POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain ( 351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNETverkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-

2 2 Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävänä on tarjota opiskelijoille kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulutusvaihtoehto Pohjois-Karjalassa sekä asiakkuuslähtöisesti parantaa toimintaympäristönsä yritysten ja työelämän menestymistä alueen tunnistetuilla vahvuusalueilla, luoda aktiivisesti uudenlaisia yrittäjyyden ja ammatillisen asiantuntijuuden valmiuksia. Näissä tehtävissä ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan elinkeinorakenteen, talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja uudistamiseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu valmentaa toimintaympäristönsä tarpeisiin ammatillisia asiantuntijoita nykyaikaisilla koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystyön menetelmillä. Ammattikorkeakoulu toimii alueellisessa kehittämistyössä tuottamalla itse ja yhdessä keskeisten kumppaniensa kanssa kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja edistäen yrittäjyyttä. Ammattikorkeakoulu arvostaa toiminnassaan koulutusalojen rajat ylittävää osaamista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on laadittu kehittämisstrategia vuosille Kehittämisstrategia koostuu kolmesta ydinstrategiasta ja niihin liittyvistä muista osa-strategioista. Ydinstrategioita ovat koulutusstrategia, tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia sekä aluekehitysstrategia. Kehittämisstrategian laadinnassa on käytetty tuloskorttimallia, joka sisältää seuraavat alueet: alueellinen vaikuttavuus, asiakkaiden odotukset, prosessien hallinnan ja henkilöstön osaamisen. 4. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun rakenteellisessa uudistamisessa ja toimintojen vahvistamisessa Pokat (Pohjois-Karjalan kehittämisohjelmalla) ohjelmalla, Joensuun tiedepuiston kehittämishankkeilla, Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmalla ja Joensuun seudun aluekeskusohjelmalla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys. Ammattikorkeakoulu jatkaa ammattikorkeakoulukampuksen kehittämistä. Merkittävimpinä rakennusinvestointihankkeina ovat Wärtsilä-talon saneerauksen loppuun saattaminen ja kärkihankesopimuskokonaisuuteen liittyvä Puugia-ympäristön kehittäminen. Kampusalueen kolmas tärkeä investointikohde on hallinnon ja kaupan alan, matkailu ja ravitsemis- ja talousalan, kv-toimiston, aikuiskoulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, projektitoiminnan sekä ammattikorkeakoulun hallinnon tilaratkaisut. Joensuun Tiedepuisto yhteydessä toimivaa ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelma ja sisältötuotantotehtaan (Cadimefin) toimintaympäristön kehittämistä jatketaan yhteistyössä Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskuksen, mediakultuurikeskuksen ja Joensuun Tiedepuiston kanssa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistuu myös Suomen kivikeskuksen toimintojen suunnitteluun ja toimintojen kehittämiseen yhdessä muiden kivikeskuksen toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla yhteistyötä tiivistetään Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen(iso), Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskuksen ja Itsenäisen suoritumisen innovaatiokeskuksen (ISAK) kanssa. Maaseutuelinkeinojen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat tiivistävät yhteistyötään maaseudun monipalvelupisteen, PuhosCenterin eri toimijoiden kanssa. Joensuun yliopiston ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä, työnjakoa ja profiloitumista edistetään erilaisten kehittämishankkeita ja aluekehitysstrategoita toteuttamalla.

3 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 655, josta 220 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 700, seuraavana vuonna 780 ja vuonna 2006 niitä on 820 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Tärkeimpiä tavoitteita ovat työelämäyhteyksien systemaattinen kehittäminen, nuorten ja aikuisten koulutustarjonnan suuntaaminen ennakoitujen työelämän tarpeiden pohjalta sekä koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteyden vahvistaminen. Kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmia ja järjestelyjä kehitetään joustaviksi ja kiinteät työelämäyhteydet mahdollistaviksi. Vahvistetaan henkilöstön tutkimus- ja kehitystoiminnan osaamista ja resurssointia sekä kehitetään aikuiskoulutuspalveluja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Yrittäjänä opiskelun mahdollisuuksia parannetaan kehittämällä monialaista yrityshautomotoimintaa. Opetuksen kehittämisen tärkeänä tavoitteena on myös uusien monialaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja luominen. Käytännössä tämä tarkoittaa toimintojen pääosan keskittämistä Jo-

4 4 ensuussa neljään monialaiseen toimipaikkaan. Keskittäminen tukee koulutuksen sekä tutkimusja kehitystoiminnan ja työelämän yhteistyötä samoissa toimintaympäristöissä. Uusia oppimisympäristöjä luodaan myös virtuaaliopetuksen määrällisellä ja laadullisella kehittämisellä yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen ja eri projektien kanssa. Virtuaalisen sisältötuotannon lisäksi tuetaan myös perinteisen opiskelumateriaalituotannon vahvistumista. Opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin lisätään. Opiskelijaohjauksen ja tukipalvelujen kehittämiseen panostetaan edelleen. Opetuksen kehittäminen vaatii sekä yksilöiden että yhteisön oppimista, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista sekä olennaiseen keskittymistä. Kaikissa koulutusohjelmissa määritellään ydinosaamisalueet ja laaditaan suunnitelma osaamisen järjestelmällisen kehittämisen pohjaksi. Koulutustoiminnan arviointi ja ohjaaminen tapahtuu koulutusohjelmasopimusprosessin kautta. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun selkeänä tavoitteena on nousta tehtäväalueellaan alueellisen kehittämistoiminnan keskeiseksi toimijaksi ja vaikuttajaksi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Ammattikorkeakoulu uudistaa jatkuvasti oppimis- ja työympäristöjään opiskelijoidensa, henkilöstönsä ja alueen työelämän parhaaksi ja edelleen kehittämiseksi. Alueellisen kehittämistyön toiminta-ajatuksena on toimia laadukkaan koulutuksen ja tutkimusja kehitystoiminnan tarjoajana sekä maakunnan työelämän kehittäjänä ja uudistajana yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija maakunnan innovaatiojärjestelmässä. Ammattikorkeakoulun sisällöllistä kehittämistä toteutetaan ammattikorkeakoulun palvelu- ja koulutustoimintaa (aikuiskoulutus, muotoilu, sisältötuotanto, erikoislaboratoriot, tuotekehityskeskus, turvatekniikkakeskus) sekä Joensuun Tiedepuistoa, Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta (ISO), Puhoscenteriä, Sienikeskusta, Suomen kivikeskusta, ISAKia (itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskusta), Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskusta ja Raja- ja lähialueosaamiskeskusta (RAILOA) edistämällä. Valtakunnallisilla osaamiskeskusaloilla pyritään saamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu asema. Ammattikorkeakoulun kannalta Pokat (Pohjois-Karjalan kehittämisohjelmalla) ohjelmalla, Joensuun tiedepuiston kehittämishankkeilla, Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmalla, Joensuun seudun aluekeskusohjelmalla ja muiden Pohjois-Karjalan seutukuntien kehittämisohjelmilla sekä ammattikorkeakoulun, Joensuun yliopiston ja Joensuun Tiedepuiston välisellä kärkihankesopimuksella on ammattikorkeakoulun rakenteellisessa uudistamisessa ja toimintojen vahvistamisessa keskeinen merkitys. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on sitoutunut toteuttamaan Joensuun yliopiston kanssa laadittua korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategiaa Ammattikorkeakoulu on sitoutunut maakunnan vahvuusalueiden koulutus, kivi, elintarvike, metsä, muovi, metalli, hyvinvointi, tietotekniikka, matkailu ja kulttuuri kehittämiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana maakunnan alueellisessa kehittämistyössä, esim. alueellisen infrastruktuurin kehittämisessä ja tekee yhteistyötä erityisesti maakunnan pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulu vahvistaa osaamisalueitaan omalla toiminnallaan ja syventää erikoisosaamistaan erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Se lisää verkostoitumista ja yritysten osallistumista yhteisiin hankkeisiin sekä tiivistää yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, tiede- ja teknologiapuistojen ja yliopistojen kanssa.

5 5 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun valitsemat kärkiosaamisalueet ovat tuotekehitys (muovimetalliala) ja muotoilu, sisältötuotanto, hyvinvointiosaaminen sekä puurakentaminen ja -tuoteala. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa keskitytään käytännönläheisen tutkimus- ja kehitystyön vahvistamiseen sekä tutkimus- ja kehitystyön luontevaan liittämiseen opettajien opetustehtäviin ja opiskelijoiden opiskeluun. Tutkimus- ja kehitystyön tarpeet nousevat käytännönläheisesti työelämästä ja ammattikorkeakoulun omasta toiminnasta. c) Kansainvälistäminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälinen toiminta edistää koulutuksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen huippuosaamista toiminta-alueellaan. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden ammatillinen asiantuntijuus. Ammattikorkeakoulun perustutkintoja kehitetään yhdessä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Erityisenä kehittämiskohteena tuloskaudella on kulttuurialan koulutusohjelmien kansainvälinen verkottaminen ja CADIMEF toimintaympäristön hyödyntäminen kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisen toiminnan maantieteelliset painopisteet valikoituvat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tarjottavan koulutuksen vaatimusten perusteella. Tärkeimmät yhteistyöalueet ovat EU/Eurooppa, Venäjä, Pohjoismaat, Aasia ja kehitysmaat. ERASMUS-kumppaniverkostoon liitetään korkeakouluja EU:n uusista jäsenmaista. Venäjän lähialueilla tiivistetään yhteistyötä Network of Border Expertisen (NEBEX) kautta ja tuotteistetaan ammattikorkeakoulun osaaminen metsä- ja liiketalouden aloilla. Pohjoismaisessa yhteistyössä luodaan viestinnän koulutusohjelmalle elokuva- ja sisältötuotantokoulutusta tarjoavien korkeakoulujen Nordplus-verkosto. Tavoitteena on myös aikaansaada yhteispohjoismainen Venäjäverkosto. Kehitysyhteistyössä hyödynnetään ammattikorkeakoulun pitkää kokemusta alalla ja toteutetaan uusi projekti. Hankkeen toteutus alkaa vuonna Lisäksi osallistutaan uuteen Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen ja julkisen hallinnon liikkuvuusohjelmaan. Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden lisäys toteutetaan lisäämällä vieraskielisten opintokokonaisuuksien määrää ja kehittämällä kansainvälisen toiminnan palveluja. Henkilöstön liikkuvuustavoite asetetaan 50 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 28 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 24 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä (85 % lähteneiden määrästä). d) Henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun henkilöstöstrategia tukeutuu Joensuun kaupungin henkilöstöstrategiaan. Ammattikorkeakoulun kannalta henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta keskeiset linjaukset ovat seuraavat: 1) uuden osaamisen kehittäminen ja aktiivinen vaikuttaminen alueelliseen kehitykseen, 2) tutkimus- ja kehitystoimintaosaamisen ja projektiosaamisen vahvistaminen ja 3) oppiva ja osaava yhteisö. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 100 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 90 %.

6 6 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet -Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen virtuaaliopetushanke Aluekehityshankkeet -Oppimisympäristöt työelämän ja koulutuksen välittävänä rakenteena Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edelläoleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa.

7 d) Ulkopuolinen rahoitus 7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 20 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 30 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Joensuun kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Joensuun kaupunki Arvo Jäppinen Ylijohtaja Säde Tahvanainen Johtokunnan puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pentti Maljojoki Rehtori

8 8 LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005