TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN, TURUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN, TURUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustami-

2 2 sen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2)Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Turun ammattikorkeakoulu vastaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti Varsinais-Suomen korkeimman ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakoulu tekee kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulu on tunnettu ja keskeinen toimija innovaatioketjussa, jossa myös sen yhteistyökumppanit menestyvät. Ammattikorkeakoulu toteuttaa perustutkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia sekä muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulusta valmistuu merkittävässä määrin asiantuntijayrittäjiä. Valmistuneet näkevät yritystoiminnan mahdollisuuden seudun elinvoiman kehittäjänä. Tavoitteena on toiminta-aluetta palvelevan soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan määrän lisääminen ja kansainvälisen tason tutkimustoiminnan huomattava laajentaminen yhdessä alueen innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvan vakinaisen opetushenkilöstön osuutta kasvatetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu kehittää tuotteistamisen osaamista. Tutkimuslaitosten ja alueellisten ennakointitoimijoiden tuottaman informaation hyödyntämistä koulutussuunnittelussa ja hanketoiminnassa tehostetaan. Alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä alueen strategisten toimijoiden kanssa. Toiminta kohdennetaan kaikissa koulutusohjelmissa ja muissa toiminnoissa vastaamaan alan ja maakunnan tärkeitä kehittymisaloja. Elinkeinoelämän tärkeät kehittymisalat ovat meri- ja metalliteollisuus, ICT sekä bioalat sekä laajeneva palvelusektori. Ammattikorkeakoulu etsii aktiivisesti uusia monialaisuuteen perustuvia innovaatioita ja vaikuttaa alueiden verkostojen ja huippualojen kehitykseen. Pitkäaikaisen kehittämispanostuksen tuloksena ammattikorkeakoulu profiloituu korkealaatuiseen opetukseen ja oppimiseen. 3. Rakenteellinen kehittäminen Mynämäen toiminnot siirretään kokonaisuudessaan Turkuun alkaen Turun kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Turku on maamme toiseksi suurin korkeakoulukeskittymä, jossa toimii seitsemän eri korkeakoulun toimipisteitä. Turkulaisten korkeakoulujen tavoitteena on muodostaa tiiviiseen yhteistyöhön ja toimijoiden profiilien mukaiseen työnjakoon perustuvan kansainvälisesi tunnettu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen keskus. Keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi korkeakoulut ovat sopineet vuoden 2006 alusta lukien pysyvien yhteystyöelinten muodostamisesta korkeakoulujen johdon sekä kansainvälisestä toiminnasta, yrittäjyyden edistämisestä ja opintoasiainhallinnosta vastaavien tahojen välillä. Toiminnan tavoitteena on omiin vahvuuksiin keskittyminen ja päällekkäisyyksien minimoiminen koulutustarjonnassa sekä tuki- ja perustoimintojen yhteinen toteuttaminen alueilla, joissa synergiaa on saavutettavissa. Turun ammattikorkeakoulu koordinoi kansainvälisten asioiden yhteistoimintaryhmää. Alueellisen JOO-sopimuksen avulla laajennetaan opetustarjonnan hyödyntämistä yli korkeakoulurajojen. Musiikin alalla koulutusta ja tutkimusta toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin, Svenska yrkeshögskolanin sekä Turun konservatorion kanssa Musicarehankkeen piirissä. ICT-talossa ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi tekevät yhteistyötä opetuksessa sekä tilojen, laitteiden ja tukipalveluiden käytössä. Tavoitteena on

4 4 yhteistyön luominen myös hanketoiminnassa. ICT-talon kirjastossa kokeillaan uudenlaista tietopalveluyhteistyötä kolmen korkeakoulukirjastoyksikön välillä. Lounaisen Suomen asukkaiden hyvinvointia kehitetään terveydenhuolto- ja sosiaalialan verkostoitumisella muun muassa perustettavan lasten- ja nuorten tutkimuskeskuksen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta. Ammattikorkeakoulu osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan maakuntakorkeakouluhankkeeseen. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 120 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 100 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia.

5 5 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna vuonna vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on 8041,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen tavoitteet perustuvat kokonaisstrategiaan ja pedagogiseen strategiaan sekä jatkuvan seurannan ja arvioinnin tuottamaan tietoon ja niiden perusteella tehtäviin toimenpiteisiin. Koulutuksen kehittämisohjelmaa jatketaan vuosille Ohjelman hankkeilla tuetaan koulutuksen kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että koulutuksen sisällöt, opetus- ja oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt tukevat optimaalisesti opiskelijan ammatillista kasvuprosessia ja asiantuntijuuden kehittymistä. Hankkeissa syntyviä hyviä käytänteitä levitetään aktiivisesti. Kehittämisen painopisteitä ovat opetus- ja oppimismenetelmien monipuolistaminen ja pedagogisen monikulttuurisuuden lisääminen muuttuvassa virtuaalisessa oppimisympäristössä. Opiskelijan opiskelu- ja oppimisedellytyksiä tuetaan valinnaisuudella, monialaisuudella ja koulutusohjelmarajoja ylittävillä opinnoilla. Opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa ohjausta kehitetään, opiskelijan yrittämistä ja yrittäjyyttä työelämävalmiuksien rakentamisessa vahvistetaan, opetuksen ja t&k-toiminnan kytkeytymistä vahvistetaan ja kansainvälinen toiminta integroidaan opetukseen. Läpäisyn parantamiseksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: opintojen mitoittaminen vastaamaan koulutuksen tavoitteita ja opintojen laajuutta, ammatillisen kasvun ohjauksen ja tuutoroinnin kehittäminen opettaja- ja opiskelijatuutorien yhteistyönä, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) toteutumisen seurannan tehostaminen sekä erilaisten HOPSkäytäntöjen kuvaaminen ja dokumentointi sekä opettajatuutorien kanssa käytävät kehityskeskustelut lukukausittain. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen HOPSin laatimisen yhteydessä sekä erityisesti aikuisopiskelijan työelämäkokemuksen syvällisempi hyödyntäminen on kehityskohteena. Ammattikorkeakoulu kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä siten, että valmius KKA:n auditointiin saavutetaan vuonna Laadunvarmistuksen tuottamaa palauteinformaatiota hyödynnetään sekä laadunvarmistuksen ja strategiatyön integraatiota parannetaan. Vieraskielistä opetusta kehitetään seuraavin toimenpitein: - opetussuunnitelmiin lisätään edelleen kotimaassa tarjottavia vieraskielisiä opintoja ja kannustetaan opiskelijoita suorittamaan opintoja ulkomailla, - laajennetaan vieraskielistä opetustarjontaa vapaasti valittavissa ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa, - lisätään kansainvälisiä projekteja ja kansainvälisen oppimateriaalin käyttöä - hyödynnetään kv-yhteistyöpartnereiden tarjontaa

6 6 - tuetaan opettajien valmiuksia vieraskieliseen opetukseen, sekä - tehostetaan yhteistyötä ja opiskelijaliikkuvuutta suomenkielisten ja vieraskielisten koulutusohjelmien kesken. Yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja työelämän kanssa opetuksen kehittämisessä painottuvat joustava opinto-oikeus (Joo-sopimukset) ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kesken, aktiivinen osallistuminen valtakunnallisiin opetuksen kehittämishankkeisiin ja verkostoihin sekä uuden tiedon ja innovaatioiden luominen ammatilliseen osaamiseen opinnäytetöiden, harjoittelun, projektien, T&K-toiminnan ja muun yhteistyön avulla. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön projektitoimintakonseptin rinnalle kehitetään tulevaisuussuuntautunut ohjelmatoimintakonsepti. Se mahdollistaa ammattikorkeakoulun nykyistä jäsentyneemmän osallistumisen alueen innovaatiojärjestelmän toimintaan sekä tukee organisaation sisäistä rakenteellista kehittämistä. Opetuksen ja t&k-työn integraatiota tukevien, tutkivan oppimisen ideaan pohjautuvien toimintamallien käyttöönottoa projektitoiminnassa, opinnäytetöissä, harjoittelussa ja muissa opinnoissa jatketaan. Tavoitteena on ammattikorkeakoulun monialaisen kehittämispotentiaalin hyödyntäminen t&khankkeiden kokoa, kestoa ja monialaisuutta lisäämällä palvelemaan työelämää ja aluekehitystä. Samalla huolehditaan toimintaympäristöön liittyvän tietoperustan vahvistamisesta ja henkilöstön tutkimus- ja kehitysosaamisen vahvistamisesta. Kuudella opetuksen tulosalueella toimivien t&k-päälliköiden tehtävänä on koordinoida t&ktoimintaa ja integroida t&k-toimintaa opetukseen. T&k-ohjelmat (pilottiohjelmina ympäristötutkimustutkimus, tieto- ja viestintäteknologia, tulevaisuuden työ ja innovatiiviset palvelut, hyvinvointi ja terveys sekä luova talous) muodostavat yhteisen viitekehyksen ja osin myös fyysisen toimintaympäristön monialaiselle, kansainväliselle tutkijoiden ja kehittäjien verkostolle. Ohjelmateemojen ympärillä toimivilla tutkimusyhteisöillä taataan edellytykset pureutua yli sektorirajojen meneviin kehittämishaasteisiin ja muodostaa aihevalinnoillaan työelämän kehittämistarpeista nousevia kokonaisuuksia. Henkilöstön t&k-valmiuksien kehittämistä jatketaan viidellä osa-alueella: projektityöskentely, hankerahoitus, työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen, tutkimustyö (tutkimusmenetelmät, tieteellinen kirjoittaminen) sekä kv-verkostovalmiudet. Tutkimus- ja kehitystyön piirissä olevien opettajien määrää lisätään. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Ammattikorkeakoulu toimii asiantuntijana työelämän kehitystarpeiden identifioimisessa, työelämän kehityksen suuntaamisessa sekä innovaatioiden synnyttämisessä ja siirtämisessä. Alueellisessa yhteistyössä ammattikorkeakoulu kouluttaa työelämän asiantuntijoita ja muuttaa innovaatiot elinkeinoelämää hyödyttäviksi palveluiksi ja tuotteiksi soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla. Korkeakoulujen aluestrategian toimeenpanoa ohjaavat perustetut yhteistyöryhmät. Korkeakoulu kehittää suunnitelmakautena verkostojensa kuvaamista ja arviointia osana vuosittaista yh-

7 7 teiskuntavastuuraportointia. Ammattikorkeakoulu osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan maakuntakorkeakouluhankkeeseen Korkeakoulut seutukunnissa, jonka tavoitteena on edistää korkeakoulujen vaikuttavuutta Salon, Turunmaan, Vakka-Suomen ja Loimaan seutukunnissa. Toimintamuotoja ovat selvitykset seutukuntien elinkeino- ja muun työelämän kehittymistarpeista ja koulutustarjonnan sekä T&K toiminnan jalkauttaminen alueelle. Synergiaa korkeakoulujen välillä syntyy etenkin palveluiden yhteismarkkinoinnissa ja työnjaon tehostumisessa. Korkeakoulujen ja toiminta-alueen välisen tiedonkulun kehittämiseksi kussakin seutukunnassa toimii pää- tai osa-aikainen korkeakouluasiamies. Kunta- ja palvelurakenteen muutos luo palvelukysyntää etenkin sosiaali- ja terveyssektorin toimintojen kehittämiseen. Palvelutarjontaa suunnataan vastaamaan tähän kysyntään. Tietotekniikan koulutusohjelmassa käynnistetään terveysteknologian suuntautumisvaihtoehto. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta kytketään luontevaksi osaksi opiskelua sekä perustutkintojen että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta. Opiskelijoiden työelämäverkostojen rakentaminen alkaa osaltaan osallistumisena t&k-hankkeisiin. Opiskelijoiden lisääntyvä osallistuminen palvelutoimintaan vahvistaa opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja tukee osaltaan yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä. Ammattikorkeakoulu luo yrittäjyydelle otollista ilmapiiriä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä tuetaan uuden, etenkin palvelusektorille sijoittuvan yritystoiminnan syntyä. Perinteisen teollisen elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn turvaamiseksi ammattikorkeakoulu tarjoaa tukea erityisesti pk-yrityksille, mikä perustuu yhteistyösopimukseen Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. Ammattikorkeakoulu tukee opiskelijayrittäjyyttä monipuolisin keinoin mm. yrittäjyysopintojen, osuuskuntien, harjoitusyritystoiminnan, projektiopintojen sekä yrittäjyyspalvelujen avulla. Opiskelijayrittäjien ja yrittäjyysopettajien keskinäistä verkostoitumista tuetaan. d) Kansainvälistyminen Ammattikorkeakoulun kansainväliset toiminnot vahvistavat opiskelijoiden ja henkilöstön valmiuksia työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä, monipuolistavat koulutusta ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä edistävät Varsinais-Suomen alueen kansainvälistymistä. Opiskelijoiden valmiuksia kehitetään osana opetussuunnitelmia. Kansainvälistä liikkuvuutta lisätään vuosittain siten, että vuonna 2009 osan opinnoistaan tai harjoittelustaan ulkomailla suorittaa opiskelijoista 25 % aloituspaikkojen kokonaismäärästä mitattuna. Kansainvälisen harjoittelun kehittäminen ja tukeminen on yksi suunnittelukauden päätavoitteita. Kansainvälistä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä syvennetään. Yhteistyö tapahtuu pääosin EU:n ja pohjoismaisten koulutus- ja tutkimusohjelmien puitteissa. Kv-yhteistyön avulla saadaan uutta tietoa ja monikulttuurisuutta opetukseen, kehitetään ja monipuolistetaan opetusmenetelmiä sekä tuodaan lisäarvoa t&k-toimintaan. Pitkäkestoisten sopimusten avulla pyritään monipuolistamaan kv-toimintaa ja kehittämään sen laatua. Ammattikorkeakoulun laaja kv-verkosto ja kv-osaaminen tuovat lisäarvoa aluekehitystyöhön kv-kehityshankkeiden, opinnäytetöiden, organisaatioille suunnattujen kansainvälistymiskoulutuksen ja kv-palveluiden kautta. Ammattikorkeakoulu edistää alueen kansainvälistä tunnettuutta tehokkaan kv-viestinnän ja markkinoinnin avulla.

8 8 Ammattikorkeakoulun kv-yhteistyösuhteita hyödynnetään sekä opetuksessa että t&ktoiminnassa. Intensiivikursseja, yhteisiä opintokokonaisuuksia sekä yhteistutkintoja kehitetään keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kansainvälisiin koulutus- ja t&k-projekteihin osallistutaan aktiivisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kotikansaivälisyyttä sekä Varsinais-Suomen elinkeino- ja kulttuurielämän kansainvälistymistä edistetään lisäämällä ulkomaalaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden sekä opettajien ja tutkijoiden määrää. Opiskeluolosuhteita kehitetään lisäämällä vieraskielisiä opintojaksoja sekä suomen kielen ja kulttuurin kursseja. Kansainvälinen näkökulma integroidaan systemaattisesti opintokokonaisuuksiin. Virtuaalista oppimisympäristöä hyödynnetään kv-toiminnassa. Kieli- ja kulttuuriopintojen tarjonta on laaja. Turun ammattikorkeakoulu koordinoi ammattikorkeakoulujen kv-toiminnan kehittämisverkostoa PINNET, vastaa yrittäjyysverkosto FINPINin kv-tiimistä ja on aktiivisesti mukana Itä-ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostossa sekä muissa kansallisissa kv-toimintaa edistävissä verkostoissa. Osana korkeakoulujen yhteistä aluestrategian toimeenpanoa ammattikorkeakoulu vetää turkulaisten korkeakoulujen kv-yhteistoimintaryhmää. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Yhteistyöverkostot: Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto Erillishankkeet: 1. Aluekehityshankkeet 1.1. Saumatonta terveysosaamista Varsinais-Suomessa 1.2. ICT-kirjasto alueellisena tietokeskuksena, jatkohanke

9 9 2. Koulutuksen kehittämishankkeet 2.1. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Turun kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa.

10 10 Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Turun kaupunki Sakari Karjalainen Ylijohtaja Tero Hirvilammi Apulaiskaupunginjohtaja Turun ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Juha Kettunen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta