutkimus- ja kehittämisohjelman valmistelemiseksi Alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen.

7 7 c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteereiden perusteella vuonna 2005 sekä aluekehitysvaikutuksen huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna d) Ulkopuolinen rahoitus Laurea-ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 10 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 3 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Laurea-ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa.

8 8 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Arvo Jäppinen Ylijohtaja Markku Markkula Hallituksen puheenjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pentti Rauhala Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005