ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUN- TAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE

Transkriptio

1 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUN- TAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNETverkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään.

2 2 Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois- Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4. Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Rovaniemen ammattikorkeakoulu edistää ihmisten ja luonnon hyvää tulevaisuutta kehittämällä Lapin elinkeinoja ja kestävää hyvinvointia. Keinoina ovat aktiivinen osallistuminen pohjoisen alueen kehittämisen ohjaamiseen, ammatillinen korkeakoulutus sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta. Tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittää Lapin taloudellista vireyttä sekä ihmisten hyvinvointia ja peruspalvelujärjestelmää. Strategiana on osaamisen kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, kansainvälistyminen sekä toiminta-alueen kehitysstrategioiden mukainen profiloituminen. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön painopisteet perustuvat aluestrategioihin, Lapin luontaisiin vahvuuksiin ja ihmisten osaamiseen. Ammattikorkeakoulun profiloitumisalueet ovat kylmän ilmanalan osaaminen, luonnon ja ympäristön ekologinen käyttö sekä hyvinvointi. Edellisten lisäksi ovat kaikkia koskevina profiloitumisalueina tietoteollisuus, pohjoisuus ja yrittäjyys. Kansainvälisesti korkeatasoista ovat kylmän ilmanalan erikoisolosuhteiden osaaminen, luontoelämysten tuottaminen, toimintakyvyn ja motoristen taitojen mittaaminen sekä terveyden edistäminen pohjoisen erityisolosuhteissa. 4. Rakenteellinen kehittäminen Suunnitellut toimitilojen järjestelyt viedään loppuun. Ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään kolmeen kampukseen entisten kahdeksan toimipisteen sijaan. Tilaratkaisu tukee kolmen yhteistoiminta-alueen syntymistä: tuotantoalat, palvelualat ja hyvinvointiala. Toimintojen kokoamisella luodaan entistä paremmat edellytykset tutkimusyhteisöjen syntymiselle ja yhteistyön kehittymiselle. Yhteisiin tiloihin siirtyvät yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu- ravitsemis- ja talousala. Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan siirtyy tekniikan ja liikenteen alan yhteyteen. Organisaatiota kehitetään vastaamaan uuden strategian ja uusien tehtävien vaatimuksia. Pohjois-Suomen korkeakoulujen välisessä yhteistyössä noudatetaan aluekehitysstrategioita, joissa määritellään keskeisimmät yhteistyöhön ja työnjakoon liittyvät tavoitteet. Maakuntakorkeakoulusta kehitetään Lapin korkeakoulujen pysyvä aluevaikuttamisen toimintamalli, jolla siirretään seutukuntien ja maakunnan kehittämistyössä tarvittava korkeakouluosaaminen alueiden yritysten, organisaatioiden ja asukkaiden käyttöön. Toimintamalli varmistaa tarvelähtöisen pysyvän seutukuntayhteistyön ja korkeakoulujen yhteistyön suunnittelussa ja resursoinnissa. Tekniikan ja liikenteen alalla aloitetaan tietoteollisuutta palveleva englanninkielinen koulutusohjelma.

3 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 40 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 592, josta 110 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 400, seuraavana vuonna 500 ja vuonna 2006 niitä on 520 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetusta kehitetään strategian 2010 mukaisilla toimenpiteillä. Opetussuunnitelma uudistetaan ops projektissa siten, että profiloitumisen ja yhteistoiminnan edellytykset paranevat ja opintojen joustavuus lisääntyy. Opintojen työelämäyhteyksiä ja opinnäytetöiden ohjausta parannetaan. Kielenopetuksen menetelmiä ja sisältöjä kehitetään kansainvälisyyden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Virtuaaliopintoja lisätään ja menetelmiä kehitetään Lapin tarpeiden mukaisesti. Kehitetään ammattikorkeakoulupedagogiikkaa, toteutetaan uusi opintojen ohjaussuunnitelma ja parannetaan palautteen hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

4 Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. 4 b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Rovaniemen ammattikorkeakoulun tehtävänä on Lapin kehittäminen koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnan ja seutukuntien kehitysstrategioiden ja toimintaohjelmien laatimiseen. Aluekehitysyhteistyö korkeakoulujen ja seutukuntien kanssa organisoidaan maakuntakorkeakoulun toimintamallin mukaisesti. Tutkimus- ja kehitystoiminta on suunnattu tukemaan ammattikorkeakoulun painopisteiden kehittymistä. Tavoitteena on luoda uutta osaamista ja siirtää sitä ympäristöön. Kehityshankkeet on suunniteltu ja suunnitellaan laajoiksi ohjelmakokonaisuuksiksi, jotka muodostuvat useasta hankkeesta ja toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkkeinä ohjelmakokonaisuuksista ovat matkailun kehittämisohjelma, kylmä- ja talviteknologiaohjelma, Lapin hyvinvointiohjelma, uuden median ohjelma ja puuohjelma. Hankkeiden vaikuttavuuden turvaamiseksi toteutetaan laajoja, työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä hankekokonaisuuksia. c) Kansainvälistäminen Kansainvälistämisen tarkoituksena on tukea Lapin työelämää ja ihmisten osaamisen kehittymistä kansainvälisessä toiminnassa. Keinoina ovat osallistuminen pohjoisen alueen kansainvälistymisen ohjaamiseen, opetus kansainvälisiin tehtäviin ja kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta. Kansainvälistämisessä toiminnan painopisteet ovat pohjoiset alueet (University of the Arctic -yhteistyö), Eurooppa sekä valitut yhteistyökumppanit Kiinasta ja USA:sta. Kehittämisen painopisteinä ovat englanninkielinen opetus, pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistäminen ja ns. kotikansainvälistäminen. Tavoitteena on että vuosittain ulkomaille yli kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on sopimuskauden lopussa 30 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on turvata henkilöstön kelpoisuudet ja strategian mukainen osaaminen profiloitumisaloilla, soveltavassa tutkimuksessa sekä kehitys- ja palvelutoiminnassa. Lisäksi kehittämisen tavoitteena on parantaa koko henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia. Päätoimintamuotoina ovat henkilöstön kannustaminen tutkimus- ja kehitystehtäviin, täydennyskoulutus ja sisäinen rekrytointi. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 90 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %.

5 7. Voimavarat 5 a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet - Intosola, Innovatiivisen toiminnan sopimuspalvelut Lapin korkeakouluissa Aluekehityshankkeet - Saamelaiskulttuuri -hanke Lapin maakuntakorkeakoulun toteuttaminen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edelläoleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista sekä - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen.

6 6 c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Rovaniemen ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 25 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 18 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta, niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa.

7 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta Opetusministeriö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Heikki Kontiosalo Valtuuston puheenjohtaja Ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pentti Tieranta Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005