TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehit-

2 2 (9) tävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2)Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 (9) 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä TAMK on elinkeinoelämää palveleva, teknis-taloudellisesti suuntautunut monialainen ammattikorkeakoulu. TAMK kehittää itseään kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna ammattikorkeakouluna ja yhtenä keskeisenä Tampereen seudun menestystekijänä. TAMKin strategiset päämäärät ovat: Tunnettu korkeatasoisesta koulutuksesta Tärkeä tutkimus- ja kehityspalveluiden tarjoaja Merkittävä alueellinen ja kansainvälinen vaikuttaja Houkutteleva oppimis- ja työympäristö Tampereen ammattikorkeakoulu on suuntautunut Pirkanmaalla yritysten toimintaedellytysten parantamiseen järjestämällä tutkintokoulutusta sekä täydennyskoulutusta ja tekemällä koulutustehtävää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TAMKin strategisena tavoitteena on rakentaa Pirkanmaalla mahdollisimman tiiviitä yhteistyömuotoja Tampereella toimivien korkeakoulujen sekä alueen tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Erityisesti TAMK keskittyy Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman painopistealueisiin sekä hyvinvointiteknologian koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yhteistyössä muiden seudun toimijoiden kanssa. Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOKK) perustehtävänä on ammatillisten opettajien pedagoginen perus- ja täydennyskoulutus, alan tutkimus- ja kehittämistyö sekä alueellinen ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittäminen opettajia kouluttamalla. 3. Rakenteellinen kehittäminen Tampereen ammattikorkeakoulu on Tampereen kaupungin omistama ammattikorkeakoulu, joka toimii kahdessa ylläpitäjän omistamassa kiinteistössä Tampereella. Tukeakseen Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman osaamisaloja TAMK vahvistaa koulutustarjontaa koneenrakennuksen ja automaation, sähkö- ja tietotekniikan, rakentamisen sekä paperi- ja kemiantekniikan alueilla sopimuskauden aikana. Kansainvälistämisen edistämiseksi TAMK kehittää edelleen englanninkielistä koulutustarjontaa. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti kehittääkseen ja tukeakseen Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategiassa sovittuja asioita. Neljän pirkanmaalaisen korkeakoulun kesken kehitetään strategista suunnittelua, yhteistyötä tukitoiminnoissa sekä koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi toteutetaan yhteistyössä alueen kehittämisen kannalta oleellisia strategiassa sovittuja hankkeita. TAMK tukee omalla toiminnallaan Pirkanmaan maakuntakorkeakoulutoimintaa, jonka koordinoinnista vastaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. TAMK toimii virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnan kehittämisverkoston koordinaattorina. Aluestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi TAMK, PIRAMK, TaY ja TTY ovat valmistelleet yhteisen hankekokonaisuuden, jonka yhteydessä on sovittu kunkin hankkeen koordinaatiovastuusta ja yhteistyöstä.

4 4 (9) Lisäksi TAMK osallistuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimaan Länsi-Suomen ammattikorkeakoulujen t&k-verkostohankkeeseen WFA T&k-Areena. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehityksen sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 180 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 635. Ylempään AMK-tutkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 70 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä.

5 5 (9) c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina on 260. d) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on vuonna 2007 yhteensä 4457,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen TAMK järjestää opiskelijoilleen tehokasta, oikea-aikaista ja säännöllistä opintojen ohjausta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka tarkastetaan vuosittain opiskelijan ja opintojen ohjaajan välisen kehityskeskustelun yhteydessä. Lisäksi panostetaan opinnäytetyön ja harjoittelun ohjauksen toteutukseen ja resurssointiin. Koulutusohjelmista vastaavilla koulutuspäälliköillä on käytössään sähköinen laadunvarmistusjärjestelmä, joka sisältää keskeisten prosessien kuvaukset ja niihin liittyvät laatukäsikirjan toimintaohjeet. Koulutusohjelman tuloskortista koulutuspäällikkö seuraa koulutusohjelman keskeisiä tunnuslukuja kuukausittain. Tunnuslukujen systemaattisella seurannalla voidaan tunnistaa poikkeamia ja puuttua niihin ajoissa. Englanninkielisen opetuksen määrää lisätään erityisesti lisäämällä ulkomaisten opettajien määrää. Jokaisen opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintoon kuuluva englanninkielinen opintokokonaisuus. Tutkintoon johtavaa koulutusyhteistyötä lisätään kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Muuttuviin työelämätarpeisiin pystytään reagoimaan kehittämällä opetussuunnitelmia jatkuvasti. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat suunnitellaan ja ylläpidetään yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, jotta ne vastaavat tulevaisuuden laaja-alaisia työelämätarpeita. Opetussuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon opiskelijoiden yleisten työelämävalmiuksien kehittäminen. Opetussuunnitelmaa kehitetään osana eurooppalaista korkeakoulujärjestelmää. Koulutusyhteistyötä tiivistetään Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategian mukaisesti. b) Tutkimus- ja kehitystyö TAMK suuntaa tutkimus- ja kehitystyötään T&K-strategiassaan määrittämille kuudelle painoalueelle, joita ovat globaali toiminta, haja-asutusalueen ympäristöteknologia, hyvinvointiasuminen, tuotannon ja tuotekehityksen mittaukset, uudet mediaympäristöt ja yrittäjyyden toimintamallit. TAMKin t&k-strategian mukaisesti kaikkiin hankkeisiin osallistuu sekä opiskelijoita että henkilöstöä ja niissä on yhtenä tärkeänä tavoitteena tuottaa opintopisteitä. T&k-toiminnan ja opetuksen välillä on kiinteä yhteys. Tutkimushankkeiden aiheet liittyvät läheisesti opetuksen sisällön kehittämiseen ja opetus nojautuu hankkeiden tuloksiin. TAMK tekee yhä suuremman osan t&k-hanketoiminnasta pitkäkestoisessa, osittain julkisella rahoituksella toteutettavassa hanketoiminnassa. Opettajat ja opiskelijat osallistuvat hankkeiden valmisteluun ja niiden toteutukseen. T&k-toiminta tuottaa osan oppimistuloksista ja opintopisteistä. Opinnäytetyöt liitetään pääsääntöisesti t&k-

6 6 (9) hankkeisiin. Tutkimusosaaminen nähdään tärkeäksi osaksi TAMKin opiskelijalle kehittyvää työelämäosaamista. Aluestrategian mukaisesti opiskelijoille ja henkilöstölle tarjotaan toimintaympäristö, jossa on mahdollista valita opintoja ja osallistua Tampereen alueella toteutettaviin tutkimushankkeisiin yli korkeakoulurajojen. Henkilöstön t&k-valmiuksia kehitetään erilaisilla valmennusohjelmilla, mm. ammattikorkeakoulujen yhteisessä t&k-valmennusohjelmassa. Lisäksi t&k-toiminnan painoalueiden vastuuhenkilöt perehdyttävät mentorina uusia t&k-toimintaan mukaan tulevia henkilöitä hankkeiden yhteydessä. TAMK kannustaa t&k-toiminnassa mukana olevia osallistumaan aktiivisesti oman alueensa kansainvälisten verkostojen kehittämistyöhön. Lisäksi henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota t&kvalmiuksiin. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö TAMKin alueellisessa kehittämisessä korostetaan erityisesti opiskeluprosesseihin liittyvän toiminnan kehittämistä siten, että se tukee aluekehitystä ja työelämäyhteistyötä. TAMK toimii aktiivisesti kehittääkseen ja tukeakseen Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategiassa sovittuja asioita. TAMK tukee omalla toiminnallaan Pirkanmaan maakuntakorkeakoulutoimintaa, jonka koordinoinnista vastaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. TAMK kehittää jatkuvasti alueellista kehittäjärooliaan eri lähteistä saatavien ennakointi- ja muutostarvetietojen perusteella. Alueellisessa kehittäjätyöjaossa sovitun mukaisesti TAMK toimii ennen kaikkea esimiestoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittäjänä. TAMKin johdolla toteutetaan vuosina mittavaa Työelämän kehittämiskokonaisuutta, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla. Tämän pilottihankkeen aikana kehitellyt yhteistyö-, oppimis- ja hyödyntämismallit ovat hyödynnettävissä eri tavoin sopimuskaudella. Kehitettyjä malleja hyödynnetään myös kansainvälisesti. TAMK toimii yrittäjyyden edistäjänä Pirkanmaalla noudattaen vuonna 2006 valmistunutta yrittäjästrategiaansa. Sen mukaan yrittäjyydestä on tehty asiantuntijuuteen rinnastettava vaihtoehto ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Yrittäjyysopintoja tarjotaan entistä useamman täydennyskoulutusohjelman osana. Yrittäjäpolvenvaihdostoiminta on organisoitu siten, että korkeakouluopettajia on valmennettu vastuuhenkilöiksi, jotka toimivat yrittäjyysprosessien tukihenkilöinä. d) Kansainvälistyminen TAMKin kansainvälistymisen tärkeimpänä tavoitteena on kehittää Pirkanmaan ja siellä toimivien yritysten toimintaedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla. Tulevalla sopimuskaudella kiinnitetään erityistä huomiota tutkimus- ja kehityshankkeiden kansainvälisyyteen. Kansainvälisemmän rekrytointipolitiikan myötä TAMKin ulkomaalaisen henkilöstön määrä kasvaa, jolloin kansainvälinen ulottuvuus on nykyistä näkyvämpi osa korkeakoulun arkipäivää. Kotikansainvälistymisen edistämiseksi kehitetään ulkomaalaisten ja kotimaisten opiskelijoiden sekä henkilöstön yhteisiä toimintamalleja. Vaihto-opiskelijoille tarjottavaa opiskeluvalikoimaa laajennetaan tamperelaisten korkeakoulujen yhteisellä tarjonnalla (Studying in Tampere Region). Yhteistä toimintamallia kehitetään myös kan-

7 7 (9) sainväliseen markkinointiin ja yhteistyöhön. e) Ammatillinen opettajankoulutus TAOKK kouluttaa tulevaisuuteen suuntaavia ammatillisia opettajia ja tekee opettajankoulutuksen tutkimus- ja kehitystyötä painottuen erityisesti työssä oppimiseen ja verkko-opetuksen pedagogiikkaan. Osa opettajankoulutuksesta toteutetaan Tampereen alueen ulkopuolella toimivina opintoryhminä. TAOKK tekee yhteistyötä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten sekä yliopistojen kanssa. TAOKKin oma kehittämisohjelma muodostuu kolmesta toisiinsa niveltyvästä osasta: oppiva organisaatio ja tutkiva oppiminen, työnohjaus/prosessikonsultaatio sekä opetussuunnitelman ydinainesanalyysi. TAOKKin toiminnan laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään osana TAMKin toimintajärjestelmää. Toisena kehittämisen painopistealueena on virtuaaliopintojen pedagoginen kehittäminen yhdessä muiden opettajakorkeakoulujen kanssa sekä TAOKKin opettajakoulutusohjelman verkkototeutuksen kehittäminen. Kolmantena kehittämisen painopistealueena on TAOKKin työelämäyhteistyö. TAOKK osallistuu Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla -hankkeeseen, jonka tuloksena on syntynyt poikkitieteinen ja monimuotoinen verkosto-organisaatio. Organisaatio keskittyy työelämäosaamisen parantamiseen työorganisaatioissa. TAOKK kehittää edelleen yhdessä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa asiantuntija- ja koulutusverkostoa. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Verkkopedagogiikan kehittämiseen yhteistyössä VirtuaaliAMK-verkoston Euroa

8 8 (9) kanssa (opettajakorkeakoulut) Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Yhteistyöverkostot : - VirtuaaliAMK Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet - Kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen uudet toimintamallit 2) Koulutuksen kehittämishankkeet - Studying in Tampere Region II: Kvopiskelijoiden yhteispalvelut Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Tampereen kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä

9 9 (9) sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Tampereen kaupunki Sakari Karjalainen Ylijohtaja Tampereen ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Markku Lahtinen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta.