MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- LUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE

Transkriptio

1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- LUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNETverkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin

2 2 yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Toiminta-ajatus ja perustehtävä Mikkelin ammattikorkeakoulu tuottaa korkeinta ammatillista osaamista yksilöille, työelämälle ja yhteiskunnalle. Ammattikorkeakoulu toimii läheisessä yhteistyössä työelämän ja muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Mikkelin monialainen ammattikorkeakoulu antaa korkealaatuista opetusta ja harjoittaa työelämän tarvitsemaa tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa. Toiminnallaan ammattikorkeakoulu edistää kestävään kehitykseen perustuvaa innovatiivisuutta, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, hyvinvointia ja kulttuuria erityisesti Etelä-Savon maakunnassa. Strategia ja kehittämistavoitteet Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiana on toiminnan laadun parantaminen. Ammatillisia erikoistumisopintoja toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä täydennyskoulutus- ja palvelutoimintaa lisätään noin kaksinkertaiseksi vuodesta 2001 vuoteen Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskitytään maakunnan kannalta tärkeimmille alueille, erityisesti osaamiskeskus-, aluekeskus- ja seutuohjelmissa mainituille painopistealueille. Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnassa toimitaan alueen työelämän tarpeiden mukaan. Kaikessa koulutustoiminnassa, jokaisessa koulutusohjelmassa, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnassa pyritään kokonaistaloudellisesti kannattavaan toimintaan. Hallinnon suhteellista määrää ja kustannusosuutta ei kasvateta nykytasosta. MIKPOLI on ammattikorkeakoulun suurin yksittäinen investointikohde. Siitä kehitetään moderni ympäristö informaatio- ja mediatekniikan sovellusten oppimiselle, tutkimus- ja kehitystyölle sekä yritystoiminnalle. Painopisteet ja profiloitumisalueet Mikkelin ammattikorkeakoulu on erityisesti Etelä-Savon maakunnan ammatillisen korkeakoulutuksen monialainen oppimis- ja kehittämiskeskus. Ammattikorkeakoulu tekee aktiivista yhteistyötä alueella toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Mikkelin ammattikorkeakoulu on alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen toimija, joka profiloituu työelämälähtöisesti: - yritystoiminnan kehittäjäksi, - ympäristöosaajaksi, - hyvinvoinnin ja kulttuurin edistäjäksi, - kansainvälisyyden edistäjäksi, - tietoteknologian osaajaksi ja soveltajaksi. Profiloitumisalueet koskettavat kaikkia ammattikorkeakoulun toimintoja ja ne otetaan huomioon kaikilla koulutusaloilla ja yhteisissä toiminnoissa.

3 3 4. Rakenteellinen kehittäminen Organisaatio ja ylläpitojärjestelmä Mikkelin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii maakunnallinen Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä. Ylläpitojärjestelmään ei ole suunnitteilla muutoksia sopimuskaudella. Ammattikorkeakoulun organisaatiossa toimintoja on koottu vuoden 2003 alusta lukien suuremmiksi toimintakokonaisuuksiksi, tulosalueiksi. Toimipisteverkosto Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoa tiivistetään. Mikkelissä vuoden 2005 syksyyn mennessä toimivat samalla kampusalueella tekniikan ja liikenteen koulutus sekä alueelle siirtyvät yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä luonnontieteiden, matkailun, ravitsemis- ja talousalojen koulutus. Savonlinnassa kaikki koulutusalat keskitetään vuoteen 2006 mennessä samalle kampukselle. Ammattikorkeakoulu kokoaa toimintaansa suuremmiksi osaamiskeskittymiksi. Vanhasta kasarmialueesta Mikkelissä kehitetään pääkampusalue. Yritys- ja työelämäpalveluja kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja pääosa palveluista toteutetaan ja toiminta koordinoidaan kahdessa yksikössä. Laboratorio- ja studiopalvelut organisoidaan koulutusta, tutkimusta ja yrityksiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Sopimuskauden keskeisenä tavoitteena on saada turkvatuksi YTI-tutkimuskeskuksen perusrahoitus. Työnjako muiden ammattikorkeakoulujen kesken Työnjakoa muiden ammattikorkeakoulujen kesken tarkastellaan erityisesti muiden Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa. Työnjakoa kehitetään alkuvaiheessa vieraskielisessä koulutuksessa sekä erikoistumisopinnoissa ja jatkotutkintokoulutuksessa. Kansainvälisen kesälukukauden opetuksessa laajennetaan tarjontaa Mikkelin ammattikorkeakoulun ulkopuolelle. Tekniikan alalla tehdään yhteistyötä Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulujen kanssa prosessiteollisuuden kunnossapitoon liittyvässä aikuiskoulutuksessa. Valtakunnallisten koulutusohjelmien osalta tarkastellaan koulutuksen järjestämistä muiden vastaavia koulutusohjelmia tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö ja verkottuminen muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken, vetovastuut näissä verkostoissa Tärkeimmät yhteistyöverkostot ovat Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Etelä-Savon alueella toimivien korkeakoulujen kanssa muodostetut verkostot: - Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen verkosto keskittyy yhteistyöhön eri ammattikorkeakoulujen välillä, vetovastuu vuorottelee, - sosiaali- ja terveysalan jatkotutkintokokeiluhankkeet, yhteistyö Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulujen kanssa, - Mikkelin yliopistokeskus keskittyy aluestrategiassa määritellyille alueille, koordinointivastuu Helsingin yliopistolla, - yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa mm. matkailun osaamiskeskuksessa ja muilla aluestrategiassa määritellyillä alueilla, - yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa keskittyy tutkimuksen lisäämiseen Etelä-Savossa, koordinointivastuu Mikkelin ammattikorkeakoululla, - Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehdään yhteistyötä yliopistokeskuksen puitteissa, mutta lisäksi Venäjän kaupan palvelukeskuksessa, koordinointivastuu Mikkelin ammattikorkeakoululla.

