Johtamisen perusteet Apulaisprofessori Nina Granqvist Johdantoluento ma A00110

Transkriptio

1 Johtamisen perusteet Apulaisprofessori Nina Granqvist Johdantoluento ma 21A00110 Tervetuloa kurssille Johtamisen perusteet! 2 1

2 Pari sanaa minusta Nina Granqvist, Johtamisen apulaisprofessori Miten uudet asiat syntyvät ja leviävät? - Uusien toimialojen synty ja toimialojen kehitys (nanoteknologia ja mobiilipelit) - Yritysten positioituminen uusilla markkinoilla - Vanhojen toimialojen uudistuminen kaupallistamalla tuotteita uusilla toimialoilla (yritysprojekti UPM:n kanssa) - Luovat toimialat (Helsinki Guggenheim) Aikaisempi työura: - konsultti Accenturella - liiketoiminnan kehittäminen Bertelsmannin start-upissa Saksassa 3 Tänään - Tervetuloa ja kurssin suorittaminen - Luento: Mitä on johtaminen? Johtamisajattelun kehittyminen - Tauko (15 min) - Tutor-rekry - Laitoksen ja Johtamisen uuden kandiohjelman esittely Nina Granqvist (yleisesittely) Myrto Chliova (yrittäjyys) Hertta Vuorenmaa (kv-liiketoiminta, HR-johtaminen) Pekka Pälli (viestintä) 4 2

3 Kurssin suorittaminen Kurssin tavoitteet Kurssin jälkeen opiskelijat 1. tuntevat yritysten ja muiden organisaatioiden johtamisen peruskäsitteet ja teoriat 2. tuntevat päätöksenteon mallit ja erilaiset johtamisen tyylit ja muodot 3. ymmärtävät ihmisten toiminnan, uskomusten ja luovuuden vaikutuksen yrityksen toimintaan eri tilanteissa 4. tuntevat syvällisesti ryhmä- ja tiimityön organisointia ja sen haasteita 5. tietävät strategian luomisen ja jalkauttamisen keskeiset piirteet 6. tietävät muutokset johtamisen ja toimialamurrosten tärkeimmät haasteet 6 3

4 Perusasioita yrityselämästä! - Organisaatiot tai yritykset eivät tee mitään! Ihmiset niissä tekevät - Miten ihmiset toimivat organisaatioissa ja erilaisissa ryhmissä? - Miten tavoitteita voidaan saavuttaa? - Miten toimintaa voidaan suunnitella, ohjata ja organisoida ja missä määrin? - Miten muutosta voidaan tukea ja edistää? Perustavaa (CORE) ymmärrystä siitä, miten ihmiset ja organisaatiot toimivat 7 Päivä Oppimistapahtuman yleisteema Vierailijat Ma Johdanto kurssille Prof. Myrto Chliova, Prof. Pekka Pälli, Hertta Vuorenmaa To Yksilö organisaatiossa Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto/ Businessteatteri Ma Työn organisointi Aikaa ryhmätöiden aiheiden työstämiselle To 3.3. Tulevaisuuden työ Prof. Liisa Välikangas, Hanken Hanno Nevanlinna, Director of Culture, Futurice Ma 7.3. Johtajuus ja roolit organisaatioissa Matti Alahuhta, puheenjohtaja, EK To Henkilöstön kehittäminen Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja, Finnair Ma Liiketoimintastrategian luominen To Strategian jalkauttaminen ja johtamisjärjestelmät Ma Innovaatiot ja toimialojen murros Jani Kelloniemi, toimitusjohtaja/ strategiakonsultointi, Accenture Kirsi Piha, toimitusjohtaja, Ellun Kanat Mika Anttonen, hallituksen puheenjohtaja, St1 To Muutoksen johtaminen organisaatioissa Riku Oksman, Aalto-yliopisto Lauri Veijalainen, talousjohtaja, Stockmann Ma Ei luentoa, pääsiäinen To Yhteenveto Johtamistilanteiden dramatisoinnit Paneeli Johtamisen haasteet tulevaisuudessa Prof. Henri Schildt Prof. Kristiina Mäkelä Miki Kuusi, toimitusjohtaja, Wolt Terhi Koipijärvi, Executive Vice President, Global Responsibility, Stora Enso 4

5 Yhteystiedot ja kysymykset Kurssin vetäjä: Nina Granqvist, Kurssiassistentti: Kristina Tilev, Kurssin verkkosivu - Ohjeet, materiaalit ja suoritusten palautukset - kaikki kysymykset kurssin suorittamisesta MyCourses -keskustelupalstan kautta 9 Kurssin suorittaminen Kolme suoritusta Kurssipäiväkirja 30 % Ryhmätyö 30 % Tentti 40 % 10 5

6 Luentopäiväkirja (30 %) (1) Koostuu kahdesta osiosta (1) Luentopäiväkirja viidestä luennosta ajalta Aineisto: esitykset, vierailijat, kurssilukemistot, muu tietämys, ajankohtaiset uutiset, omat kokemukset ja näkemykset - Valmistaudu luennoille lukemalla kurssimateriaalit ja tee muistiinpanoja, ole aktiivinen! - Kutakin luentokertaa kohti n sanaa, kokonaispituus n sanaa (+ kansilehti + lähdeviitteet) - Hyvissä töissä viittauksia kirjallisuuteen tai muihin lähteisiin ja lähdeluettelo 11 Luentopäiväkirja (2) (2) Ryhmätyöskentelyn analysointi - Pohditaan omaa kokemusta kurssin aikana tapahtuneesta ryhmätyöskentelystä - Halutessasi voit lisäksi pohtia aikaisempia kokemuksiasi työskentelystä erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä - Analyysin tueksi kurssin verkkosivuilta löytyy dokumentti Teamwork Rubric - Pituus sanaa 12 6

7 Luentopäiväkirja (3) - Aloita tekemään heti kurssin kuluessa - Täsmällinen ohje kirjoittamiseen ja arviointiin löytyy verkkosivulta - Viimeinen palautuspäivä on pe klo Tämän jälkeen tulleet palautukset hylätään. 13 Ryhmätyö (30 %) hengen ryhmissä - Pituus sanaa (C: draama sanaa) - Ilmoittaudu ryhmääsi/ MyCourses DL su klo Jos sinulla ei ole ryhmää tiedossa/ haluat tehdä työn uusien ihmisten kanssa, MyCoursesin ryhmät on varattu sattumanvaraisille ryhmille, draamaryhmille - Haluatteko palautetta fokusointiin ja teemoihin? Palauta suunnitelma MyCoursesissa erilliseen Palautetta ryhmätyöstä -kansioon su 6.3. klo mennessä - Deadline pe klo mennessä. Tämän jälkeen tulleet palautukset hylätään. - Halutessanne kokeilkaa erilaisia ryhmätyötapoja, esim. virtuaalitiimit, joku mukana Skypen kautta, GoogleDocs 14 7

8 Ryhmätyön aiheet (1) A. Johtaminen organisaatiossa X - Valitaan jokin olemassa oleva yritys, yrityksen osa tai muu organisaatio - Kuvataan kyseisen yrityksen johtamista, haasteita ja mahdollisia ongelmia - Teeman rajaus organisaation koosta riippuen, esim. tässä työssä yrityksen X johtamista tarkastellaan lähinnä henkilöstöjohtamisen/ muutoksen hallinnan/ strategian luomisen näkökulmasta - Työn aineistona käytetään kohdeorganisaatiosta saatavaa kirjallista ja muuta aineistoa - Haastattelun tekeminen on erittäin suositeltavaa 15 Ryhmätyön aiheet (2) B. Uuden toimialan/ teknologian/ palvelun X synty ja sen vaikutukset yritykseen Y TAI yrityksen Y rooli toimialan X murroksessa Tutkimukseen sisältyvät seuraavat osiot: - Syntyvän markkina-alueen tai toimialan kuvaus ja analyysi - Yrityksen Y responssit uuteen markkinatilanteeseen tai keinot selviytyä (jos kyseessä on jokin yritys, jonka liiketoiminta haastetaan, esim. Sokos-hotellit vs. AirBNB/ house sharing). - TAI kuinka yritys Y luo uutta toimialaa, ja millaisia vaikutuksia sillä on markkinaan laajemmin, ja miksi? (esim. kuinka Uberin liiketoimintamalli haastaa taksipalvelut Suomessa) 16 8

9 Ryhmätyön aiheet (3) C. Johtamistilanteen dramatisointi ja siitä kirjoitettu raportti - Valitaan jokin johtamistilanne (esim. palautteen antaminen, päätöksentekotilanne, jonkin hankalan tilanteen käsittely) ja tuottaa siitä lyhyt dramatisointi tarkoituksena on havainnollistaa tilanne ja siihen liittyvät eri osa-alueet. - Simulaatio = omakohtainen kokemus, ja opettaa myös keinoja erilaisten ryhmätilanteiden fasilitointiin - Merita Petäjä kuvaa tehtävänannon toisella luennolla (to 25.2.) - Mukaan harjoitukseen mahtuu enimmillään 40 osallistujaa - Ilmoittaudu mukaan to klo mennessä sähköpostilla kristina.tilev@aalto.fi. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, vahvistus paluuviestinä - Tähän tehtävään osallistuville muodostetaan omat ryhmät ma 29.2., MyCoursesissa ryhmät Ryhmätyön aiheet (4) C. Johtamistilanteen dramatisointi ja siitä kirjoitettu raportti ( jatkuu) - Opiskelijoita ohjaavat Businessteatterin valmentajat Merita Petäjä (myös Aalto) ja Petra Pälmä - Halutessaan ryhmät voivat esittää lyhyet simulaatiot koko kurssille viimeisellä luennolla joko livenä tai videona, vaihtoehtoisesti videon palautus MyCoursesin kautta - Vain työskentelystä kirjoitettu raportti arvioidaan - Tehtävään liittyy seuraavat tapaamiset: - Ma klo ryhmien sparraus/ Merita Petäjä (Otakaari 1, Y347) - Ke klo : Petra Pälmä, Businessteatterin ohjaaja ohjaa ryhmiä ja antaa viimeiset vinkit (huone Y347) - To Mahdollisuus esittää dramatisoinnit joko livenä tai videoklippeinä koko kurssille 18 9

10 Tentti (40 %) Tenttiin - Kaikki kurssin aikana käydyt materiaalit (kaksi tekstiä/ luento) ja luentokalvot - Neljä kysymystä, joista tulee kirjoittaa kaksi esseetä - Kysymykset ovat isoja ja usein yhdistelevät materiaaleja useilta luennoilta EI NÄIN: Mitkä on HR-luennon lukukappaleessa esitetyn Virtasen mallin keskeiset ajatukset? VAAN NÄIN: Mitkä ovat henkilöstöjohtamisen keskeiset suuntaukset tänä päivänä? Miksi tällaiset suuntaukset ovat nyt vallalla? Tenttiajankohdat : I: tiistai klo II: perjantai klo Suorita kurssi luentosarjan aikana Jaksota työ kurssin ajalle esim. seuraavasti: - Ennen jokaista luentoa tutustu kyseisen luennon lukumateriaaleihin -> näin tunnet tentittävät materiaalit jo ennen tenttiä - Kirjoita luennon aikana ja heti sen jälkeen ensimmäinen versio luentopäiväkirjasta ja sisällytä ideoita myös lukemistoista tai muista lähteistä - Aloita ryhmätyö heti, tehkää projektisuunnitelma ja miettikää työnjako tehkää itsellenne viikottaiset dedikset, kuka tekee ja mitä 20 10

11 Tärkeät päivämäärät - Ilmoittaudu ryhmääsi MyCoursesissa su klo mennessä (vaihtoehdot A ja B) - Draamatehtävä (jos valitset ryhmätyövaihtoehdon C): - Ilmoittaudu mukaan to klo mennessä sähköpostilla kristina.tilev@aalto.fi - Ma klo ryhmien muodostus ja sparraus/ Merita Petäjä (Otakaari 1, Y347) - Ke klo : Petra Pälmä, Businessteatterin ohjaaja ohjaa ryhmiä (huone Y347) - Vapaaehtoinen: Mahdollisuus palautteeseen ryhmätyön aiheesta ja fokusoinnista Palauta suunnitelma MyCoursesissa erilliseen Palautetta ryhmätyöstä -kansioon su 6.3. klo mennessä. - Kurssipäiväkirjan ja ryhmätyöraportin viimeinen palautuspäivä on pe klo Tämän jälkeen toimitetut raportit hylätään. Tenttiajankohdat (muista ilmoittautua ajoissa): I: tiistai klo II: perjantai klo Kysymyksiä? 22 11

12 ja sitten asiaan! Mitä on johtaminen? 12

13 Lämmittely! - Mitä on johtaminen? - Onko johtaminen tärkeää? Miksi? - Mitä on hyvä johtaminen? - Pohdi ensin itse hetki ja kirjoita ylös muutama ajatus - Juttele kaverin kanssa 25 Johtaminen tieteenä - Keskeinen osa liiketaloustieteitä (liiketoimintaosaaminen) - Johtamisen oppiaine on tutkimusalueena soveltava tieteenala, joka pohjautuu erityisesti Yhteiskuntatieteisiin (sosiologia, valtio-oppi, viestintä) Taloustieteeseen Käyttäytymistieteisiin (psykologia ja kasvatustiede) Historia- ja kulttuuritieteisiin (antropologia) Insinööritieteet - Erilaisia suuntauksia (kuten kaikissa tieteissä) esim. Tienari & Meriläinen: suhteissa rakentuva ja yksilökeskeinen näkökulma 26 13

14 Lähtökohta: moniselitteisyys! Tietämyksen puutteen ja epäselvien preferenssien vuoksi päätöksenteko perustuu (a) sekoitukseen tietoa ja arvauksia (tieto), (b) kokemuksia ja rutiineja (käytännöt), (c) toiveita ja tunteita (motiivit) = Rajallinen rationaalisuus ( bounded rationality ). Optimoinnin sijasta yritämme etsiä hyviä tai tyydyttäviä tilanteesta riippuvaisia ratkaisuja. Tutkitaan miten asiat tapahtuvat reaalimaailmassa luodaan tilannekohtaisia malleja ja ymmärrystä pätevät muihin samankaltaisiin tilanteisiin 27 Mitä on johtaminen? - Johtaminen on asioiden johtamista (management) ihmisten kautta (leadership) ei siis vain suppea esimiestyö - Johtamisprosesseihin osallistuvat kaikki: ylhäältä alas, alhaalta ylös ja keskeltä ylös, alas ja sivulle - Johtaminen on vaihtoehtojen tunnistamista ja valintaa niiden välillä YLIN JOHTO Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, johtoryhmän jäsen KESKIJOHTO Aluejohtaja, osastopäällikkö, projektin johtaja, yksikön johtaja, liikkeenjohtaja Organisaatiotason päätökset ja suunnitelmat LINJAESIMIEHET, TYÖNJOHTO Esimiehet, vuoropäälliköt, tiiminvetäjät Yksikkötason päätökset ja suunnitelmat ja niiden toimeenpano Työnjohdolliset tehtävät ja toimeenpano Asiakasrajapinta ja työn suorittaminen TYÖNTEKIJÄT Myyjät, huoltajat, siivoojat, neuvojat, virkailijat, kuljettajat, jne 28 14

15 Johtamisen osa-alueet - Tavoitteen asetanta ja toimintaan saattaminen - Toimintojen koordinointi ja kontrollointi - Osaamisen kehittäminen ja allokointi - Tiedon kerääminen ja jakaminen - Resurssien hankkiminen ja jakaminen - Ihmissuhteiden rakentaminen ja hoitaminen - Sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen ja niiden kanssa tasapainottelu Gary Hamel, Millaisia taitoja johtajat tarvitsevat? Tekniset taidot Tiedot ja kyvyt tietyllä erikoistumisalueella toimenkuvakohtaisia. Ihmissuhdetaidot Kyky työskennellä hyvin muiden ihmisten kanssa ja ryhmissä. Tärkeää johtamiselle kaikilla tasoilla: kommunikointi, motivointi, ohjaaminen, innostaminen, luottamuksen herättäminen. Konseptuaaliset taidot kyky nähdä organisaatio kokonaisuutena ja ymmärtää eri osioiden välisiä yhteyksiä; kyky ymmärtää organisaation asema ja rooli ympäristössään. Keskeistä tehokkaalle päätöksenteolle ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiselle

16 Erilaiset taidot johtamisen eri tasoilla Ylin johto Keskijohto Taitojen kombinaatiot Linjaesimiehet 31 mutta mikä on hyvää johtamista, riippuu ajasta ja tilanteesta! 16

17 Johtamisajattelun kehittyminen Työn organisointiajattelun päävaiheet - Klassiset opit (syntyivät luvuilla): - Julkisjohtamisen teoreettinen oppi: Weber - Tehdasyritysten käytännölliset johtamisopit/ tieteellinen liikkeenjohto: Taylor, Ford - Modernit opit (syntyivät luvuilla) - Ihmissuhdekoulukunta - Kontingenssiteoria - Työn ristikkäiset kehitystrendit keskustelu (syntyi 1970-luvulla) - Nykyiset pyrkimykset ja ilmiöt ja työn tulevaisuus (4. luento) 34 17

18 McGregor (1987): Theory X and Theory Y Theory X Keskimääräinen työntekijä tekee mahdollisimman vähän, ei ole kunnianhimoinen, ei halua vastuuta ja haluaa olla johdettu, on lähtökohtaisesti itsekeskeinen, välinpitämätön organisaation tarpeita kohtaan, on luonnostaan muutosvastainen, on hyväuskoinen eikä kovin fiksu. Theory Y Keskimääräinen työntekijä nauttii työstään yhtä luonnollisesti kuin hän nauttii pelaamisesta tai leikistä, on kykenevä itseohjautuvuuteen ja itsekontrolliin, jos heitä motivoidaan saavuttamaan päämäärä, aktiivisesti hakee vastuuta, omaa luovuutta, taitoja ja mielikuvitusta, jota tarvitaan ongelmanratkaisuun, on näyttänyt vain osan taidoistaan. Tieteellinen liikkeenjohto 18

19 Teollistumisen tausta Omavaraisuus, kaupankäynti paikallisilla tuotteilla, esim. maataloustuotteet Vientituotteet: esim. Suomessa terva ja muut puutuotteet, maailmalla mausteet Hajautettu tuotanto, käsityöläisyys Teollinen vallankumous: Kehruu-Jenny (1720) höyrykone -> kankaan kutominen, metallituotteet, työkalut jne. Teollistuminen ja kaupungistuminen 1800-luvulta alkaen: Ihmiset alkoivat siirtyä töihin tehtaisiin Massatuotannon alku, työn mekanisoituminen 37 Byrokratia - Max Weber (sosiologi, ) - Auktoriteetti yhteiskunnan koossapitävä voima - Rationaalisuus - Sääntöjen noudattaminen, seurausta loogisesta, muodollisesta järjestelmästä - Yksilöiden auktoriteetti on korvattu järjestelmän ja hierarkian auktoriteetilla, käytetään tietyistä asemista käsin (TJ, osaston johtaja, jne.) 38 19

20 Weberin byrokratian ideaalimalli - Selkeät ja tarkkaan määritellyt työtehtävät (vertikaalinen & horisontaalinen) - Selkeästi määritellyt tehtävä- ja positiohierarkiat kullakin oma kompetenssialueensa - Valinta (tai pikemminkin määräys) tehtäviin osaamisen perusteella - Palkka on kiinteä ja rahamuotoinen - Muodollinen pätevyys, esimiehet arvioivat - Työtehtävä ja siinä eteneminen organisaatiossa muodostavat urapolun - Säännöt! Tiukka kuri ja kontrolli Source: Parsons (1947); Scott (1992) 39 Taylorismi ja tieteellinen johtaminen - Taylorismi: 1910-luvulla yleistynyt Frederick Taylorin ( ) kehittämä liikkeenjohtooppi - uusi tapa organisoida teollisuustyö (pois perinteisestä käsityötraditiosta) - kirja "Scientific Management" (1911), suomeksi jo vuonna 1914 nimellä "Tieteellinen liikkeenhoito - Vallansiirto työntekijöiltä johtajille johtajat päättävät ja työntekijät toteuttavat päätökset - Aikanaan valtava vastarinta, mutta 1. maailmansota ( ) joudutti tehokkuusajattelua 40 20

21 Taylorismin piirteitä - Organisaatiot työkaluja tai koneita, ihmiset koneen osia - Selkeästi määritellyt työtehtävät ja komentosuhteet (eli byrokratia) - Tehtävien suorittaminen mahdollisimman tuottavasti, tehokkaasti ja kontrolloitavasti 41 Taylorismin piirteitä ( jatkuu) 1. Työnjako - Erilaistuminen (diversifioituminen org. rakenne) Vertikaalinen: hierarkiatasot Horisontaalinen: useita osastoja ja yksikköjä, kontrollia jaetaan näihin - Erikoistuminen (differentiation - tehtävät): Työn jako yksiköiden/ osastojen välillä kuten tehtävät on määrätty 2. Muodollisuus ja rutiinit - Säännöt ja prosessit määrittävät toimintaa 3. Keskittäminen: aivojen ja käsien erottaminen - Missä työtä koskevat päätökset tehdään? Ylhäällä (keskittäminen) Kaikilla tasoilla (hajauttaminen) 42 21

22 Taylorismin kritiikkiä - Työntekijät objekteja ja robotteja Yksilöllisyyden menetys: ihmiset ovat erilaisia ja tekevät työtä eri tavoin Vaikutukset motivaatioon, psykologiset ongelmat - Suorituskyky on riippuvainen ihmisten sosiaalisista suhteista ryhmien ja tiimien merkitys - Työn merkityksettömyys heikentää suoritusta - Ei sovellu monimutkaisten työtehtävien johtamiseen 43 Fordismi - Henry Ford ( ), Ford Motor Company - Jatkoa taylorismille: Miksi käsien mukana joudun vuokraamaan myös pään? - Olennaista liukuhihna - teknologiakeskeisyys - Tuotteen standardointi: Fordit voivat olla minkä värisiä tahansa kunhan ne ovat mustia! - Massakulutuksen halpojen tuotteiden demokratia! 44 22

23 Fordismin piirteitä Standardisointi: Standardiosat, tiettyyn tarkoitukseen suunnitellut koneet Liukuhihna: työntekijä on kokoonpanija, auto tuodaan hänelle = nopeus ja tehokkuus Jatkuva parantaminen johdon tehtävänä analysoida prosessia ja implementoida parannuksia, työntekijät kurissa Tehtaassa keskusjohtoinen kontrolli melko näkymätöntä, esim. liukuhihnan vauhti eikä esimiehen komennus Taitoja ei tarvita, käsityöläisistä käsiin Fordin tehdas River Rougessa, Michigan 45 Kone-metafora tuotanto 23

24 Kone-metafora palvelut Modern Times - Charlie Chaplinin komedia vuodelta Kommentti vaikeille työolosuhteille lama-aikana liittyvät tässä työn teollistamiseen - =DfGs2Y5WJ

25 Tieteellisen liikkeenjohdon edut ja ongelmat Saattaa toimia hyvin seuraavien olosuhteiden vallitessa: - Tehtävä on yksinkertainen - Prosessi ja tuote ovat standardoituja - Kaikki koneen osat ovat luotettavia ja kontrolloitavissa - Esim. McDonalds tai työskentely tuotannossa liukuhihnan äärellä Lähestymistavan rajoitteet: - On vaikea soveltaa epäsäännöllisissä tai muuttuvissa tilanteissa - Hyvin byrokraattinen - Ei ota huomioon, että koneen osien intressit voivat olla erilaisia kuin organisaation tavoitteet - Epäinhimillistää ihmiset, etenkin organisaation alemmilla tasoilla 49 Human relations/ Ihmissuhdekoulukunta 25

26 Ihmissuhdekoulukunta/ Historiallinen tausta - Sosiaaliset ja teolliset konfliktit työväen aseman parantaminen ja kommunismin sekä vallankumousten pelko (Venäjä 1917) Sabotaasi, henkilöstön vaihtuvuus, poissaolot - Ihmissuhteiden huomiointi nähtiin ratkaisuna autetaan eikä käytetä työntekijöitä - Tavoitteena edelleen työvoiman kontrolli: aiemmin välttämällä ihmissuhteita ja nyt ihmissuhteiden keinoin/ välityksellä 51 Hawthorne -kokeet luvuilla tehdyt tutkimukset General Electricsin Hawthornen tehtailla - Tutkimuksen kohteena valaistusolosuhteiden vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen - Tulos työteho parani sekä paremmissa että heikommissa valaistusolosuhteissa - Hawthorne efekti: huomio, joka kohdistettiin työntekijöihin ja heidän olojensa parantamiseen vaikutti heidän työsuoritukseensa 52 26

27 Ihmissuhdekoulukunta piirteitä - Johdon mielenkiinto siihen, mitä ihmiset ovat, ei mitä he tekevät - Tuntemalla paremmin, mitä ihmiset ovat, voidaan parantaa sosiaalisia ja yksilön oloja ja tuottaa paremmin - Erot yksityiselämän ja työn välillä alkoivat hälvetä (myös miten työ nähdään tänään!) - Uudet aluevaltaukset: persoonallisuustyypit, motivaatio ja työtyytyväisyys, johtaminen, jne. Uudenlainen tapa ajatella organisaatioita ja organisoitumista - Harvard: Elton Mayo, Fritz Roethlisberger, Chester Barnard, Kurt Lewin; Columbia (USA), edeltäjät Mary Parker Follett ja Lillian Gilbrecht. 53 Ihmissuhdekoulukunta piirteitä ( jatkuu) Työpaikan sosiaalisten suhteiden tärkeys - virallisen ja epävirallisen organisaation rinnakkainelo - epävirallisen organisaation haltuun ottaminen ja kääntäminen tuloksia tukevaksi Työmotivaation monipuolisuus - työsuhteen vakaus - työn tyydyttävyys - sosiaalisesti mielekäs työ eli psyykkiset tarpeet otettava huomioon työtä organisoitaessa Ryhmädynamiikka keskeistä, luontainen organisoituminen 54 27

28 Kaksi lähestymistapaa motivaatioon 55 unit-8b-motivation-leadership-groups-and-teams/ Kontingenssiteoria - Joan Woodward (1958), Tom Burns & George Stalker (1961), Alfred Chandler (1962): organisaatio sopeutettava tietoisesti kulloiseenkin tilanteeseen. - Tilannetekijöitä mm. yrityksen teknologia, koko, ympäristön vakaus, strategia - Ääripäinä mekanistinen eli hierarkkinen tai orgaaninen eli joustava organisaatiomuoto 56 28

29 Kontingenssiteoria ( jatkuu) Vakaat ympäristöt - Rutiinitoiminnot - Tarkat komentoketjut ja auktoriteetti - Tarkkaan määritellyt vastuualueet Dynaamiset, nopeasti muuttuvat ympäristöt - Joustavuus - Taitojen ja osaamisen soveltaminen eri tilanteissa - Muuttuvat työrutiinit 57 Jälki-teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta, palvelutalous, finanssivetoinen talous Tuotteiden valmistus siirtyy halvimman kustannustason maihin tehdastyön ja manuaalisen työn roolin väheneminen Arvo tiedolla, innovaatioilla, palveluilla -> nämä tuottavat talouden kasvua Korkea-asteen koulutus ja ammattilaiset 58 29

30 Työn ristikkäiset kehitystrendit keskustelu: kriitikkojen näkemyksiä - Työn taylorisointi ei ole kadonnut, dekvalifikaatiotrendi jatkuu robotiikan kehityksen seurauksena - Nopeus- ja tehokkuusvaatimukset - Raskaita ja yksitoikkoisia töitä paljon - Henkinen kuormittavuus - Työhön sitoutumisen vaatimus, persoonallisuus työvälineenä - Esimerkiksi: Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Otava, 2004/ Työn ristikkäiset kehitystrendit: optimistisempia näkemyksiä - Yksitoikkoisen/ matalapalkkaisen työn vähentäminen automaatiolla tai itsepalvelulla - Monenlaiset työn humanisointipyrkimykset: esim. työn rikastaminen työjakoa purkamalla ja tehtäväkiertoa lisäämällä - Joustavan massaräätälöidyn tuotannon vaatimukset (itseohjautuvat työryhmät) - Laadukkaiden prosessien kehittäminen ja laadun demokratisointi - Asiantuntijatyön lisääntyminen, henkilöstön koulutustason nousu 60 30

31 Miten kurssilla edetään? - Luento-ohjelma, aktiivinen osallistuminen. Hyvät muistiinpanot. - Kirjoita luentopäiväkirjaa koko kurssin ajan - Valitse ryhmäsi jäsenet tämän viikon aikana tai ilmoittaudu draamatehtävään (esittely ensi luennolla) - Aloitetaan aamuisin luennolla klo 8.15, tauko yleensä Tauon jälkeen vierailija tai muuta ohjelmaa

32 TAUKO JATKAMME KLO 9.45 Kandiopinnot Johtamisen laitoksella 32

33 Oppiaineet Organisaatiot ja johtaminen Yrittäjyys International Business Viestintä Laitoksen koulutusohjelmat Kandiohjelma: Johtamisen erikoistumisalue Maisteriohjelmat Management and International Business-maisteriohjelma Erikseen haettavat Aalto-tason ohjelmat: Strategy-, IDBM- ja Creative Sustainabilitymaisteriohjelmat Entrepreneurship-maisteriohjelma Yritysviestinnän maisteriohjelma CEMS-ohjelma (kaksoistutkinto) Jatkokoulutus (tohtorikoulutus) JOHTAMISEN LAITOS Henkilökuntaa laitoksella n Johtamisen kandiohjelma lukuvuonna Tutkintorakenne: Tutkinnon yhteiset opinnot Erikoistumisalueen opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopinnot / kv-vaihto Valinnaiset opinnot (jos kv-vaihto sivuopintoina, valinnaisia opintoja 18 op) Liiketoimintaosaamisen perusteiden kurssi 6 op 21A00110 Johtamisen perusteet (6 op) Menetelmäopinnot 12 op 30A0200 Tilastotieteen perusteet (6 op) ja yksi seuraavista 30A03000 Talousmatematiikan perusteet (6 op) 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi (6 op) Erikoistumisalueen opinnot 42 op 54 op 60 op 18 op 24/30 op op Kaikille pakolliset opinnot 18 op Kandidaatintutkielma 10 op KTK-tutkielmaseminaari 2 op Kypsyysnäyte 0 op Capstone: Organisaatioanalyysi 6 op SUUNTAUMISVAIHTOEHTO I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen (24 op): Henkilöstöjohtaminen 6 op Organisaatiokäyttäytyminen 6 op Työsuhdejuridiikka 6 op Työyhteisöviestintä 6 op tai SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO II: Strategic management (24 op): Business Strategy 6 op Entrepreneurship and Innovation Management 6 op Design and Creativity in Business 6 op Strategic communication and stakeholder relations 6 op Vapaasti valittavat opinnot (18-30 op) 21C10000 Business and Society 21C00400 Projektityö ja -johtaminen 21C00500 Liikkeenjohdon konsultointi 21C00600 Suomalaisten yritysten kehityspolut ja strategia 21C00700 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu liiketoiminnassa 21C00800 Työyhteisöjen sosiaalipsykologia 21C09000 Toisessa yliopistossa suoritettu johtamisen kurssi 21C09900 Ulkomaisessa yliopistossa suoritettu johtamisen kurssi 21C09901 Aalto-yliopiston toisessa korkeakoulussa suoritettu johtamisen kurssi 66 33

34 Päivä Oppimistapahtuman yleisteema Vierailijat Ma Johdanto kurssille Prof. Myrto Chliova, Prof. Pekka Pälli, Hertta Vuorenmaa To Yksilö organisaatiossa Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto/ Businessteatteri Ma Työn organisointi Aikaa ryhmätöiden aiheiden fokusoinnille To 3.3. Tulevaisuuden työ Prof. Liisa Välikangas, Hanken Hanno Nevanlinna, Director of Culture, Futurice Ma 7.3. Johtajuus ja roolit organisaatioissa Matti Alahuhta, puheenjohtaja, EK To Henkilöstön kehittäminen Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja, Finnair Ma Liiketoimintastrategian luominen To Strategian jalkauttaminen ja johtamisjärjestelmät Ma Innovaatiot ja toimialojen murros Jani Kelloniemi, toimitusjohtaja/ strategiakonsultointi, Accenture Kirsi Piha, toimitusjohtaja, Ellun Kanat Mika Anttonen, hallituksen puheenjohtaja, St1 To Muutoksen johtaminen organisaatioissa Ma Ei luentoa, pääsiäinen To Yhteenveto Johtamistilanteiden dramatisoinnit Paneeli Johtamisen haasteet tulevaisuudessa Riku Oksman, Aalto-yliopisto Lauri Veijalainen, talousjohtaja, Stockmann Prof. Henri Schildt Prof. Kristiina Mäkelä Miki Kuusi, toimitusjohtaja, Wolt Terhi Koipijärvi, Executive Vice President, Global Responsibility, Stora Enso MIKSI erikoistua Johtamiseen? Erityisosaaminen liiketoiminnan kehittämisen, strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen alueella MITÄ ammatteja ja toimenkuvia? Liiketoiminnan kehittäminen: Business developer, project manager Strategiakonsultointi: Business analyst, consultant Henkilöstöresurssien johtamien: HR specialist, HR manager 68 34

35 Strategic Management (24 op) Business Strategy 6 op Entrepreneurship and Innovation Management 6 op Design and Creativity in Business 6 op Strategic communication and stakeholder relations 6 op 69 2/22/

36 2/22/ Johtamisen ohjelma työuran lähtökohtana Hyvät valmiudet olemassa olevan tai uuden liiketoiminnan kehittämiseen/ HR yrityksen perustoimintona + täydentävät sivuaineopinnot (esim. markkinointi, rahoitus, viestintä, laskentatoimi, Aallosta laajemmin! jne.) + jonkin liiketoiminnan tuntemus (jakamistalous/ peer-2-peer, media, viihde- ja peliteollisuus, robotiikka, kuluttajatuotteet, jne.) + syventyminen johtamisen sisällä johonkin alueeseen (kandi- ja gradutyöt) (esim. uusien tuotteiden kaupallistaminen, kilpailustrategiat, talent management, rekrytointiprosessien kehittäminen) 72 36

37 Entrepreneurship and Innovation Management Assistant Professor: Dr. Myrto Chliova Unit of Entrepreneurship Department of Management Studies A world under constant change Geographic mobility Technological changes Economic changes Career changes Photo: Nasa Goddard Space Flight Center/flickr 74 37

38 When life gives you lemons, make lemonade! In times of change, you have opportunities to.. innovate and renew obsolete organizations build something new where it did not exist before move across geographies and career boundaries create social value and change adapt to the future by inventing it! 75 A thriving ecosystem at Aalto Photo: Tieteestä Toimintaa/flickr 76 38

39 Entrepreneurship and Innovation Management BSc level course Elective for all, compulsory for specialization in Management This semester EIM starts 12 April 2016, Tue Next year to be taught in periods II and IV Place: Otakaari building Photo: Tieteestä Toimintaa/flickr 77 Objectives To learn to identify and create opportunities To become more innovative and entrepreneurial in any career - and in non-career projects Photo: Lee Dyer/flickr 78 39

40 How? Diversity of methods: short lectures guest speakers hands-on practice of skills team and individual assignments Diversity of backgrounds: Finnish and international students BIZ and engineering students elective for all Aalto Schools Photo: Susan Sermoneta/flickr 79 Idea development and pitch! Photo: demoshelsinki/flickr 80 40

41 Of interest if you want to become a self-employed entrepreneur start a venture with others innovate as a corporate executive build new projects as a consultant pursue social change be entrepreneurial in your daily life 81 Instructor Assistant Professor, Entrepreneurship Unit / Department of Management Studies Research interest in social & sustainable entrepreneurship Born in Athens, Greece BSc in Marketing & Communication, AUEB MSc in Management, City University PhD in Management, ESADE Business School Visiting Scholar, Wharton Business School Prior to academia, experience as full-time marketing executive in cosmetics, pro-bono marketing consultant for startups 82 41

42 MSc level MSc in Entrepreneurship and Innovation Management, more info: neurship_master/ MSc-level minor in EIM, beginning next year MSc-level AVP minor also includes several of our unit s courses, beginning next year 83 HR-opinnot ja HRtyö/ura Hertta Vuorenmaa, International business 42

43 Suuntautumisvaihtoehto I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen (24op) Henkilöstöjohtaminen 6 op Organisaatiokäyttäytyminen 6 op Työsuhdejuridiikka 6 op Työyhteisöviestintä 6 op 85 Tie HR-tehtäviin Jos haluat HR-tehtäviin tämä on valmis tie Aloitustehtävinä esimerkiksi: HR-assistentti, eri rekrytointifirmat Kilpailuetuna liiketoimintaosaaminen: muut henkilöstötehtäviin hakeutuvat ovat usein psykologeja ja kasvatustieteilijöitä

44 Kandin jälkeen? Mahdollisuus uran mittaan edetä aina ylimpään johtoon HR-johtajilla parhaat keskipalkat Tarvitaan kuitenkin työkokemusta ja yleensä myös syventävä maisteritutkinto Esimerkiksi: Management & International Business 87 Organisaatioviestintä Pekka Pälli Johtamisen laitos/organisaatioviestinnän yksikkö Johtamisen perusteet 44

45 Organisaatioviestinnän opiskelu Kauppakorkeakoulussa Pakollinen peruskurssi Yritysviestinnän perusteet (syksy 2015) > Viestintä ja projektinhallinta Uusi kurssi keskittyy viestinnän osalta talouselämän ammattilaisen tarvitsemiin viestintätaitoihin Organisaatioviestinnän sivuopintokonaisuus (4 kurssia) Organisaatioviestintä mukana Johtamisen kandin erikoistumisalueessa (esim. kurssit Työyhteisöviestintä ja Strategic Stakeholder Relations) 2015 aloittaneille viestintä tarjolla kandin pääaineena (Maisteritasolla ohjelma Corporate Communication) 89 Organisaatioviestintä ja johtaminen Johtaminen on viestintää Viestintätaidot keskeisiä johtamistyössä Monet keskeiset johtamisen/organisaatioiden (ja johtamis- & organisaatiotutkimuksen) osa-alueista koskevat suoraan myös viestintää, esim.: HR-käytännöt Vastuullinen liiketoiminta Liikkeenjohdon strategiatyö 90 45

46 Organisaatioviestinnän tutkimus- ja opetusalueen kysymyksiä Miten kieli vaikuttaa organisaatioiden toimintaan? Miten kielen ja viestinnän keinoin vaikutetaan? Miten viestintä luo suhteita organisaatiossa? Miten organisaatio rakentuu viestinnässä ja vuoropuhelussa sidosryhmien välillä esim. käytettyjen viestinnän keinojen ja niiden toteutuksen avulla? Millä tavoin tietyt organisaation käytännöt, toiminnot ja prosessit, ovat luonteeltaan viestinnällisiä esim. niin, että niitä sekä muodostetaan organisaatiossa että tulkitaan ulkopuolelta viestinnällisesti? Miten digitaaliset alustat ja mediat vaikuttavat organisaatioiden toimintaan ja miten niitä voidaan hyödyntää organisaatioiden johtamisessa? Miten muutosta viestitään tai hallitaan viestinnän keinoin? Miten strategiaa viestitään (onnistuneesti)? 91 Kysymyksiä? 92 46

47 Nähdään torstaina! sama aika, sama paikka 47