HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja

2 2 harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Humak 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% 65% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% 100% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% 15% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2 )Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) on vuonna 2009 tunnustettu joustava verkostotoimija, yhteyksien rakentaja ja välittäjä sekä yhteisöllisyyden vahvistaja. Humak edistää uusien toimintatapojen ja sosiaalisten innovaatioiden syntymistä ja tukee näin aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Humak on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, joka vastaa kansalais- ja järjestötoiminnan, kulttuurituottajuuden, nuorisotyön, ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen sekä viittomakielialan kehittämisestä kaikissa viidessä läänissä ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden toiminta-alueilla. Humakin valtakunnallinen verkosto tuo korkeakoulun lähelle opiskelijaa ja palvelee alueiden työelämää osaajia kouluttamalla. Erikoistuminen kahdelle koulutusalalle tekee Humakista vahvan suunnannäyttäjän ja osaajan humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon kehittämisessä. Tavoitteena on, että Humak muodostaa sopimuskauden aikana toiminnallisesti tiiviin ja tuloksellisen valtakunnallisen verkoston, joka toteuttaa koulutusohjelmissaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkintoon johtavaa opetusta ja järjestää kaikkia läänejä palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä asiantuntijuusalueillaan. Pedagogisina painopisteinä ovat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä kehittämistyö sekä opiskelijan tutkivan oppimisen varmistaminen, oppimisprosessin tehostaminen ja työllistymisen edistäminen. 3. Rakenteellinen kehittäminen Humak-verkoston toimintakykyä tiivistetään ja tehostetaan tuloskauden aikana organisoimalla toiminta kolmeen verkostona toimivaan tulosvastuulliseen yksikköön, joita ovat kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä viittomakielialan yksiköt. Toimipaikkoihin sidotuista koulutusyksikkökohtaisista (12) itseohjautuvista tiimeistä luovutaan. Toiminta ja johtaminen organisoidaan uudelleen muodostamalla muutamia yksikkökohtaisia ja koko Humakia koskevia alueellisia tai kehittämistoimintaan perustuvia tiimejä. Nämä tiimit vastaavat tutkintoon johtavasta koulutuksesta, alueelliseen kehittämiseen tähtäävistä t&k-hankkeista, osaamisen vahvistamisesta, kv-toiminnasta ja täydennyskoulutuksesta sovitun työnjaon mukaisesti. Yksityinen omistuspohja luo hyvät mahdollisuudet selkiyttää tuloskaudella edelleen ylläpito- ja johtamisjärjestelmää kevyen, tehokkaan ja taloudellisen toiminnan turvaamiseksi täsmentämällä johtosääntö ja talousohjesääntö ja käynnistämällä johtamistoiminnan kehittämisohjelma. Talouden ennustettavuutta parannetaan määrittelemällä osakeyhtiön omavaraisuusasteeksi sopimuskaudelle 50%. Lisäksi kehitetään palvelusopimusjärjestelmää ylläpitäjän ja sen omistajien kanssa vastaamaan ammattikorkeakoulun muuntuvia tarpeita entistä paremmin. Toisen asteen kouluttajien ja vapaan sivistystyön verkostot vahvistavat osaltaan Humakin paikallista toimintaa ja edistävät ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden korkeakoulupaikan saantia. Opetus-, aluekehitys- ja t&k-toimintaa tehostetaan ja niiden laatua parannetaan kehittämällä yhteisiä innovatiivisia oppimis- ja tutkimusympäristöjä ainakin Helsinkiin ja Keski-Suomeen tuloskauden aikana jo olemassa oleviin tiloihin.

4 4 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Humak parantaa koulutusalojensa toimintaedellytyksiä tiivistämällä yhteistyötä Diakoniaammattikorkeakoulun ja Keski-Pohjanmaan, Mikkelin, Savonian, Seinäjoen ja Stadia ammattikorkeakoulujen sekä Yrkeshögskolan Sydvästin vastaavien koulutusohjelmien kanssa erityisesti tutkimus- ja kehitystyössä sekä aikuiskoulutuksessa. Tämä vahvistaa Humakin innovatiivista roolia johtavana humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon koulutusta tarjoavana ammattikorkeakouluna. Tiivistä yhteistyötä tehdään edelleen muiden Uudenmaan ammattikorkeakoulujen kanssa metropolialueella. Humak on perustanut yhdessä muiden yksityisten ammattikorkeakoulujen kanssa kansalaistoiminnan opetusta, tutkimusta ja kehittämistä edistävän kansalaistoiminnan AMK -verkoston. Humak vastaa hankkeesta, jossa selvitetään ammattikorkeakoulujen yhteisen kansalaisjärjestöjen palvelu- ja kehittämiskeskuksen muodostamismahdollisuuksia. Humak osallistuu aluestrategioissa linjattuun korkeakouluyhteistyöhön toiminta-alueillaan Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, metropolialueella, Perämerenkaaren alueella, Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Savossa, Oulun eteläisen alueella ja Turussa vahvistamalla ja kehittämällä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielialan osaamista ja sosiaalisten innovaatioiden syntymistä. Humakin aloitteesta on käynnistetty keskustelu nuorisotyön ja kansalaistoiminnan opetus- ja tutkimusyhteistyön tiivistämisestä ja työnjaon selkiyttämisestä Helsingin, Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen yliopistojen ja koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Humakin kirjasto Torniossa on yhdistetty Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastoon ja aineistot ja tilat ovat yhteiskäytössä tehdyn sopimuksen mukaisesti. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat Aloituspaikat Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 200. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 20 opiskelijaa.

5 Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. 5 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on 1148 vuonna Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen tavoitteena sopimuskaudella on opiskelijan tutkivan oppimisen ja opetuksen laadun varmistaminen, oppimisprosessin tehostaminen ja työllistymisen edistäminen sekä pedagogisen yhteisön kehittyminen, ohjauskäytänteiden laaduntaminen ja virtuaalikampuksen kehittäminen. Läpäisyastetta ja tutkintojen tuottavuutta parannetaan kehittämällä opetusta ja opetustarjontaa arvioiden opiskelijoiden työn kuormittavuutta ja opetuksen sisältöjä suhteessa työelämän muuttuviin tarpeisiin, tehostamalla opiskelijan ohjauskäytänteitä ja uraohjausta sekä kehittämällä opiskelijavalintaa yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ottaen erityisesti huomioon vähemmistöryhmä- ja maahanmuuttajaopiskelijat nykyistä paremmin. Opiskelijan tutkivan oppimisen kehittyminen mahdollistetaan kolmen tehtävän integraation yhdistävillä oppimistilanteilla kehitettävissä tutkimus- ja oppimisympäristöissä. Vuonna 2006 käynnistetään Humakin laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisprojekti analysoimalla nykyisen järjestelmän kehittämistarpeet. Vuosien aikana panostetaan toiminnan kehittämiseen ja valmistaudutaan järjestelmän väliarviointiin, joka toteutetaan vuonna KKA:n toimesta toteutetaan Humakin laadunvarmistusjärjestelmän auditointi vuonna Tuloskaudella otetaan käyttöön ammattikorkeakoulujen yhteistyössä kehittämä opiskelijapalautejärjestelmä. Vieraskielistä opetusta kehitetään tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintoja ja perustutkinnon osia kaikissa koulutusohjelmissa englannin kielellä sopimuskauden alusta lähtien. Englanninkielisen perustutkinnon suunnittelu käynnistetään tuloskaudella muiden yhteistyöammattikorkeakoulujen kanssa. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan Humak-verkostossa jo nyt asiantuntijuuden perusteella sovitun työnjaon mukaan. Opiskelijan oppimismahdollisuuksia ja opetuksen saavutettavuutta Humakissa ja muista ammattikorkeakouluista parannetaan lisäämällä verkko- ja videoopetuksen määrää ja henkilöstökoulutuksella sen laatua.

6 6 Opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan tehostamalla ura- ja rekrytointipalveluja, tukemalla opiskelijoiden yrittäjyys- ja urasuunnitteluvalmiuksia opetussuunnitelmia kehittämällä sekä vakinaistamalla koko Humakia palveleva opiskelijatiimitoiminta. b)tutkimus- ja kehitystyö Tavoitteena on, että Humakin toiminta- ja tehtäväalueiden työelämää palvelevaa ja opiskelijoiden oppimiseen integroituvaa t&k-työtä laajennetaan ja tehostetaan kokoamalla eri alojen tutkimushankkeet nykyistä laajemmiksi ja vaikuttavammiksi tutkimuslinjoiksi, joita ovat: yhteisöjen kehittäminen, nuorisotyön kehittäminen, kulttuurituottajuus ja yrittäjyys sekä viittomakielialan työelämän kehittäminen. Sopimuskaudella muodostetaan opiskelijoiden, lehtoreiden, yliopettajien ja työelämän asiantuntijoiden innovatiivisia oppimisen, opetuksen ja t&k-toiminnan kohtaamispaikkoja ja tutkimusyhteisöjä. Henkilöstön t&k- ja hankevalmiuksia kehitetään käynnistämällä toimintaa tukeva PD-koulutusohjelma vuoden 2006 aikana, työnkierrolla lehtorin tehtävistä t&k-hankkeisiin ja jatkamalla jatkotutkintoa suorittavien opettajien opintovapaakäytännettä. Tutkimusyhteistyötä jatketaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa, humanistisen ja kasvatusalan tutkimusyhteistyötä tiivistetään Mikkelin ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen kanssa, nuorisotyön tutkimusyhteistyötä kehitetään alan yliopistojen ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa, viittomakielen tulkkauksen ja kääntämisen tutkimusyhteistyötä Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen kanssa ja kulttuurituotannon yksikön tutkimusyhteistyötä Etelä- Karjalan korkeakoulujen kanssa. Humakin osaamista tuodaan esiin entistä tehokkaammin vakiinnuttamalla julkaisutoiminta ja kehittämällä erityisesti sähköistä julkaisutoimintaa. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Humak osallistuu aluestrategioissa linjattuun korkeakouluyhteistyöhön toiminta-alueillaan. Lisäksi maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämiseen osallistutaan Oulun eteläisen alueella, jossa Humakin vastuulla on humanistis-kulttuurisen kehittämisympäristön toimintamallin rakentaminen, kehittäminen ja koordinointi. Metropolialueella Humak tukee aluestrategian hankeesityksiä osallistuen toteuttamiseen hankesuunnitelmien mukaisesti. Turun alueen korkeakoulustrategian toimeenpanoon liittyy Humakin koordinoima Kulttuuriyrittäjyyskeskushanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat aluksi Diak ja Turun ammattikorkeakoulu. Jatkossa mukaan kutsutaan Turun alueen muut korkeakoulut ja välittäjäorganisaatiot. Työyhteisöjen kehittämiseen Humak osallistuu tarjoamalla erikoistumisopintoja ja tuottamalla maksupalvelukoulutusta työyhteisöjen kehittämiseksi erityisesti valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen tarpeisiin. Lisäksi humanistisen ja kasvatusalan koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon profiilina on yhteisöjen kehittäminen. Humak on erityisesti panostanut opiskelijoiden työelämäyhteyksien kehittämiseen luomalla järjestelmän, jonka puitteissa opiskelijat kehittävät asiantuntijuuttaan autenttisissa työelämän tilanteissa ja projekteissa muodostaen samalla omaa työelämäverkostoaan. Humak edistää opiskelijoiden harjoittelun kehittämistä myös valtakunnallisesti toteuttamalla yhteistyöammattikorkeakoulujen kanssa harjoittelun ohjaajakoulutuksen Osallistutaan ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkostotyöhön ja maakunnallisiin opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäviin hankkeisiin.

7 d) Kansainvälistyminen 7 Sopimuskauden tavoitteena on, että vuoteen 2009 mennessä Humakin opettajilla ja opiskelijoilla on näyttöä vahvasta kansainvälisestä ja monikulttuurisesta osaamisesta ja kansainvälisyys on entistä luontevampi osa Humakin opetus-, aluekehitys- ja t&k-työtä. Tavoitteeseen pääsyä edistää osaltaan aktiivinen vaihtotoiminta: yli kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvien määrää kasvatetaan. Lisäksi Humakin työharjoittelujärjestelmää kehitetään tuloskaudella erityisesti kansainvälisen työharjoittelun kehittämishankkeen avulla. Kotikansainvälistymistä edistetään vieraskielisen opetuksen kehittämisen lisäksi kieli-, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusopintoja sekä ulkomaalaisia asiantuntijaluennoitsijoita ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaroolia lisäämällä. Esimerkkinä kehittämisestä ovat kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ja kulttuurituotannon yksiköiden Työyhteisöjen suvaitsevaisuuskasvatus koulutus ja yhteistyön syventäminen maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. T & k-työtä tehdään koordinoidusti osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin niin lähialueella kuin Euroopan ulkopuolellakin yhteistyössä kv-kumppaneiden ja Humakin toiminta-alueella vaikuttavien korkeakoulujen kanssa. Esimerkkejä sopimuskaudella jatkuvasta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä ovat yhteistyö Lutonin yliopiston kanssa, kansainvälisen viittomisen ja viittomakielten tutkimiseen liittyvät EU-Signs ja Sign Language Network. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet: Kulttuuriyrittäjyyskeskushanke Turun alueella

8 8 2) Koulutuksen kehittämishankkeet: Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehitystoiminta ammattikorkeakouluissa ) Ammattikorkeakoulujen harjoittelun ohjaaja koulutus 4) Esteettömän opiskelun hankkeet Opiskelutulkkauksen kehittämishanke Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat.

9 9 Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Sakari Karjalainen Ylijohtaja Pekka Kivelä Puheenjohtaja Heikki Sarso Toimitusjohtaja Humanistinen ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Eeva-Liisa Antikainen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta