Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä 1.

Transkriptio

1 HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄÄTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin

2 2 yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Helian perustehtävänä on - valmentaa opiskelijoistaan yhteistyökumppaneidensa kanssa työelämässä haluttuja asiantuntijoita, - rakentaa opiskelijoilleen korkeatasoinen, yksilön kasvua tukeva, kansainvälisesti tunnustettu oppimisympäristö ja -yhteisö sekä - vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan perustalta ammattipedagogisen tietämyksen syventymistä ja uusien työelämää ja opiskelua lähentävien ratkaisujen tuottamista sekä tukea alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Helian visio Heliassa on toimialansa asiantuntevin ja laadukkain työelämän tarpeisiin vastaava opetus, jonka johdosta Helia on suosituin ammattikorkeakoulu, josta valmistuvat työllistyvät parhaiten. - Helia on alueellaan arvostettu ja vaikuttava yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kehittäjä. - Helia on kansainvälinen ja kannustava opiskelu- ja työyhteisö. Helia on liiketalouteen ja monialaiseen ammatilliseen opettajankoulutukseen erikoistunut suomen, ruotsin ja englannin kielellä opetusta antava ammattikorkeakoulu. Helian vuosien strategian keskeiset osa-alueet ovat koulutus ja opetus, palvelutoiminta, tutkimus- ja kehitystyö, aluevaikutus, kansainvälistyminen, henkilöstö, IT, markkinointi, laatu sekä toiminnan ja talouden ohjaus. Opettajankoulutustehtävä Ammatillisen opettajankoulutuksen tehtävänä on opettajankoulutuksen tarjoaminen ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja työelämän aikuiskoulutuslaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville sekä kehittää em. organisaatioiden toimintaa tarjoamalla työelämän kehityshaasteisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Lisäksi opettajankoulutuksen yhteydessä harjoitetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ammattipedagogiikkaan ja työelämään liittyen. Tavoite vuoteen 2006: Helia on tunnustettu ammattipedagogiikan osaamiskeskus. 4. Rakenteellinen kehittäminen Helian organisaatiossa ja ylläpitojärjestelmässä ei tapahdu suunnittelukaudella muita muutoksia kuin että ammatillisen opettajankoulutuksen asema osana ammattikorkeakoulua selkiytyy ammattikorkeakoululain uudistumisen myötä. Toimipisteverkosto tiivistyy uuden Helia-talon valmistumisen myötä. Kesällä 2004 Sörnäisten toimipisteestä voidaan luopua ja keskittää Helsingissä oleva liiketalouden koulutus Pasilaan. Helia-talo 2:n suunnittelu on jo käynnistynyt ja tavoitteena on siirtää Oulunkylän toiminnot Pasilaan vuonna Tämän jälkeen Helian Helsingin toiminta on kokonaisuudessaan

3 3 Pasilassa. Työnjaossa muiden alueen ammattikorkeakoulujen kesken Helian erityisiä tehtäväalueita ovat erikoistuminen liiketaloudelliseen näkökulmaan koulutuksessaan ja ammatillinen opettajankoulutus Etelä-Suomen alueella. Verkostot, joissa Helia erityisesti toimii ovat ensinnäkin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut, mm. yhteistyö Itä-Uudellamaalla kouluttavien ammattikorkeakoulujen kesken. IT-koulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut toimivat verkostona ns. TIETIEyhteistyössä ja SAP-koulutuksessa, jossa Helia toimii SAP Competence Centerinä tuottaen palvelut yhteistyössä mukana oleville 12 korkeakoululle. Kielikoulutuksessa yhteistyökumppaneina ovat ammattikorkeakoulujen lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulu ja Helsingin yliopisto, joka toimii myös kumppanina opettajankoulutuksessa. Yksityiset ammattikorkeakoulut tiivistävät sopimuskaudella yhteistyötään. Koulutustarjonnan uudelleen kohdentamista tapahtuu merkittävästi kansainvälistymistä vahvistavan englanninkielisen koulutuksen osuuden kasvaessa 23 prosenttiin koko tarjonnasta. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 15 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 940. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien

4 4 opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 opintoviikkoja suoritetaan 800, seuraavana vuonna 900 ja vuonna 2006 niitä suoritetaan 950. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa on vuosina on Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen painopisteet ovat - koulutusohjelmien rakenteiden ja suoritustapojen joustavuus - verkkoteknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyväksikäyttö - opiskelun ohjauksen kehittäminen osana opiskelijan asiantuntijaksi kasvun ja oppimisen prosessin kehittämistä - opetuksen työelämälähtöisyys - ruotsinkielisen koulutuksen laadun kehittäminen - kattavan englanninkielisen koulutustarjonnan toteuttaminen - evaluoinnin ja muiden oppimisen seurantamekanismien kehittäminen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Tavoitteena on, että Helia toiminnallaan vastaa toiminta-alueensa yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen osaamisen ja toiminnan kehittämisen tarpeisiin maakuntien ja metropolin aluestrategioiden toteutumista tukien. Helian aluevaikutus perustuu kouluttamiseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Helia toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Helian painopisteenä on alueen kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kulttuurin liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen. Helia toimii yhteistyöverkostoissa alueen toimijoiden kanssa. Vuonna 2004 Helia osallistuu yhteistyörakenteiden luomiseen ja hankkeiden valmisteluun. Vuosiin 2005 ja 2006 kohdistuvista aieasiakirjaan liittyvistä hankkeista sovitaan erikseen. Keskeisinä toimenpiteinä innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden osalta ovat yrityshautomotoiminnan kehittäminen, pk-yritysten kehittämishankkeiden jatkaminen sekä vientirengastoiminnan toteuttaminen. Osaamisen kehittämisessä keskeiset alueet ovat opettajankoulutusyksikön roolin vahvistaminen Etelä-Suomen opettajankoulutuksen keskuksena ja Porvoo-Borgå-yksikössä alueen Itä-Uudenmaan koulutuksen tarpeeseen vastaaminen. Erityisesti pyritään vastaamaan alueen aikuiskoulutustarpeeseen. Helian toiminnassa korostuvat suorat yritysyhteydet korkeakouluyhteistyön lisäksi. Opettajankoulutuksessa opetus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Opettajankoulutukselle leimaa antava piirre on tutkiva ja kehittävä ote. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita ovat verkkopedagogiikka, oppimisympäristöt,

5 5 metodologia, arviointi ja ohjauskäytännöt. c) Kansainvälistäminen Tavoitteena on alueen yritysten kansainvälistymisen tukeminen, ja että Helia on kansainvälistymisen edelläkävijä ammattikorkeakoulusektorilla. Helian kansainvälistämisen painopistealueet: - englanninkielinen koulutustarjonta: kaikki ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat myös englanninkielisiä lukuunottamatta viestinnän koulutusohjelmaa - opettajankoulutuksen englanninkielinen vaihtoehto - pitkäkestoisen ja syvällisen yhteistyön luominen valittujen yhteistyökorkeakoulujen kanssa - opettajavaihtojen lisääminen - Helia-yhteisön kehittäminen kansainvälisenä yhteisönä. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä kasvaa 25 %:iin nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä vuoteen 2006 mennessä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelijaja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 13 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus aloittavista nuorista on 10 %. d) Henkilöstön kehittäminen Tavoitteena on, että Heliassa on osaava, motivoitunut ja yhteistyössä toimiva henkilöstö. Henkilöstönkehittämisessä keskeiset toimenpidekokonaisuudet ovat - yhteisen tietopääoman kokoaminen, jakaminen ja uuden tiedon luominen - Henkilöstön osaamisen ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen - osaamisalueryhmien toiminnan kehittäminen. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 85 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 95 %. e) Ammatillinen opettajankoulutus Heliassa ammatillinen opettajakorkeakoulu antaa ammatillisten opettajien pedagogista pätevöitymiskoulusta. Lisäksi opettajankoulutus antaa täydennyskoulutusta oppilaitosten ja elinkeinoelämän edustajille ammatillisen koulutuksen toimintakenttään liittyen sekä harjoittaa tähän liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa kehitetään alueen ammattipedagogiseksi kehittämiskeskukseksi. Tässä ammatillisten opettajien pedagoginen peruskoulutus, täydennyskoulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta sovitetaan joustavasti tukemaan toisiaan. Ammattipedagogisen kehittämiskeskuksen päätehtävänä on tukea alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän kehittymistä. Ammattipedagogisen kehittämiskeskuksen toiminta toteutuu yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Ammatillisen opettajankoulutuksen keskeisiä kehittämishankkeita ovat ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisen sähköisen valintajärjestelmän rakentaminen ja tietoverkkojen käyttöön perustuvien opiskelijamahdollisuuksien kehittäminen sisällöntuotantorenkaana

6 6 yhteistyössä virtuaaliammattikorkeakoulun ja muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. 7. Voimavarat a) Perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Osallistumiseen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet -Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen TIETIE-yhteistyön pohjalta Ammattikorkeakoulujen opettajuuden kehittäminen Aluehityshankkeet -Harvinaisten kielten verkko-opetuksen jatkohanke

7 7 -Yrittäjyyden edistäminen kulttuuri- ja IT-alalla osuuskunnan ja yrityshautomotoiminnan avulla Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Opettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle opettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä opettajankoulutettavaa kohti euroa. Koulutusta ei voida laadukkaasti toteuttaa jatkuvasti alenevalla määrärahalla. e) Ulkopuolinen rahoitus Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 10 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 3,5 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön.

8 8 Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö Arvo Jäppinen Ylijohtaja Antti Viinikka Puheenjohtaja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Ritva Laakso-Manninen. Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta Lisäpöytäkirja vuodelle 2005