EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULUN, EVTEK-KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULUN, EVTEK-KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE EVTEK-ammattikorkeakoulu ja EVTEK-kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen.

2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä EVTEK-ammattikorkeakoulu toteuttaa ammattikorkeakoulututkintoihin johtavaa ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta kulttuurin, liiketalouden ja tekniikan koulutusaloilla. Tutkimus- ja kehitystyössä panostetaan koulutusalojen ja ohjelmien väliseen yhteistyöhön, osaamisen 2

3 yhdistämiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu erityisesti oppimista ja opetusta vahvistavaan ja monipuolista hyödynnettävyyttä tuottavaan toimintaan elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulu profiloituu liiketalouden, muotoilun ja tekniikan integroivaksi innovaatioammattikorkeakouluksi, jossa eri koulutusalojen välisellä vuorovaikutuksella tuotetaan innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoita. Ammattikorkeakoulu toteuttaa tehtävänsä asiakaslähtöisesti ottamalla huomioon opetuksen järjestelyissä erilaiset elämäntilanteet ja muokkaamalla opetustarjontansa vastaamaan työelämän tarpeita. Toiminta on ammattimaisen tehokasta, nopeasti reagoivaa ja joustavasti toteutettua. Jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin työyhteisössä kyetään vastaamaan avoimella ilmapiirillä sekä panostamalla henkilöstön osaamiseen ja monipuoliseen hyvinvointiin. 3. Rakenteellinen kehittäminen EVTEK-ammattikorkeakoulun toimintaa harjoitetaan sopimuskauden aikana Espoon ja Vantaan kaupungeissa olevissa toimipisteissä. Konservointialan koulutuksella on synergiaa Myyrmäen yksikössä toimivien kemian ja maanmittaustekniikan koulutusohjelmien kanssa. Kulttuurialan koulutuksella on synergiaa myös Leppävaarassa toimivien mediatekniikan ja Degree Programme in Media Engineering kanssa. Aikuiskoulutuksena vuonna 2006 käynnistynyttä teollisen muotoilun koulutusta laajennetaan siten, että sitä tarjotaan myös nuorten koulutuksena. EVTEK jatkaa ja tiivistää yhteistyötään pääkaupunkiseudulla toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa pyrkimyksenä myös koulutusohjelmien päällekkäisyyksien poistaminen ja profiloiminen. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot toteutetaan yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyöllä Teknillisen korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa varmistetaan duaalimallin mukainen profiili. Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotellaan yhteistyöstä ja muun muassa laboratoriotilojen yhteiskäytöstä. Ammattikorkeakoulu osallistuu alueen rehtoreiden väliseen yhteystyöhön ja metropolialueiden aluestrategian toteuttamiseen. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009

4 4 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 60 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 70 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on vuonna Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Kehittämisen keskeisin painopistealue on EVTEK-ammattikorkeakoulun kolmen koulutusalan yhteisen pedagogisen strategian toteuttaminen. Alojen välistä synergiaa hyödynnetään kehittämällä ja toteuttamalla uutta osaamista synnyttäviä yhteisiä opintojaksoja ja laajempia opintokokonaisuuksia sekä perustutkintojen että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tasolla. Yhteistyössä alueen työelämävaikuttajien kanssa kehitetään pääkaupunkiseudun yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukevia, keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamistarpeet kattavia opintokokonaisuuksia. Työelämänäkökulma otetaan edelleen vahvasti huomioon kaikessa opetussuunnitelmatyössä hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja. Opintojen keskeytysten minimoimiseksi koulutusohjelmissa panostetaan erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opinto-ohjaukseen. Tutkintoon johtavia, opintojaksojen valintaa helpottavia urapolkuja selkeytetään. Tässä kehittämistyössä painottuu mm. neuvottelukuntien ja koulutusohjelmaneuvostojen rooli.

5 5 Toiminnanohjauksen kehittämisen ja laadunvarmistuksen osana opetukseen liittyvät prosessit ajantasaistetaan ja kuvataan uudelleen vuoden 2006 aikana. Vuoden 2007 aikana käydään läpi EFQM mallin mukainen itsearviointiprosessi. Vieraskielisen opetuksen kehittäminen kaikilla kolmella koulutusalalla jatkuu edelleen ja opettajien kielivalmiuksia kehitetään. Yhteistyössä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja venäläisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa selvitetään mahdollisuudet venäjänkielisen koulutuksen järjestämiseen. Tavoitteena on venäjänkaupan edistäminen, maassa olevien venäläisten kotouttaminen ja tutkintojen verifiointi sekä opiskelijavaihdon lisääminen. Teknillisen korkeakoulun kanssa tehdään yhteistyötä eri aloilla: tutkitaan tulevaisuuden menestyvää yrittäjyyttä ja kehitetään erityisesti maanmittauskoulutusohjelmien yhteistyötä koulutuksen ja laboratorioiden osalta ns. JOO -sopimusjärjestelmän puitteissa. Kulttuuriala tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksen verkosto-opetuksen kehittämishankkeessa. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön mahdollistavaa toimintaympäristöä on luotu rakentamalla ammattikorkeakoulun yhteisiä perusinfrastruktuureja työskentelytiloja, tutkimus- ja kehitystyön tukipalveluja sekä yhteistyö- ja asiakasverkostoja. EVTEKissä on kolme horisontaalista toimintaja innovaatioympäristöä, Vantaan Technopoliksessa sijaitseva elektroniikan koulutus- ja koetehdas Electria, ja Espoon Leppävaarassa sijaitsevat mobiililaboratorio ja oppimisteollisuusyksikkö. Niiden tehtävänä on tarjota erilaisia toimintamahdollisuuksia koulutusohjelmien tutkimus- ja kehitystyöhön sekä luoda yhteistyötä alueen yritystoiminnan kanssa. Electriassa ja mobiililaboratoriossa EVTEK tarjoaa yrityksille myös testausalustan ja mahdollisuuden toteuttaa sellaisia tuotekehitykseen liittyviä toimintoja, joita yritys ei syystä tai toisesta voi itse toteuttaa. EVTEKin profiili teollisuuden elinikäisen oppimisen osaajana edellyttää systematiikan rakentamista oman henkilökunnan jatkuvaan kehittämiseen. Uuden työntekijän perehdyttäminen sekä lähtevän työntekijän osaamisen ja kokemuksen siirtäminen organisaatioon ovat toiminnan kannalta keskeisiä tehtäviä. T&k-valmiuksien kehittäminen tapahtuu osana henkilöstön kehittämissuunnitelmaa, joka laaditaan vuosittain tulosalue ja -yksikkökohtaisesti osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kehittäminen perustuuu organisaation osaamisen kartoittamiseen sekä toimintaympäristön muutosten aiheuttamiin tarpeisiin. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Opettajien ja opetusta tukevan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon jatkuva ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen on keskeisen tärkeää. Opiskelijoiden yhteyksiä työelämään edistetään kehittämällä rekrytointipalveluita ja järjestämällä yrityksille ja opiskelijoille rekrytointimessuja ja vastaavia tilaisuuksia. Myös erilaisissa työelämälähtöisissä projektiopinnoissa syntyvät yhteydet sekä opetustunneilla käyvät vierailevat luennoitsijat ovat opiskelijoille hyvä väylä olla kiinteässä yhteydessä työelämään. Tulevina toimintavuosina työelämäyhteyksiä vahvistavat jo tällä hetkellä aktiivisen yritysprojektitoiminnan lisäksi laajemmat tutkimushankkeet, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä opinnäytetöitä. EVTEK lisää tietoisuutta yrittäjyydestä ja kehittää toimintaansa sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä arvostavaksi, mahdollisuuksia avaavaksi ja niihin tarttumiseen kannustavaksi ympäristöksi. EVTEK näkee olemassa olevien yrittäjäpohjaisten yritysten toiminnan tukemisen tärkeäksi.

6 EVTEK tarjoaa yrittäjyyteen ja sen edellytyksiin liittyvää koulutusta sekä tukee yrittäjyyttä myös oman tutkimus- ja kehittämistoimintansa kautta. 6 Yrittäjyyttä on EVTEKissä edistetty painottaen kaikilla koulutusaloilla yrittäjyysaiheista opetusta, jonka puitteissa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä liiketoimintasuunnitelmia ja osallistua alueen yritysten kehittämiseen sekä perustaa oma yritys. Haastavin osuus yrittäjyyden edistämisessä on yrittäjyyskasvatus, jolla tarkoitetaan tässä riittävien tietojen antamisen lisäksi oikean asenteen ja yritysmyönteisen ilmapiirin synnyttämistä. EVTEKiin on perustettu koulutusalojen yhteinen yrittäjyystyöryhmä. Työryhmä käy läpi kaikkien koulutusyksiköiden nykyisen yrittäjyyden alan koulutustarjonnan ja tekee siihen pohjautuen ehdotuksen yrittäjyysopintojen koulutustarjonnan muokkaamisesta siten, että yhtäältä opiskelijoille voitaisiin tarjota yhteistä opetusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sitä kautta edistää heidän keskinäistä verkottumistaan, ja toisaalta saavuttaa synergiaetuja hyödyntämällä opettajien osaamista yli koulutusalarajojen. Työryhmä kehittää yrittäjyyden opintojaksomoduulin, jonka aikana opiskelijan on mahdollista perustaa oma yritys ja kehittää sitä niin, että tässä tapahtuva oppiminen on laskettavissa osaksi opintoja. d) Kansainvälistyminen Ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa vahvistetaan sopimuskaudella. Kansainvälisyys leikkaa ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti läpi kaikkia toimintoja ja siten tukee opiskelijoiden ja henkilökunnan ammatillista kehittymistä. Sopimuskauden aikana kehittämisen painopisteitä ovat kansainvälisyyden ja erityisesti pääkaupunkiseudun monikulttuurisuuden huomioiminen opetussuunnittelutyössä, verkostoituminen suomalaisten ja ulkomaalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa ja sieltä opittujen kansainvälistymisen hyvien yhtenäisten käytänteiden ja mallien hyödyntäminen EVTEKin toiminnassa, opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ja asiantuntijavaihdon kehittäminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen EU-ohjelmissa tapahtuvien muutosten huomioiminen. Kansainvälisten koulutus- ja tutkimusprojektien koordinointitehtävien ja projektiosallistumisten kautta vahvistetaan sekä asiantuntijayhteistyötä että tiedon ja osaamisen siirtoa oman toiminnan kehittämiseksi. Kotikansainvälistymisessä kiinnitetään erityistä huomiota vieraskielisen opetuksen laatuun sekä opintojen ohjaukseen ja vertaistutorointiin. Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asiain toimiston käytänteitä kehitetään yhtenäisiksi ja selkeiksi sekä ammattikorkeakoulun koulutusalojen tarpeita vastaaviksi. Myös opetuksen ja tutkimuksen tukipalvelujen välistä yhteistyötä kehitetään kansainvälistymistä vahvistavaksi. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle

7 hankerahoitusta seuraavasti: Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin 7 Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet - nanopinnotteiden sovellus- ja menetelmätutkimus 2) Koulutuksen kehittämishankkeet - Kulttuuriperintöhanke oppimisympäristönä - Ammattikorkeakoulujen kirjastoverkosto Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön.

8 Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että EVTEK-kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta Opetusministeriö EVTEK-kuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Esa Kokka Hallituksen puheenjohtaja EVTEK-ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Pertti Törmälä Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta