Tulevaisuuden työ Nina Granqvist Johtamisen perusteet 21A

Transkriptio

1 Tulevaisuuden työ Nina Granqvist Johtamisen perusteet 21A Päivä Oppimistapahtuman yleisteema Vierailijat Ma Johdanto kurssille Prof. Myrto Chliova, Prof. Pekka Pälli, Hertta Vuorenmaa To Yksilö organisaatiossa Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto/ Businessteatteri Ma Työn organisointi Aikaa ryhmätöiden aiheiden työstämiselle To 3.3. Tulevaisuuden työ Prof. Liisa Välikangas, Hanken Hanno Nevanlinna, Director of Culture, Futurice Ma 7.3. Johtajuus ja roolit organisaatioissa Matti Alahuhta, puheenjohtaja, EK To Henkilöstön kehittäminen Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja, Finnair Ma Liiketoimintastrategian luominen To Strategian jalkauttaminen ja johtamisjärjestelmät Ma Innovaatiot ja toimialojen murros Jani Kelloniemi, toimitusjohtaja/ strategiakonsultointi, Accenture Kirsi Piha, toimitusjohtaja, Ellun Kanat Mika Anttonen, hallituksen puheenjohtaja, St1 To Muutoksen johtaminen organisaatioissa Ma Ei luentoa, pääsiäinen To Yhteenveto Johtamistilanteiden dramatisoinnit Paneeli Johtamisen haasteet tulevaisuudessa Riku Oksman, Aalto-yliopisto Lauri Veijalainen, talousjohtaja, Stockmann Prof. Henri Schildt Prof. Kristiina Mäkelä Miki Kuusi, toimitusjohtaja, Wolt Terhi Koipijärvi, Executive Vice President, Global Responsibility, Stora Enso 1

2 Lähestyvät deadlinet - Ilmoittaudu ryhmääsi MyCoursesissa su klo mennessä (vaihtoehdot A ja B) - Draamatehtävä (jos valitset ryhmätyövaihtoehdon C): - Ilmoittaudu mukaan to klo mennessä sähköpostilla kristina.tilev@aalto.fi - Ma klo ryhmien muodostus ja sparraus/ Merita Petäjä (Otakaari 1, Y347) - Ke klo : Petra Pälmä, Businessteatterin ohjaaja ohjaa ryhmiä (huone Y347) - Vapaaehtoinen: Mahdollisuus palautteeseen ryhmätyön aiheesta ja fokusoinnista Palauta suunnitelma MyCoursesissa erilliseen Palautetta ryhmätyöstä -kansioon su 6.3. klo mennessä. - Kurssipäiväkirjan ja ryhmätyöraportin viimeinen palautuspäivä on pe klo Tämän jälkeen toimitetut raportit hylätään. Tenttiajankohdat (muista ilmoittautua ajoissa): I: tiistai klo II: perjantai klo Edellisellä luennolla 4 2

3 Tänään! Luento Motivaatio ja mikä motivoi meitä töissä - Työ tänään ja tulevaisuudessa Tauko Liisa Välikangas/ Hanken Hanno Nevanlinna/ Futurice Keskustelua 5 Motivaatio 3

4 Mitä on motivaatio? - Sanasta movere (latinaa liikkua) - Motiivi: miksi teemme jotain. Motiivit määrittävät toimintaamme! - Motiivinne peruskurssien luennoilla istumiseen? oppi ja uteliaisuus aihetta kohtaan kurssin suorittaminen helpompaa kun materiaalit tulevat tutuiksi, tai osallistuminen pakollista suorituksen saamiseen kaveritkin täällä, sosiaalinen syy - Kun ymmärrän mikä sinua motivoi, voin vaikuttaa käytökseesi 7 Perustarpeet vs. motivaatio Perustarpeet Sisäisiä Fysiologinen tarve Puute aktivoi, pakottava tarve Tavoitteena täyttää tarve Ruoka, suoja, lämpö, merkitys, jne. Motiivit Opittuja Sosiaalinen tausta Ympäristö aktivoi nämä Tavoitteena stimuloida ihmistä Itsensä toteuttaminen, estetiikka, itseilmaisu, jne. Sisäiset motivaattorit Uteliaisuus, hyvän tekeminen, tarve järjestykselle ja hallinnalle, itseymmärrys, jne Ulkoiset motivaattorit Palkinto tai sakko, asema, ulkoinen hyväksyntä, jne. 8 4

5 Motivaatio ja tarpeet Maslow (1943) - Tarpeet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen: ihmiset ovat motivoituneita tärkeimpien tarpeiden täyttämiseen, jonka jälkeen tulevat vähemmän tärkeät tarpeet Alderfer (1972) - Useat tarpeet voivat motivoida samaan aikaan McClelland (1961) - Se, miten tietyt tarpeet motivoivat toimintaa vaihtelee ihmisten välillä 9 Ihmisen koetut tarpeet: Perustarpeet + motivaatio Ihmisen täyttämättömät tarpeet tuottavat epämiellyttävän sisäisen jännitteen, joka täytyy ratkaista Täyttämättömät tarpeet motivoivat ihmistä Johtamisen haaste: ymmärrä näitä tarpeita ja käsittele niitä/ ota ne huomioon Kun tarve on täytetty, se ei enää motivoi 10 5

6 Kaksi lähestymistapaa motivaatioon Alemmuudentunto, itsearvostuksen puute Motivaatiota tuottavat tekijät Yksinäinen/ ahdistunut/ masentunut Avuttomuus Perusasiat työympäristössä Hengissä selviytyminen 11 unit-8b-motivation-leadership-groups-and-teams/ Mikä motivoi meitä töissä? We are motivated at work when we... - see the fruits of our labor - feel that our work is appreciated and suitably rewarded - work hard on our limits and succeed - know that our work is meaningful to others - hear that we are good in what we do - experience a positive and a nurturing environment LUE LISÄÄ MOTIVAATIOSTA JA SEN SOVELLUSALUEISTA KURSSIMATERIAALISTA! 12 6

7 Työ tänään ja tulevaisuudessa The way we think about work is broken! Ted talk with Barry Schwartz we_think_about_work_is_broken#t

8 Työn organisointiajattelun päävaiheet - Klassiset opit (syntyivät luvuilla): - Julkisjohtamisen teoreettinen oppi: Weber - Tehdasyritysten käytännölliset johtamisopit/ tieteellinen liikkeenjohto: Taylor, Ford - Modernit opit (syntyivät luvuilla) - Ihmissuhdekoulukunta - Kontingenssiteoria - Työn ristikkäiset kehitystrendit keskustelu (syntyi 1970-luvulla) - Nykyiset pyrkimykset ja ilmiöt ja työn tulevaisuus 15 Työn ristikkäiset kehitystrendit keskustelu: kriitikkojen näkemyksiä - Työn taylorisointi ei ole kadonnut, dekvalifikaatiotrendi jatkuu robotiikan kehityksen seurauksena - Nopeus- ja tehokkuusvaatimukset - Raskaita ja yksitoikkoisia töitä paljon - Henkinen kuormittavuus - Työhön sitoutumisen vaatimus, persoonallisuus työvälineenä - Esimerkiksi: Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Otava, 2004/

9 Työn ristikkäiset kehitystrendit: optimistisempia näkemyksiä - Yksitoikkoisen/ matalapalkkaisen työn vähentäminen automaatiolla tai itsepalvelulla - Monenlaiset työn humanisointipyrkimykset: esim. työn rikastaminen työjakoa purkamalla ja tehtäväkiertoa lisäämällä - Joustavan massaräätälöidyn tuotannon vaatimukset (itseohjautuvat työryhmät) - Laadukkaiden prosessien kehittäminen ja laadun demokratisointi - Asiantuntijatyön lisääntyminen, henkilöstön koulutustason nousu 17 Työn trendit - Elinikäinen työsuhde is no more! - Muutoksen alati kiihtyvä nopeus - Maailmantalous on verkottunut business-ympäristö on entistä volatiilimpi - Sopeutumiskyky - Joustavuus - Arvo tiedolla, innovaatioilla, palveluilla, sisällöillä - Vaatimus: monipuoliset tiedot ja taidot koulutus ja jatkuva oppiminen 18 9

10 Työ tänään Kohti post-modernia organisaatiota Projektijohtaminen Verkostot Epätyypilliset työsuhteet 19 Kohti post-modernia organisaatiota Modernistinen organisaatio Post-moderni organisaatio Rakenne Jäykkä byrokratia Joustava verkosto Kulutus Massamarkkinat Niche-markkinat, massaräätälöinti, nopeus Teknologia Ennalta määrätty, annettu Valinnanvarainen Työ Työntekijöiden ja organisaatioiden väliset suhteet Erikoistunut ja siiloutunut osastoihin ja tehtäviin, de-skilled Keskittyneet & standardisoidut, säännellyt Hajautunut, erilaisia tehtäviä ja multitasking, joustavat ja monenlaiset taidot Monimuotoiset 20 10

11 Projektijohtaminen - Monet hankkeet jossain määrin ainutlaatuisia, mutta niissä on usein samoja vaiheita projekteiksi - Projektiorganisaatio kertakäyttöinen - Projektin käynnistäminen, vaiheet ja tavoitteet, tekijät - Tehtävä suoritettu projektiorganisaatio puretaan ja projekti päättyy - Projektin päätyttyä henkilöt siirtyvät toiseen tehtävään joko toiseen projektissa tai muuhun organisaatioon - Esim. Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J Projektiliiketoiminta. WSOY: Helsinki. 21 Projektiajattelun yleistyminen - Projektiyritykset: rakennusyritykset, mainostoimistot, konsulttiyritykset, tutkimusyksiköt - Muut yritykset: erilaiset kehittämisprojektit, t&k-projektit - Kaikkialla: projektointi: pyrkimys toiminnan selkiyttämiseen, suuntaamiseen ja tehostamiseen henkilöstö ei tee jotakin työtä yleensä, vaan tämä työ pilkotaan projekteiksi tai projekteihin siirtyä pysyvästä rahoituksesta projektirahoitukseen, tai budjettirahasta kilpailutettuun rahoitukseen - Koko elämän projektoiminen ( mulla on projektina ) 22 11

12 Verkostot työn organisoinnin muotoina yli organisaatiorajojen - Kaikki on verkostoa: kieli, solut, tietokoneiden prosessorit, liikenneyhteydet, www,... - Läpimurtotutkimus Piore & Sabel 1984: Joustava erikoistuminen (fordismista jälkifordismiin, pienyritysten verkosto pystyy kilpailemaan suuryritysten hierarkkisten organisaatioiden kanssa) 23 Esimerkkejä verkostoorganisoitumisesta ja yhteistyöstä - Pitkäaikainen alihankintasuhde, jossa päähankkija ja alihankkija sopeuttavat toimintaansa sisällöllisesti ja aikataulullisesti tiiviisti yhteen - Palveluverkostot: yritys sopii asiakkaan kanssa myymänsä laitteen jatkuvasta seurannasta, huollosta, päivittämisestä - Innovaatioverkostot: yrityksen T&K:n yhteiskehittely muiden yritysten, tutkimuslaitosten, asiakkaiden ym. kanssa - Avoimet kehittämisverkostot (esim. Linux ym.) 24 12

13 Prosessien, projektien, tiimien ja verkostojen haasteita - Organisaatioon syntyy rinnakkaisia johtamisrakenteita (monimutkaisia matriiseja) - Kilpailevat tiimit ja projektit - Rakenteet väliaikaisia ja levottomia - Henkilöstö kokee asemansa epävarmaksi ja vähentää sitoutumistaan, organisaatioiden nesteytyminen - Pakollinen yrittäjämäistyminen heikentää yhteisöllisyyttä ja halukkuutta ottaa vastuuta yleistehtävistä - Joustavuus johtaakin byrokratiaan: esim. projektoitu työ synnyttää projektisähläystä - Pätkätyöläistyminen 25 Joustavuuden ja tehokkuuden nurja puoli? Lisääntyvä vuokratyö.. Riitta Viitala & Jutta Mäkipelkola: Työntekijä vuokrattuna,

14 Suomalaisen työelämän rakenteiden uudistukset ja uudet yrittämisen muodot ovat nostaneet epätyypilliset työsuhteet valokeilaan. Erityisesti jakamistalouden eri muodot, kuten Uber, Airbnb ja Wolt, saavat pohtimaan työsuhteiden joustojen ja pysyvyyden merkitystä. Epätyypilliset työsuhteet eivät ole uusi tai marginaalinen ilmiö. Sitran tuoreen arvion mukaan niitä on jo 35 prosenttia kaikista työsuhteista. Tähän joukkoon Sitra laskee noin osa-aikaista, yksityisyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa tuntityöläistä, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijää sekä määräaikaista työntekijää. Enemmistö uusista työsuhteista on tämänkaltaisia. Yksityisyrittäjien määrä Suomessa on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia. 27 Lainsäädäntö 28 14

15 Työn tulevaisuus? Robotit korvaavat ihmiset Tekoälyn ja robottien nopea kehitys uhkaa aiheuttaa suurtyöttömyyttä, kertoo talouslehti Financial Times (FT). Älykkäät koneet voivat lehden mukaan pian korvata ihmistyöntekijöitä talouden joka alueella, todettiin viikonvaihteessa pidetyssä tiedetapahtumassa Washingtonissa Yhdysvalloissa. Lähestymme aikaa, jolloin koneet voivat olla ihmisiä parempia liki jokaisessa tehtävässä, kertoi tietojenkäsittelytieteiden professori Moshe Vardi Ricen yliopistosta FT:n mukaan. Yhteiskunnan täytyy kohdata tämä kysymys, ennen kuin se on edessämme: jos koneet pystyvät tekemään liki kaiken ihmisten tekemän työn, mitä ihmiset tekevät? 30 15

16 Testi!! HS : Eniten uhattuina ovat matalapalkkaiset, vähemmän koulutetut ja teollisuustyöntekijät, mutta myös rutiininomaiset tietotyöt. Kaikkein uhatuimpia ovat puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät, joiden työ on 99 prosentin todennäköisyydellä häviämässä tai ainakin olennaisesti muuttumassa vuoden kuluessa. Kärkisijoilla ovat myös monet muut toimistotyöläiset. Vähiten uhattuja ammatteja ovat monet sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan työpaikat. Ihmiselle jäävät luovuudelle, keksimiselle sekä sosiaaliselle vuorovaikutukselle perustuvat tehtävät. Moraaliin ja politiikkaan liittyvät työt eivät sovellu automatisoitaviksi. Opetuksessa ihmisiä tarvittaneen aina. Töitä tarjoaa myös itse tekniikka, sillä yhteiskunnan teknistyminen luo taas uusia tarpeita. 31 no ei (ihan vielä?) Ihmiset korvaavat robotit Robotit eivät pysty käsittelemään sitä vaihtoehtojen kirjoa, mikä meillä nykyään on. Säästämme rahaa ja turvaamme tulevaisuutemme, kun palkkaamme enemmän ihmisiä, yhtiön tuotantojohtaja Markus Schaefer sanoo. Autotehtaan mukaan robotit ovat kyllä hyviä toistamaan yhtä ja samaa tehtävää. Kokonaan robotit eivät Mercedekseltäkään häviä. Suunnitelmissa on, että jokaisen kahden kiinteästi asennetun robotin tilalle tulee joko yksi siirreltävä ja kevyempi robotti tai ihmistyöntekijä. Automatisoinnin jatkuvan tehostamisen aika on päättymässä, ja ihmisistä tulee jälleen isompi osa teollista tuotantoa. Meidän täytyy olla joustavia, Scheafer sanoo

17 33 Tauko 17

18 Liisa Välikangas, Aalto & Hanken Hanno Nevanlinna, Futurice Oy 18