ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistämi-

2 nen. 2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, viiden koulutusalan muodostama korkeakoulu. EKAMK:n perustehtävä on osaavan työvoiman tuottaminen Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeita vastaavasti sekä maakunnan alhaisen koulutustason nostaminen. EKAMK edistää innovaatioiden hyödyntämistä, yrittäjyyttä ja yritystoimintaa alueella. Maakunnallisen perustehtävänsä lisäksi ammattikorkeakoulu palvelee erityisosaamisalueillaan koko valtakuntaa osaavan työvoiman tuottajana ja ammattialueiden kehittäjänä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kehittyy tämän vuosikymmenen kuluessa vahvaksi maakunnalliseksi toimijaksi, jonka tuottamalla koulutuksella, palvelutoiminnalla sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla on merkittävästi alueellista vaikuttavuutta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tunnetaan ja sitä arvostetaan valtakunnallisesti omaleimaisista strategisista keihäänkärkialueistaan, joilla alueilla ammattikorkeakoululla on myös aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ammattikorkeakoulun kasvustrategia perustuu hankkeisiin saatavaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun strategiset painopistealueet on määritelty seuraavasti: - paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen: paperi- ja sellutekniikka, automaatiotekniikka, tuotantotalous - kansainvälinen liiketoiminta: Venäjä-liiketoiminta, lähialue- ja kulttuurimatkailu, kansainvälinen markkinointi, pk-yritysten kansainvälistyminen - terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen - grafiikka ja sen uudet sovellukset - korumuotoilu - rakentamisen ja rakennuttamisen kokonaisprosessien hallinta: maa- ja kalliorakentamisen suunnittelu ja tuotanto, talonrakentamisen rakennesuunnittelu ja tuotanto - ohjelmistotekniikka 3. Rakenteellinen kehittäminen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on osa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymää, joka kokoaa yhteen kaiken maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulun toiminnan. Ammattikorkeakoulu hyödyntää kuntayhtymässä henkilöstö-, tila- ja laiteresurssien yhteiskäytöstä syntyvää synergiaa. Ammattikorkeakoulu kehittää yksikkö- ja koulutusohjelmarakennettaan tavoitteena varmistaa korkeatasoinen koulutus ja aluetta palveleva tutkimus- ja kehitystoiminta. Tekniikan koulutusohjelmien osalta tietotekniikan koulutuksen päällekkäisyydet Lappeenrannan ja Imatran osalta poistetaan siirtämällä tietotekniikan koulutus Lappeenrantaan. Logistiikan koulutusohjelma Lappeenrannassa lakkautetaan. Samassa yhteydessä koulutusohjelmakohtaisia aloituspaikkoja on mahdollisuus kasvattaa koulutuksen ja tutkimuksen edellyttämän riittävän opiskelija- ja osaamismassan aikaansaamiseksi. Imatralla tekniikan koulutus profiloidaan aikaisempaa selkeämmin metsä- ja prosessiteollisuusklusteria tukevaksi. Kansainvälisen metsäteollisuuden tarpeita varten käynnistetään suunnittelukaudella englanninkielinen paperitekniikan koulutusohjelma. Toimipisteverkostoa tiivistetään keskittämällä kulttuurin koulutus Imatralle ja lopettamalla kulttuurin koulutus Lappeenrannasta. Matkailun koulutus- ja tutkimustoimintaa kehitetään Imatralla Saimaan matkailuakatemia toimintakokonaisuutena. Tähän liittyen matkailun ja kulttuurin koulutusalojen yhteistyötä tiivistetään maakuntaa palvelevan kulttuurimatkailun tukemiseksi.

4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu aloittaa sopimuskaudella ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutusohjelmia liiketalouden ja tekniikan koulutusaloilla Korkeakoulujen välinen yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistetään oman maakunnan alueella yhteistyötä ja toteutetaan työnjakoa laaditun aluestrategian mukaisesti sekä osallistutaan yhteisten organisaatioiden kuten Metsäteollisuusinstituutin ja Innokarelia Oy:n toimintaan. Kaikki Etelä- Karjalassa toimivat korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään aluestrategian mukaisesti mm. aikuiskoulutuksen alueella. Kaakkoisen Suomen korkeakoulut (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu) ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan yhteistyöalueita ovat koulutustarpeiden kartoitus ja koulutusvastuista sopiminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälisyyden kehittäminen, yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä tukevien toimenpiteiden kehittäminen sekä infrastruktuurin yhteinen käyttö. Kuopion yliopiston kanssa aloitettua sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä jatketaan suunnittelukaudella. Ammattikorkeakoulu jatkaa yhteistyötä myös Itä-Suomen korkeakoulujen kanssa ja osallistuu ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteistyöhön mm. virtuaaliammattikorkeakoulun ja yrityshautomotoiminnan alueella. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tullaan toteuttamaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Aloituspaikat 2009 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa.

5 5 Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 35 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 375. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 50 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on 2520 vuonna Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisessä panostetaan uusiin opetusmenetelmiin, joista yhtenä on verkko-opetus. Pedagogisten lähestymistapojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen suunnataan voimavaroja. Tätä tukemaan järjestetään henkilöstölle koulutusta. Läpäisyastetta parannetaan ja opiskelijoiden oppimista edistetään eriyttämällä opintoja ja järjestämällä tukikursseja tarpeen mukaan. Erityisesti opiskelijoiden matemaattisia valmiuksia ja kansainvälisiä taitoja pyritään lisäämään. Opinnäytetyöprosessia ja opinnäytetöiden ohjausta kehitetään ja prosessin ohjaamisen kehitetään tarvittavat tietojärjestelmät ja tietoverkkotyökalut. Ammattikorkeakoulu kehittää laadunvarmistus- ja toiminnanohjausjärjestelmäänsä systemaattisesti. Tavoitteena on osallistua korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan auditointiin vuonna Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on kansainvälistymisstrategian mukaisesti kehittää opiskelijoille valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä sekä mahdollistaa saapuville opiskelijoille riittävä opintotarjonta. Opetuksen kehittämisessä jatketaan yhteistyötä erityisesti Itä-Suomessa toimivien ammattikorkeakoulujen kesken. Yhteistyötä kehitetään edelleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppimiskeskuksen kanssa. Koulutuskuntayhtymän synergiaetuja hyödynnetään erityisesti virtuaaliopetuksen kehittämishankkeissa sekä pedagogisten pätevöitymisopintojen järjestämisessä opetushenkilöstölle.

6 6 b) Tutkimus- ja kehitystyö Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toteuttaa laatimaansa tutkimus- ja kehitystyön strategiaa suunnittelukaudella. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulu harjoittaa tarvelähtöistä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka pyrkii vahvistamaan erityisesti oman maakunnan elinvoimaisuutta. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet on johdettu ammattikorkeakoulun strategiasta ja määritelty t&k-strategiassa. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Venäjän liiketoiminnan osalta Pietarin talous- ja finanssiyliopisto. Muita yhteistyökumppaneita ovat Pietarin teknis-taloudellinen yliopisto ja Pietarin taideakatemia sekä muut korkeakoulut erityisesti Etelä-Karjalan alueella ja Itä-Suomessa. Yrityskehitystoiminnan pääyhteistyökumppanit ovat Technopolis Ventures Kareltek Oy, alueelliset elinkeinoyhtiöt ja alueen yritykset. Vastuu t&k-toiminnan toteutuksesta on koulutusaloilla, joilla on myös tutkimustoimintaan tarvittava sisällöllinen osaaminen. Opetushenkilöstön osallistuminen t&k-hankkeisiin varmistaa osaltaan tutkimustyön tulosten siirtymisen opetukseen, kehittää käytännön työelämäsuhteita sekä henkilöstön osaamista. Hankkeisiin liittyvät opinnäytetyöt ovat keskeinen t&k-toiminnan toteutusmuoto ja hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus on tavoitteena nostaa suunnittelukaudella 90 %:iin. Henkilöstön t&k-valmiuksien kehittämiseksi kaikille opettajille annetaan mahdollisuus t&ktoimintaan, t&k-valmiuksia tuetaan koulutuksen avulla ja henkilöstö voi käyttää jatko-opintoihinsa työaikaa sopimuksen mukaan. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa maakunnan korkeakoulujen yhdessä laatimaa aluestrategiaa. Aluestrategiassa on korkeakoulujen yhteistyön painopistealueiksi määritelty seuraavat: korkeakoulujen, erityisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistäminen, metsäteollisuus, Venäjä, matkailu ja kulttuuri Saimaan matkailuakatemia-hankkeena, terveys- ja sosiaalipalvelut, yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä yhteistyö aikuiskoulutuksessa. Perustehtävänsä mukaisesti EKAMK tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa sekä edistää innovaatioiden hyödyntämistä, yrittäjyyttä ja yritystoimintaa alueella. EKAMK:n soveltava tutkimus tuottaa uutta tietoa, käytännön sovelluksia ja innovaatioita alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. T&K - toiminta ja työelämäyhteydet tuottavat uusia koulutussisältöjä ja menetelmiä. EKAMK edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia lisäämällä verkottumista ympäröivään maakuntaan hankkeisiin osallistumisen, opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Ura- ja rekrytointipalveluja, innovatiivisia yrittäjyyskoulutusratkaisuja sekä yrityshautomotoimintaa kehitetään tavoitteena opiskelijoiden sitouttaminen maakuntaan sekä yrittäjyyden edistäminen. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, muut maakunnan korkeakoulut, Technopolis Ventures Kareltek Oy, Kuopion yliopisto ja alueelliset elinkeinoyhtiöt.

7 7 d) Kansainvälistyminen Kansainvälisessä toiminnassaan ammattikorkeakoulu pyrkii keskittämään resurssinsa ja osaamisensa tietyille, kansainvälisyysstrategiassa määritellyille maantieteellisille alueille, jotka ovat Pohjoismaat ja muu Länsi-Eurooppa, Venäjä ja uudet EU:n jäsenmaat sekä Aasiassa Kiina ja Malesia. Ammattikorkeakoulu pyrkii omia koulutusohjelmiaan tukevien kumppanien kanssa tehtävään monipuoliseen yhteistyöhön. Ammattikorkeakoulun kansainväliset yhteydet tukevat maakunnan kansainvälistämistä ja sille sidosryhmien kanssa asetettuja tavoitteita. Kansainväliset hankkeet pyritään jatkossa kehittämään metsäosaamisen, Venäjäliiketoiminnan, matkailun tai tietotekniikan teema-alueille. Opiskelijavaihtoyhteistyö keskitetään pääsääntöisesti sellaisiin maihin ja oppilaitoksiin, joiden opetuksen laatu ja määrä vastaavat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vaatimuksia. Tämän varmistamiseksi toteutetaan vaihtokorkeakouluihin opiskelijavaihtojen lisäksi opettajavaihtoja. Opiskelijaliikkuvuuden tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 18 % ja ulkomailta saapuvien opiskelijoiden määrä 17 % aloituspaikkojen määrästä. Kaksoistutkintosopimusten määrää pyritään kasvattamaan suunnittelukaudella. Joint-degree- Master-ohjelma pyritään käynnistämään yhteistyössä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston kanssa. Lisäksi ulkomailla suoritettavaan työharjoitteluun panostetaan jatkossa nykyistä voimakkaammin. Harjoittelun kehittämiseksi selvitetään mitkä ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet ulkomaisessa työharjoittelussa ja millä toimenpiteillä. Niin opetushenkilöstölle kuin opiskelijoillekin lisätään kansainvälistymiskoulutusta ja valmiuksia kansainväliseen toimintaan. Opiskelijoiden kotikansainvälistymistä tuetaan tätä varten tuotetulla opintojaksolla, verkottamalla vaihtoon tulevia opiskelijoita ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa sekä tarjoamalla verkko-opiskelumahdollisuuksia ulkomaisissa yhteistyöoppilaitoksissa. Kansainvälisiin toimintoihin liittyvää yhteistyötä jatketaan erityisesti Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa ja sitä kehitetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä Kaakkois- Suomessa toimivien korkeakoulujen kesken solmitun yhteistyösopimuksen pohjalta. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti:

8 Euroa 8 Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet -Terveydenhuollon tehtäväsiirrot -Yrityspalvelukeskus Pietari/LPR ) Koulutuksen kehittämishankkeet -Yrittäjyyskoulutusinnovaatiot Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön.

9 9 Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Markku Paavoseppä Koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Anneli Pirttilä Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta