LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Lahden ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNETverkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään.

2 Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen Ammattikorkeakoulun tehtävä Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on tarjota edustamiensa koulutusalojen korkeimpaan ammatilliseen osaamiseen, kokemukseen ja näkemykseen johtavaa koulutusta sekä tukea ammatillista kasvua ja suorittaa soveltavaa, alueen tarpeista nousevaa tutkimusta ja tutkivaan työotteeseen perustuvaa kehittämistyötä. Alueellisessa kehittämisessä myös muu palvelutoiminta ja tavoitteellinen yhteistyö alueen toimijoiden välillä ovat keskeisiä. Kulttuuri- ja liikuntaalalla painottuu myös valtakunnallinen kehittämistoiminta. Lisäksi koko ammattikorkeakoulussa merkittävää on yritys- ja liiketoimintaosaamisen edelleen lisääminen oppimisprosessiin. Lahden ammattikorkeakoulun työn perustana on yhteisesti sovittujen arvojen mukaisesti sitoutuminen yhteistoimintaan sidosryhmien kanssa, sisäinen kannustavuus ja yhteiseksi koituva menestys. Lahden ammattikorkeakoulun vision mukaan ammattikorkeakoulun työn tulokset näkyvät yksilö- ja yhteiskuntatasolla lisääntyvänä elämän laatuna ja hyvänä elämänä. LAMK tunnetaan kansainvälisestikin arvostettuna korkeakouluna, yhteistyökumppanina ja haluttuna opiskelupaikkana. LAMK on joustava ja monialaisuutta hyödyntävä yhteistyökykyinen organisaatio ja se edistää maakunnan yhteisiä pyrkimyksiä. LAMKin yleisiä kehittämistavoitteita ovat alueellisen oppimis- ja innovaatioympäristön rakentaminen, alueen elämän rikastuttaminen, yksilön ja ympäristön hyvinvoinnin sekä kansainvälisyyden edistäminen. Opiskelijoiden viihtyvyyttä lisätään kehittämällä opiskeluympäristöä entistä halutummaksi ja turvallisemmaksi. Henkilöstöä koulutetaan uudistavan oppimisen ajattelun suuntaisesti. 4. Rakenteellinen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulu on sitoutunut alueen korkeakoulujen kanssa yhteisesti luotuun Lahden malliin oppivan alueen korkeakoulustrategiaan. Strategian perustana on alueellisesti verkottunut korkeakouluyhteisö, joka muodostaa keskeisen osan Lahden alueen osaamiskonseptia ja edistää oppivan alueen kehittymistä. Korkeakoulut ja tiedepuisto tekevät yhteistyötä oppivina verkostoina tuottaen innovaatioita alueen sekä sen yritysten ja organisaatioiden kehittämiseksi. Lahden ammattikorkeakoulu toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Vuonna 2004 ammattikorkeakoulu osallistuu aieasiakirjan mukaisten yhteistyörakenteiden luomiseen ja hankkeiden valmisteluun ydintehtäviensä ja vahvuuksiensa mukaisesti. Aikuiskoulutuksen kehittämisen painopistettä kohdistetaan erikoistumisopintoihin. Kulttuurialojen taidepedagogisen koulutuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan syventäminen ja laajentaminen ovat keskeisiä painopisteitä sopimuskaudella. LAMK kehittää yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokou-

3 lutuksen osalta. 3 Muotoilupoliittisen ohjelman Muotoilu 2005! mukaan Lahti on yksi kolmesta valtakunnan muotoilualan osaamiskeskittymästä. Lahteen on vireän yrityshautomotoiminnan myötä viime vuosina syntynyt useita muotoilun ja viestinnän yrityksiä. Yritystoimintaan ja liiketoimintaosaamiseen panostetaan edelleen, ja niitä kehitetään muotoilun ja viestinnän koulutuksessa. Viestinnän koulutusohjelman sisältöä uudistetaan vastaamaan entistä paremmin audiovisuaalisen mediatuotannon ja nopeasti kehittyvän digitaalitekniikan tarpeita. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaispaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 40 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 28 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 765, josta 190 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 500, seuraavana vuonna 500 ja vuonna 2006 niitä on 500 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulu toteutti sisäisen koulutusohjelma-arvioinnin Arvioin-

4 nin tuotokset analysoidaan ja saadut tulokset hyödynnetään opetuksen kehittämisessä sopimuskaudella. Virtuaaliopintojen kehittämisen osalta merkittävä painopiste on kaikille koulutusaloille yhteisten opintojen toteuttaminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Tavoitteena on, että vuonna 2006 on mahdollista suorittaa puolet yhteisistä opinnoista virtuaalisesti. Lisäksi jatketaan aktiivista osallistumista Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämistyöhön ja sisällöntuotantorenkaisiin. Henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista syvennetään (OPE.FI II- ja III-taso). Osaamisen taso arvioidaan joka toinen vuosi uusimalla keväällä 2002 tehty laaja kartoitus. Opiskelijoiden taitoja hyödyntää verkkoa edesautetaan mm. tarjoamalla kaikille uusille opiskelijoille verkko-oppimiseen orientoiva opintojakso. Kieltenopetuksen kehittämiseksi tehdään sisäinen arviointi. Kieltenopetus ja matematiikan opetus mitoitetaan siten, että ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden mahdollisuudet suoriutua iopinnoista helpottuvat. Verkko-opetusta kehitetään laatimalla soveltuvia opintojaksoja sekä harjoitustehtäviä. Myös harjoittelusta ja opinnäytetöistä tehdään sisäinen arviointi, jonka perusteella niitä kehitetään. Opettajan roolia alansa tutkijana kehitetään ammattikorkeakoulun tutkimuksellisen toimintakulttuurin myötä. Opettajien osallistuminen monialaisiin tutkimusryhmiin vahvistaa heidän tutkivaa työotettaan. Tavoitteena on yhdistää tutkimus ja opetus, jotta tutkimus olisi aidosti opetusta tukevaa. Opiskelijapalvelut on keskitetty Opiskelijakeskukseen. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut keskitetään myös yhteen paikkaan. Opiskelijoiden käytettävissä on kokopäivätoiminen psykologi. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on sekä rakenteellista että pedagogista. Tarjonnassa huomioidaan myös alueen korkeakoulustrategian linjaukset. Kehitetään toisen asteen opiskelijoille tähdättyjä opintoja erityisesti kielissä ja matematiikassa Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten opintojen Areenan ja lukion sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Yhteistyössä hyödynnetään virtuaaliopetuksen mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Lahden alueen korkeakoulujen aluestrategian, ns. Lahden mallin, työstämisessä suurena apuna on alueen toimijoiden pyynnöstä talvella 2002 toteutettu Lahdessa toimivien korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Lahden korkeakouluyhteisö muodostaa keskeisen osan Lahden alueen osaamiskonseptia ja edistää oppivan alueen kehittymistä. Lahden osaamiskonseptin toisen pilarin muodostaa kehitteillä oleva Lahden tiedepuisto, jonka ytimeen sijoittuvat Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelma DQE, aluekeskusohjelma ja Etelä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lahden korkeakoulutoiminnan vahvuutena on laaja-alaisuus ja toimiva yhteistyö eri yksiköiden välillä. Lahdessa on löydetty yhteiset painopistealat, joille koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa keskitetään. Alueen korkeakouluyhteisön painopistealueita ovat tutkimus- ja kehitystoiminta, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö, osallistuminen alueellisessa korkeakoulustrategiassa määriteltyihin ydinprosesseihin ja yhteistyö metropolialueen toimijoiden kanssa. LAMKin Dynamokeskuksessa kaikki koulutusalat osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. 4

5 5 AlueDynamo-hankkeessa tuotetaan alueellinen verkostotieto- ja arviointijärjestelmä. Hankkeessa aluekehittämistä tarkastellaan tutkimus- ja kehitystyön, yritysyhteistyön ja hautomotoiminnan kannalta. Yrityshautomotoimintaa laajennetaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Dynamokeskuksen ohella perustetaan Muotoportti palvelemaan muotoilun kehittämistarpeita. Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön toiminta-ajatuksen mukaan t&k-toiminta on erityisesti Päijät-Hämeen elinkeino- ja kulttuurielämää, hyvinvointia sekä ammattikorkeakoulun sisäistä kehittämistä edistäviin innovaatioihin tähtäävää, opetusta tukevaa, soveltavaa tutkimusta ja tutkivaan otteeseen perustuvaa kehittämistoimintaa. T&k-toiminnan vision mukaan tutkimus- ja kehitystoiminta on luonteva osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Opetuksen ja tutkimuksen yhteys on kiinteä, ja asiantuntijakoulutus keskeisillä osaamisalueilla perustuu osaltaan ammattikorkeakoulun omalle tutkimukselle. Työnjako alueen yliopistoyksiköiden kanssa on selkeä ja yhteistyö vakiintunutta. Lahden ammattikorkeakoulu tunnistetaan toiminta-alueellaan tutkimus- ja kehitystyön osaamiskeskittymäksi, joka kykenee tyydyttämään alueellisia innovaatiotarpeita. Tutkimus- ja kehitystoiminnan laatu osaamisen kärkialoilla tunnustetaan myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, mikä ilmenee käynnistyneinä yhteistyöprojekteina. c) Kansainvälistäminen Kansainvälistämisen toiminta-ajatuksen mukaan Lahden ammattikorkeakoulu toimii kansainvälisissä koulutusohjelmissa, -verkostoissa ja yhteistyöjärjestelyissä, jotka kehittävät oppimisen ja opetuksen laatua ja tukevat yksilöiden, kulttuurin, työelämän ja muun yhteiskunnan kansainvälistymistä alueellisesti ja valtakunnallisesti muuttuvassa ja monimuotoisessa toimintaympäristössä. Kansainvälistämisen painopiste on Pohjoismaissa, Euroopan unionissa ja Suomen lähialueilla, mutta yhteistyötä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan maissa. LAMK hakee aktiivisesti osallistumismahdollisuuksia kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, erityisesti EU:n t&k-puiteohjelmaan. Toiminnassa hyödynnetään LAMKin olemassa olevia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, yhteyksiä ja verkostoja. Kansainvälisten vaihtojen periaatteena on henkilövaihdon vastavuoroisuus. Tavoitteena on, että viidennes opettajista työskentelee ulkomailla vähintään yhden viikon ja että tutkintoopiskelijoista 3% on muiden maiden kuin Suomen kansalaisia Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 30 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 30 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Kotikansainvälistymiseen, eli kansainvälistävään vaikutukseen niissä opiskelijoissa ja henkilöstössä, jotka eivät osallistu fyysiseen liikkuvuuteen, kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Opetussuunnitelmien sisältöjä kansainvälistetään. Koulutuksessa lisätään vieraskielistä opetusta ja toteutetaan kansainvälisten yritysten ja yhteisöjen kanssa yhteistyöhankkeita. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämistä ohjaa Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöpolitiikka ja vuosittain tarkentuva henkilöstön valmennusohjelma. Laitoskohtaisissa tulostavoitekeskusteluissa jokaiselle sovitaan myös henkilökohtainen kehittymistavoite toimintavuodelle lähimmän esimiehen kanssa käytävän tavoitekeskustelun yhteydessä. Se tarkistetaan tuloskeskustelun yhteydessä toimintavuoden lopussa. Henkilöstön kehittämisohjelman painopisteet ovat 1) opettajien tohtori- ja lisensiaattitutkinnot, 2) ammattikorkeakoulun PD-opinnot, 3) kansainvälisyystaitojen vahvistaminen, 3) alan työ-

6 6 elämätuntemuksen ajantasaistamisen ja 4) ammatillisen osaamisen täydentäminen. Painopisteiden tukemiseen varataan ns. henkilöstön kehittämisrahaa, jota jokainen ammattikorkeakoulussa työskentelevä voi hakea. Myös henkilöstön ammattitutkintokoulutusta tuetaan. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 70 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteiset tavoitteet -kohdassa mainittu verkosto Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet Ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkko Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa.

7 d) Ulkopuolinen rahoitus Lahden ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 18 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 10 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta, tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Päijät-Hämeen koulutuskonserni myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. 7 Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Päijät-Hämeen koulutuskonserni Arvo Jäppinen Ylijohtaja Arvo Ilmavirta Toimitusjohtaja Lahden ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Risto Ilomäki Rehtori

8 8 LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005