4 4 - Myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä selvitetään voidaanko toiminnot koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon myös Joensuun yliopiston ja Diakoniaammattikorkeakoulun toiminta. - Paikallista yhteistyötä lisätään Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä korkeakouluyksiköiden sekä toisen asteen kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia tarkastellaan kaikilla toimintapaikkakunnilla mm. nuorten koulutuksessa, tutkimus- ja kehitystyössä, täydennyskoulutuksessa, yrittäjyysopinnoissa, esihautomotoiminnassa ja kesäkauden opetuksessa. Koulutustarjonnan ja voimavarojen tai toiminnan painopisteiden merkittävä uudelleen kohdentaminen Ammattikorkeakoulu kohdentaa voimavarojaan erityisesti Mikkelin kampusalueelle rakennettavaan informaatio- ja mediatekniikan tutkimus-, koulutus- ja yrityskeskukseen MIKPOLIin. MIKPOLIn myötä useiden koulutusalojen opetus pystytään integroimaan aiempaa paremmin tutkimukseen ja yritystoimintaan. Ammattikorkeakoulun eri toimintamuotoja (koulutus, tutkimus ja palvelutoiminta) kootaan pienemmistä osaamiskokonaisuuksista suuremmiksi ja synergisesti tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat Aloituspaikat Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 720, josta 200 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätök-

5 sen erikseen. 5 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 400, seuraavana vuonna 500 ja vuonna 2006 niitä on 500 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys perustuu elinikäiseen oppimiseen, opiskelijan vastuuseen omasta oppimisestaan, kriittiseen, ymmärtävään ja syvälliseen asioiden omaksumiseen ja taitoon käyttää oppimaansa työelämän eri tilanteissa. Oppimisympäristö tukee kunkin alan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen omaksumista. Opettaja tukee opiskelijan itseohjautuvuuden ja yhteistoiminnallisuuden kehittymistä. Pedagoginen strategia tarkistetaan vuoden 2003 aikana. Strategiatyössä painotetaan erityisesti: - uudistuvia ja joustavia koulutusrakenteita, - opetussuunnitelmien työelämävastaavuutta ja työelämän kehityksen ennakointia, - opettajien valmiuksia aktivoivien opetusmenetelmien käytössä ja ohjaustaidon kehittämistä, - opintojen ohjausprosessia, - tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittamista, - tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa, - avoimien oppimisympäristöjen hyödyntämistä erityisesti aikuiskoulutuksessa, - kaikkia koulutusohjelmia yhdistäviä teemoja: kansainvälisyys ja yrittäjyys, - monialaisuutta ja verkostoitumista muiden oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen hyväksymän aluekehitysvaikuttavuuden ohjelman mukaisesti aluekehityksen edistämiseksi toimitaan viidellä osa-alueella, joita ovat: 1) Toimintakulttuurin tunnetuksi tekeminen ja osallistuminen alueelliseen kehittämiseen, 2) Koulutuksen vastaaminen alueellisiin tarpeisiin, 3) Tutkimus- ja kehitystoiminta alueellisen kehittämisen edistäjänä, 4) Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan vastaaminen alueellisen kehityksen tarpeisiin ja 5) Toiminnan sisäinen kehittäminen. Mikkelin ammattikorkeakoululla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Nyt toimintaa priorisoidaan maantieteellisesti. Toiminnallisesti verkostoa laajennetaan aluekehityksen sekä T&K-työn tarpeisiin. Työelämäpalveluiden yhtenäisyyttä ja toimintaa paranannetaan organisaation sisällä. Palvelutoimintaa kehitetään varsinkin tekniikan alalla. Tavoitteena on edelleen kasvattaa T&K-toimintaa ammattikorkeakoulussa siten että vuonna 2006 sen osuus on yli 20 % tuloista. Toiminta on keskittynyt suurimmalta osin YTI-tutkimuskeskukseen, mutta jatkossa T&K-toimintaa tehdään aiempaa enemmän koulutusyksiköiden yhteydessä mm. hyvinvointialalla. YTI-tutkimuskeskuksen toiminnan kärki kohdistetaan valituille aloille, joissa tavoitteena on päästä valtakunnallisen rahoituksen ja EU-rahoituksen (tutkimuksen puiteohjelmat) piiriin. Erityisesti kehitetään materiaalitekniikan tutkimusta.

6 c) Kansainvälistäminen 6 Toiminta-ajatus Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälinen toiminta edistää opiskelijoiden ja henkilöstön ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia menestyä kansainvälistyneessä yhteiskunnassa ja työelämässä sekä vahvistaa Etelä-Savon yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja toimintaympäristön kansainvälistymistä. Keskeiset kehittämiskohteet ja tavoitteet ovat: 1. Ammattikorkeakouluyhteisön kansainvälistyminen Kansainvälisyys on luonnollinen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia on oppimisympäristössä tarjolla jokaiselle, myös niille joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kansainvälistymään ulkomaille. 2. Vieraskielinen koulutus Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kolme vieraskielistä tai vieraskielisille tarkoitettua tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, yksi aikuiskoulutusohjelma ja kansainvälinen kesälukukausi. Kaikissa koulutusohjelmissa tarjotaan ainakin yksi vieraskielinen opintojakso. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on yli 4,5 % opiskelijamäärästä. Ulkomaisten opiskelijoiden sijoittumista Etelä-Savoon pyritään lisäämään. 3. Kansainvälinen projektitoiminta Kansainvälinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskitetään T&K-strategian mukaisille kärkiosaamisalueille. Vuosittaisena tavoitteena on käynnistää vähintään kaksi kansainvälistä T&K-projektia, tarvittaessa yhteistyössä kotimaisten yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yrityspalvelu- ja koulutusprojektien määrä pidetään vähintään nykytasolla. 4. Yhteistyökorkeakoulusuhteet Tavoitteena on kansainvälisen yhteistyöverkoston tiivistäminen sekä valittujen korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön syveneminen ja monipuolistuminen nykyisestä tasosta. Erityisesti keskitytään EU-maiden, Pohjoismaiden, Luoteis-Venäjän sekä EU:n uusien jäsenmaiden korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 5. Liikkuvuus Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden tavoitteena on opiskelijoiden, ammattikorkeakoulun ja sen henkilöstön sekä Etelä-Savon ja koko suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen. Vaihtojen, erityisesti lähtevien opiskelijoiden ja opettajien vaihtojen määrä ulkomaille kasvaa 10 % vuodessa. 6. Yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyyden edistäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää toiminnallaan vientitoimintaa Etelä-Savon alueen yrityksissä sekä siirtää osaamista ja teknologiaa Etelä-Savoon myös ulkomailta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetään kansainvälistä osaamista, jolla on tarvetta alueen yrityksissä ja yhteisöissä sekä muussa toimintaympäristössä. Tavoitteena on lisäksi luoda kansainvälisen toiminnan erityisosaamista ja kansainvälisiä verkostoja alueen työelämän ulottuville. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 14 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen

7 Toiminta-ajatus Mikkelin ammattikorkeakoulu on oppiva organisaatio, jossa työympäristöä ja osaamista kehitetään henkilöstön työkyvyn, ammattitaidon ja korkean motivaation ylläpitämiseksi. Päätoimintamuodot: - toiminnan kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulun arvojen (sivistys, kumppanuus, ihmisläheisyys, laadukkuus, luovuus) suuntaisesti, - oppivan organisaation periaatteiden, toimintamallin ja työkalujen omaksuminen,. - kannustavien palkkausjärjestelmien kehittäminen, - pedagogisen strategian mukainen henkilöstön koulutus (verkkopedagogiikka, työelämätuntemus, tutkimusosaaminen, projektikoulutus, moniammatillisuuden hyödyntäminen), - tukipalveluhenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen, - työilmapiirin parantaminen henkilöstön ilmapiirikyselyn tulosten pohjalta, - sisäinen benchmarking ohjelma, - koulutustason kohottaminen tukemalla henkilöstön jatkokoulututusta, - johtamiskulttuurin kehittäminen itseohjautuvuutta tukevaksi. Henkilöstön kehittämisohjelma uudistetaan vuosien aikana. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 90 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 95 %. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet

8 - Kansainvälistymisen valmennus ja motivointi Aluekehityshankkeet - Materiaalitekniikan yritystoiminnan kehittäminen Matkailualan tiedonhankintaresurssien kehittäminen opetuksen tueksi Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Mikkelin ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 25% tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 20%:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahasto- hankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA- tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa.

9 Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. 9 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Martti Hahtola Hallituksen puheenjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Erkki Karppanen Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005