KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustami-

2 2 sen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä 3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, tukea yksilön ammatillista ja sosiaalista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulu antaa ja kehittää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Keskeiset rakenteelliset kehittämistavoitteet: 1) Toimipisteverkko tiivistetään ylläpitäjien päätöksen 2005 mukaisesti. 2) Organisaatiorakenne uudistetaan tavoitteena toiminnan ja tuloksellisuuden, johtamisjärjestelmän sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Toimialarakenne tiivistetään ja profiloidaan koulutuksen kehittämistä ja aluekehitystä palveleviin synergisiin osaamisaloihin. 3) Koulutusohjelmarakenne tiivistetään. Keskeiset toiminnalliset kehittämistavoitteet: 1) Tutkintojen läpäisyä parannetaan. 2) OPSuudistusta jatketaan mm. ECTS-projektin II vaiheen mukaisesti. HOPS toimii työkaluna sekä opiskelijalle että opintojen ohjaajalle. 3) Opintojen ohjausta tehostetaan edelleen. 4) Aikuiskoulutusta kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. 5) Työelämäpalveluja kehitetään alueen tarpeiden mukaisesti, ottaen huomioon erityisesti maahanmuuttajat. 6) Lisätään vieraskielistä koulutusta ja kehitetään kansainvälisiä sisältöjä, painopisteenä mm. Venäjäosaaminen. 6) T & K toiminta fokusoidaan strategian mukaisesti; T & K-toiminnan ja opetuksen integrointia jatketaan. KyAMK:n painopisteet ja profiili ovat logistiikka, kansainvälinen liiketoiminta ja terveyden edistäminen. 3. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun osakeyhtiöhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitteena on kehittää taloudellisesti terve ja toiminnallisesti eurooppalaiset kriteerit täyttävä ammattikorkeakoulu. Ylläpitäjien tekemän periaatepäätöksen mukaisesti sosiaalialan toiminta siirretään Elimäeltä terveysalan toimipisteeseen Kuusankoskelle (Kuusaan kampus) v Kouvolan koulutustarjonta keskitetään Kasarminmäen kampukselle Kampusalueella toteutetaan yhteiset kirjastopalvelut HY/KTL:n kanssa sekä opetustilojen yhteiskäyttö ainakin kielten opetuksessa. Metsäja puutalouden toiminta Kotkassa, laboratorioita lukuun ottamatta, siirretään Metsolaan tekniikan ja liiketalouden toimipisteeseen v. 2007, jolloin lähes kaikki insinöörikoulutus annetaan samassa yksikössä (Metsolan kampus). KyAMK on itsenäinen, osakeyhtiömuotoinen ja voimakkaasti ja tavoitteellisesti verkostoitunut korkeakoulu. Keskeiset muutokset koulutusohjelmarakenteessa. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen koulutusohjelmarakenne tekniikan alalla tiivistetään alueen perusteollisuuden rakenteiden sekä työvoimatarpeen pohjalta seuraaviin koulutusohjelmiin: logistiikka, kone- ja tuotantotekniikka, rakennustekniikka ja tietotekniikka. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutustarjonta profiloidaan Kotkan ja Kouvolan välillä niin, että Kotkassa painopisteenä on ainoastaan liiketoiminnan logistiikka, muu liiketalouden koulutus on Kouvolassa profiilina kansainvälinen liiketoiminta. Koulutusalan koulutusohjelmat ovat liiketoiminnan logistiikka, International Business, Kansainvälinen kauppa (Venäjän kauppa) ja liiketalous.

4 4 Elektroniikan ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmat lakkautetaan. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö KyAMK:lla on vetovastuu Kymenlaakson korkeakouluverkostossa (KyAMK, HY, LTY). Toimintaan sisältyvät organisoitunut t&k- ja koulutushankeyhteistyö, yhteisten tieteellisten kirjastojen kehittäminen (Kotka, Kouvolan Kasarminmäki) ja opiskelijoiden tukipalveluiden kehittäminen. KyAMK, HY:n koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö, Suomen Merimuseo ja Kymenlaakson maakuntamuseo kehittävät yhteisen tieteellisen kirjaston Kotkaan valmistuvaan museokeskukseen. KyAMK:n ja HY:n Humanististen tieteiden tiedekunnan sopimukseen perustuvan yhteistyön tavoitteena on yhteisen tieteellisen kirjaston lisäksi yhteisten kielistudioiden ja luentoluokkien käyttö. Lisäksi KyAMK ja HY/KTL:n tekevät yhteistyötä kieltenopetuksessa. Ammattikorkeakoululla, LTY:llä ja HY:llä on sopimus Kasarminmäen Osaamiskeskuksen käynnistämisestä, hallinnoinnista ja toiminnasta. KyAMK:n, LTY:n ja HY:n välillä on sopimus korkeakouluyhteistoiminnasta Kasarminmäen kampuksella ja Kouvolan seudulla. Kaakkoisen Suomen korkeakoulut (LTY, EKAMK, KyAMK ja MAMK) ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan yhteistyöalueita ovat koulutustarpeiden kartoitus ja koulutusvastuista sopiminen, T & K -toiminta, kansainvälisyyden kehittäminen, yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä tukevien toimenpiteiden kehittäminen sekä infrastruktuurin yhteinen käyttö. KyAMK on mukana ammattikorkeakoulujen puutekniikan verkostossa ja eteläisen Suomen puualan koulutuspoolissa. Koulutusalakohtaista yhteistyötä tehdään lähiammattikorkeakoulujen kanssa mm. tekniikan opetuksessa. KuY:n kanssa on yhteistyötä terveysalan opetuksessa. Laivakonetekniikassa tehdään opetusyhteistyötä SAMK:n, Turun AMK:n ja Ålands Yrkeshögskolan kanssa sekä Merenkulun ISPS-turvallisuuskoulutuksessa SAMK:n kanssa. Kansainvälistä koulutusyhteistyötä harjoitetaan mm. Pietarin rautatieyliopiston, Pietarin Meriakatemian ja Tarton yliopiston kanssa. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomi-

5 5 oon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 45 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 520. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 50 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Kehittämisen painopisteet: 1) Kansallisen ECTS-projektin II vaiheen tavoitteet konkretisoidaan OPS:ien kehittämisessä; kehitetään edelleen projektioppimisen ja ongelmakeskeisen oppimisen hallintaa; siirrytään oppiaineperusteisuudesta kattavasti työelämäperusteisiin, integroituihin opintokokonaisuuksiin; opinnäytetyöprosessi ja seminaarityöskentely ajoitetaan tehokkaammin; käytäntö ja harjoittelu integroidaan opiskeluun lyhyinä jaksoina varhaisessa vaiheessa. 2) Nuorten ja aikuisten koulutustarjonta suunnataan entistä paremmin ennakoitujen työelämätarpeiden pohjalta. 3) Valmistellaan ja kehitetään ylempiä AMK-tutkintoja. 4) Tarjotaan kaikille opiskelijoille mahdollisuus sisällyttää opintoihin virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. 5) KyAMK:ssa on kehitetty hyvin toimivia opetuksen ja T & K-toiminnan integroinnin malleja; tätä kehittämistyötä jatketaan edelleen. 6) Opettajien työelämävaihtoa tuetaan hankkeilla. Toimenpiteet läpäisyn parantamiseksi: 1) KyAMK on tehnyt päätöksen siirtyä 40 viikon opetukselliseen lukuvuoteen syksystä 2006 lähtien. Kaikille koulutusohjelmille laaditaan malliopintosuunnitelmat yhtenäisin jaksotuksin. 2) Yliaikaisia seurataan ja paluuopiskelijoita tuetaan

6 6 opintojen loppuun saattamisessa. 3) Opintojen ohjausta tehostetaan edelleen. 4) Kaikilla koulutusaloilla on yhtenäinen HOPS-käytäntö. 5) Opiskelijoille ja työnantajille on laadittu kirjalliset ohjeet koskien työssä käyntiä opintojen ohella. 6) Uudistetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista koskeva toimintapolitiikka ja menettelytavat. 7) Lisätään opintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja sekä dokumentoidaan ne selkeästi OPS:iin. 8) Opinnäytetyöprosessia kehitetään edelleen. 9) Opiskelijoita motivoivia oppimisympäristöjä kehitetään edelleen. KyAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on pilottina auditoitu 2005 ja voimassa 6 vuotta. Järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään auditoinnin kehittämissuositusten mukaisesti. Tekniikan alalla toteutetaan kansainvälinen logistiikkapainotteinen lukuvuosi ja luonnonvaraalalla toteutetaan metsä- ja puutalouden markkinoinnin englanninkielinen lukuvuosi. Yhteisiin perusopintoihin ja vapaavalintaisiin opintoihin valmistellaan vieraskielisiä opintokokonaisuuksia. b) Tutkimus- ja kehitystyö T&k-toiminnan rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä parannetaan 1) kokoamalla toimipisteverkko ja lisäämällä kriittistä massaa; 2) tiivistämällä organisaatio- ja koulutusohjelmarakenne sekä integroimalla koulutus, t&k innovaatiotoiminta ja teknologia; 3) tiivistämällä yhteistyötä ja kehittämällä työnjakoa muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa valituilla painopistealoilla; 4) kokoamalla tutkimustoiminta suuremmiksi ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi liittyen alueellisten kehittämisohjelmien yhteydessä toimiviin konsortioihin ja tutkijayhteisöihin; 5) jatkamalla yksityisten palveluiden ja niiden edellytysten kehittämistä erityisesti hyvinvointialalla (hyvinvointi- ja hoiva-alan yrittäjyys) sekä pk-yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä; 6) vahvistamalla tutkimus- ja tuotekehitystulosten kaupalliseen hyödyntämiseen sekä sosiaalisten innovaatioiden tuottamiseen liittyviä toimintamalleja ja liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittymistä sekä tarjotaan suoria kontakteja yritysten ja organisaatioiden kanssa. Samalla kehitetään opettajien tutkimus- ja tuotekehitysvalmiuksia tutkimushankkeissa. Ajantasaiset laboratoriot ovat tärkeitä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Tutkimusjohtajajärjestelmä selkeytetään ns. perustamisvaiheen jälkeen toiminnan tuloksellisuuden perusteella. KyAMK toimii aktiivisesti alueellisissa t & k -keskittymissä, erityisesti Merikotka-tutkimuskeskuksessa, Innorail-hankkeessa, Kasarminmäen osaamiskeskuksen tutkijayhteisössä (HY, LTY, KyAMK) sekä Eteläisen Suomen puutuotealan koulutuspoolissa. Kymenlaakson korkeakouluverkosto organisoi säännöllisesti alueelliset tutkijafoorumit. KyAMK jatkaa käynnistynyttä tohtorivalmennusohjelmaa yhteistyössä HY:n ja TaY:n kanssa. Tutkimusyhteistyötä vahvistaa myös puitesopimus LTY:n kanssa. Henkilökunnan T&K-toimintaan liittyvät koulutustarpeet kartoitetaan ja osallistutaan koulutusyhteistyöhön muiden korkeakoulujen kesken. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Kymenlaakson korkeakouluverkoston toimintaohjelma perustuu verkoston neuvottelukunnan ja ao. korkeakoulujen rehtoreiden vahvistamaan strategiaan Toimintaa jatketaan ja kehitetään organisoituneena yhteistyönä. KyAMK:n, HY:n Palmenian Kotkan yksikön ja Maakuntamuseon yhteistyönä valmistellaan kirjastoyhteistyötä. Kasarminmäen kampukselle perustetaan HY/KTL:n kanssa yhteinen tieteellinen kirjasto. Lisäksi kehitetään yhteisiä opiskelijoiden tukipalveluja.

7 7 Koulutus- ja työelämäpalvelut tarjoavat yrityksille ja yhteisöille räätälöityjä palveluita toimintansa kehittämiseen. Palvelut sisältävät koulutusyhteistyötä, T&K-toimintaa, työnohjausta, työturvallisuushankkeita sekä konsultointipalveluja. Palvelujen tarjontaa kehitetään edelleen myös maahanmuuttajille. Hankkeistettuja opinnäytetöitä tuotetaan vähintään 80 % kaikista opinnäytetöistä. Opinnäytetyöt integroidaan entistä tehokkaammin T&K-toimintaan; KyAMK:n T&K-toiminnan osaamiskeskittymät toimivat tärkeinä välittäjinä opiskelijoiden ja työelämän välillä myös opinnäytetöissä. Projektioppimista sekä yrittäjyyskoulutukseen sisältyvää kummiyritystoimintaa kehitetään edelleen. T&K-toiminnan tuloksia sovelletaan ylempien AMK-tutkintojen kehittämisessä. KyAMK:ssa on kehitetty yrittäjyyttä edistäviä opintokokonaisuuksia; tätä kehittämistyötä jatketaan opiskelijoiden suunnitelmallisina yrittäjyyspolkuina. Oma Projekti HOPS-tai Oma Yritys HOPS ohjelmiin valituilla opiskelijoilla on mahdollisuus yhdistää tutkintoon tuotteen, palvelun ja/tai yritystoiminnan kehittäminen ja/tai toimivan yrityksen haltuunotto. Ohjelmiin sisältyy kummiyritystoimintaa ja opiskelijat saavat alueen elinkeinoorganisaatioiden tuen ja neuvontapalveluja. Yrittäjyyttä edistetään myös hankkeilla sekä yrityshautomotoimintana. d) Kansainvälistyminen Kehittämisen painopisteet ovat opiskelijavaihdon määrän lisääminen, ulkomaisen työharjoittelun määrän lisääminen, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisääminen sekä T&Ktoiminnan kansainvälistäminen. Opiskelijavaihdon ja ulkomaisen työharjoittelun määrän lisäämiseksi sekä toiminnan laadun parantamiseksi tullaan kansainvälistymiseen valmentavat kurssit ottamaan kattavasti käyttöön. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden osalta tavoitteena on 18 % liikkuvuus vuosina Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän tavoitteena on 120 /vuosi. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseksi tullaan opiskelijarekrytointia kehittämään erityisesti lähialueilla (Venäjä ja Baltia) sekä toisaalta myös EU-maissa ja Aasiassa. Opiskelijaliikkuvuudessa yhteistoimintaa tullaan keskittämään nykyistä enemmän avainpartnereiden kanssa, erityisesti Venäjän, Baltian ja Puolan kanssa. Kansainvälisen toiminnan rahoittamiseksi KyAMK osallistuu ainakin seuraaviin ohjelmiin: Sokrates/Erasmus-, Leonardo da Vinci-, Nordplus-, First- ja North-South. Asiantuntijayhteistyön tärkeimpiä välineitä ovat opettaja- ja asiantuntijavaihto sekä projekti- ja hanketoiminta. Sekä pitkien opettajavaihtojen että asiantuntijaliikkuvuuden määrää lisätään. Baltian maiden, Puolan ja Venäjän rooli tulee korostumaan opettaja- ja asiantuntijavaihdon kohdentumisessa. Kansainvälisen hanke- ja projektitoiminnan määrää tullaan kasvattamaan painopistealueilla. Kotikansainvälistämistä edistetään lisäämällä englanninkielistä opetusta, lisäämällä kansainvälisten workshoppien, vaihtoluentojen yms. määrää sekä parantamalla ulkomaisten tutkintoja vaihto-opiskelijoiden yhteistoimintaa (opiskelu, asuminen, harrastukset) suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Englanninkielisen opetuksen tarjonnan tavoite 2009 on 700 op. Toimintaa sekä kotimaisissa että kansainvälisissä verkostoissa tullaan aktiivisesti jatkamaan ja lisäämään valituilla painopistealueilla. KyAMK on aktiivisesti mukana seuraavissa kvtoimintaan liittyvissä Suomen sisäisissä verkostoissa: PINNET, Aasia-verkosto, Venäjän verkko-opetus, Sokrates/Erasmus, Nordplus, North-South. Ulkomaisista verkostoista osallistutaan mm. EAIE-, Socrates/Erasmus- sekä IB&M-rengas -verkostoihin ja useisiin T&K-toimintaan liittyviin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.

8 8 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: Koulutuksen kehittämishankkeet - MATO matemaattis-luonnontieteelliset tekniikan opinnot Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulu-

9 9 tuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensämiljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Sakari Karjalainen Ylijohtaja Marja-Liisa Grönvall Hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Ragnar Lundqvist Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta