Turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt Kari Lohva (Rudus) ja Nina Koskinen (Inspecta)

Transkriptio

1 Turvallisuusjohtamisen hyvät käytännöt Kari Lohva (Rudus) ja Nina Koskinen (Inspecta) 1

2 Turvallisuusjohtamisen onnistuneet käytännöt Puutu laiminlyönteihin Palkitse TEE PÄÄTÖKSIÄ Tee työpaikkatarkastuksia (koneet,laitteet) Havainnointi Katselmointi Turvallisuustason mittaus VALVO Valvonta ja tarkastusvelvollisuus Korjaavat toimenpiteet Jatkuva parantaminen SUUNNITTELE Ennakoiva toiminta ja parhaiden käytäntöjen levittäminen Turvalliset työmenetelmät Oman työn riskien arviointia Pidä työsuojelutuokioita Johda esimerkillä Muokkaa asenteita Sitouttaminen ja palautteen anto MOTIVOI Virheistä oppiminen TOTEUTA Perehdytys, työnopastus Tutki tapaturmat Tutki vaaratilanteet 2

3 Uusia ja parhaita turvallisuuskäytäntöjä Noin 20 yritystä mukana Turvapuistokumppanuus win-win periaatteella Yritysten yhteinen haaste turvallisuuskulttuurin muuttamien Näkemällä ja kokemalla jää parempi muistijälki Rudus-turvapuisto 3

4 Rudus-turvapuisto 4

5 Psykososiaaliset riskit työpaikalla Taustaa Työelämässä on tapahtunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana suuria muutoksia, jotka ovat luoneet uusia, kasvavia riskejä työympäristön turvallisuuden ja terveyden suhteen. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet fyysisten, biologisten ja kemiallisten riskien lisäksi uusia psykososiaalisia riskejä. Psykososiaalisiin riskeihin liittyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa psyykkisiä, sosiaalisia tai fyysisiä vammoja. 5

6 Työyhteisötekijät, Psykososiaaliset riskit Havaintoja työelämästä toiminnan supistaminen, organisaatiomuutos väkivallan uhka työpaikan ristiriidat liiallinen / liian vähäinen työmäärä suuri henkilökunnan vaihtuvuus kehityskeskustelujen puuttuminen viestintä, tiedonkulun puutteet, tiedonsaanti keskittymistä vaativa työ: työpisteen lämpötila, ilmanvaihto, melutaso, työpisteen ergonomia liian suuri vaatimustaso, liiallinen vastuu työntekijään kohdistuvat epäselvät tai ristiriitaiset odotukset jatkuva aikapaine heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön työssä tapahtuvien muutosten määrä yksintyöskentely 6

7 Psykososiaaliset riskit työsuojeluvalvonnan erityisenä kohteena Aluehallintovirasto, työsuojelun tiedote Psykososiaaliset riskit työsuojeluvalvonnan erityisenä kohteena Työsuojeluvalvonnassa kiinnitetään tulevina vuosina erityistä huomiota psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työssä. Vuoden 2012 aikana toteutetaan valtakunnallinen valvontakampanja osana eurooppalaista psykososiaalisia riskejä koskevaa kampanjaa. Kunkin aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue päättää, millä toimialoilla ja työpaikoilla kampanjan tarkastukset toteutetaan. Työn psykososiaaliset riskit ovat tämän päivän työelämän keskeisiä haasteita. Haitallista kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi liiallinen työmäärä, jatkuva aikapaine, liian kovat vaatimukset, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, tiedonkulun puutteet, väkivallan uhka ja työpaikan ristiriidat. Kampanjassa korostetaan, että haitallinen psykososiaalinen kuormittuminen voi katkaista työurat ennenaikaisesti samoin kuin esimerkiksi työtapaturma. Valvontakampanjan työsuojelutarkastuksilla valvotaan miten psykososiaaliset riskit on huomioitu työpaikan lakisääteisessä vaarojen arvioinnissa, onko vaarojen arvioinnin perusteella ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin psykososiaalisten riskien vähentämiseksi ja onko työnantaja huolehtinut työterveyshuollon järjestämisestä ja toteutuksesta. Psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisy jää monilla työpaikoilla suunnittelun tasolle, koska työpaikalla ei tunnisteta ja arvioida työpaikan psykososiaalisia riskejä. Toimenpiteitä ei osata kohdistaa ongelmien syihin, ja pahimmassa tapauksessa reagoidaan vasta sitten, kun työntekijät jäävät sairauslomalle. Jokaisella työpaikalla tulee olla toimivat käytännöt psykososiaalisten riskien ennalta ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Sellaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden, tulee puuttua varhaisessa vaiheessa. Valvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti työterveyshuollon hyödyntämiseen, koska työterveyshuolto toimii tärkeänä lakisääteisenä asiantuntijatahona työpaikan psykososiaalisten riskien ehkäisyssä ja hallinnassa. 7

8 Eurooppalainen tarkastuskampanja 2012 Kampanjan esite 1/2 Kampanjan tavoitteena on työsuojelutarkastuksien avulla tuoda erityisesti esiin työn sisältämät psykososiaaliset riskit. Tarkastusten lähtökohtana on parantaa psykososiaalisten riskien arviointien laatua ja keskustella psykososiaalisista riskeistä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Kampanja on suunnattu ensisijaisesti seuraaville toimialoille: sosiaali- ja terveydenhuolto (yksityinen ja julkinen) palvelu esim. hotellit ja ravintolat kuljetus Työnantajan velvollisuudet Arvioi riskit säännöllisin väliajoin Laadi toimintasuunnitelma Tarkista, onko toimenpiteet suoritettu 8

9 Eurooppalainen tarkastuskampanja 2012 Kampanjan esite 2/2 9

10 Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan Lähde: Työterveyslaitos Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille, 67 sivua 10

11 Eettinen ja yhteiskunnallinen vastuu Ihmisten psykososiaalinen terveyden suojeleminen ei ole ainoastaan lain säätelemä velvollisuus vaan myös eettinen kysymys, ja siten osa yritysten sosiaalista vastuuta. 11

12 - Perustavoite kuolemantapausten välttäminen - Haamuraja nolla tapaturmaa 12

13 Tapaturmataajuus - 4 vuodessa 95%:n pudotus - Rudus Suomen paras alallaan; voitot lähes kaikissa kilpailuissa - Silti vasta nyt olemme konsernissamme Länsi-Euroopan keskitasolla Tilastotietoa Suomesta 2011: Rakennusalan taajuus 68 Teollisuuden taajuus 38 Kaikki yht. taajuus työtapaturmaa 29 kuollutta 13

14 Tuloksen saavuttamiseksi on tarvittu seuraavia Voimakas tuki ja paine omistajan taholta => johdon sitoutuminen 16 määräystä/ohjetta välttää kuolemantapaus 1500 työntekijää - 4 päätoimista turvallisuushenkilöä Investoinnit konesuojauksiin, peruutuskameroihin, reunavalleihin, suojavälineisiin, jne. jne. n. 5 M Kypäräpakko, turvavyöpakko, liukuestepakko, Turvallisuus ykkösasia kokouksissa. Toimitusjohtaja käsittelee jokaisen tapaturman. 12 tuntia vuodessa työturvallisuuskoulutusta jokaiselle. Työturvallisuusauditoinnit joka toimipaikassa (sis. & ulk.) Turvallisuushälytyskäytäntö Koneiden ja ajoneuvojen sis. katsastusvelvollisuus Vaaratilanteiden (tieto)järjestelmä ja analysointi Sanktiojärjestelmä ( kivasti, pahasti, hyvästi ) Palkitseminen KPI-mittarit ja seuranta käytössä 14

15 Vaaratilanteiden analysointi avainasemassa, kun tapaturmien määrä vähenee kirjauksia 784 kpl; kpl

16 Otsikko: Huono näkyvyys mutkaan tultaessa - törmäysvaara Päivä Toimiala Kiviaines Yksikkö/yhtiö Väli-Suomi Paikkakunta Siilinjärvi Vaaratilanne kuvaus Vuorimäen montulle tultaessa, on mutka ensimmäisen kivituhka kasan kohdalla, jossa näkyvyys on huono. Montulta poistuvat kasettiautot joutuvat kiihdyttämään mutkaan, koska heti mutkan perään tulee ylämäki. Montulle tulevien ja montulta lähtevien välille aiheutuu törmäysvaara. Huono näkyvyys johtuu risuista ja puista. Korjaavat toimenpiteet Näkyvyyttä heikentävä kasvillisuus raivattava tieltä Aiheuttaja 4. Liikkuva ajoneuvo tai kone Ruumiinosa 7. Useita ruumiinosia Alkusyy 1. Riskinarviointi puutteellinen tai tekemättä Lisätietoja (mm. ehdotuksen alkuperäinen tekijä) xxx.xxx Rudus kiviainekset 16

17 Pumppauksen vaaratilanteet Pumpun puomin hajoaminen; 1 Kompastuminen; 1 Kamerasta purkaminen; 1 Roiske silmään; 1 Suojalasien puute; 1 Puutteita suojauksessa; 1 Kemikaalit; 1 muut; 3 Kuitupallo; 5 Muut; 3 Putoamisvaara; 1 Ilmaa pumpussa; 1 Maan pettäminen; 2 Liian karkeaa massaa; 3 Betonikami; 9 Iso kivi; 49 Letkun irtoaminen käsistä; 4 Letkurikko; 12 4" 20 % ; 13 Ei tiedossa 2" 9 %; 6 6 %; 4 3" 44 % ; 29 Letku tukossa; 66 2,5" 21 % ; 14 17

18 18

19 19