Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö 123/2008
|
|
- Onni Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Eurooppatedotus, ulkoasanmnsterö 123/2008 Pano Ylopstopano, Helsnk 2008
3 Islant Island Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen 1986 Irlant Irland 1973 POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Iso-Brtanna Storbrtannen 1973 ANDORRA Ranska Frankrke 1952 Alankomaat Nederländerna 1952 Belga Belgen 1952 LUXEMBURG 1952 Norja Norge Tanska Danmark 1973 Saksa Tyskland 1952 Svets Schwez MONACO LIECHTENSTEIN Itala Italen 1952 Itävalta Österrke 1995 Slovena Slovenen 2004 SAN MARINO VATIKAANI VATIKANSTATEN Ruots Sverge 1995 Tšekk Tjecken 2004 Kroata Kroaten Puola Polen 2004 Slovaka Slovaken 2004 Unkar Ungern 2004 VENÄJÄ RYSSLAND Suom Fnland 1995 Vro Estland 2004 Latva Lettland 2004 Lettua Ltauen 2004 Valko-Venäjä Vtryssland Romana Rumänen 2007 Bosna-Hertsegovna Bosnen-Hercegovna Serba Serben Bulgara Montenegro Bulgaren 2007 Makedona Makedonen Albana (FYROM) Albanen Krekka Grekland 1981 Venäjä Ryssland Moldova Moldaven Ukrana Ehdokasmaat Euroopan unonn jäsenks Kanddatländer för medlemskap Europeska unonen Eurooppatedotuksen asakaspalvelut Suomen maakunnssa Europanformatonens kundservce landskapen Turkk Turket Kazakstan Georga Georgen Armena Armenen Iran Marokko Marocko Algera Algeret Tunsa Tunsen Malta 2004 Syyra Syren Lbanon Kypros Cypern 2004 Israel Irak 1
4 2 E uroopan unonn uudstussopmus, nmeltään Lssabonn sopmus, allekrjotettn joulukuussa 2007 Portugaln pääkaupungssa. Lssabonn sopmus muuttaa EU:ta tehokkaammaks, vahvstaa demokratan peraatteta päätöksenteossa ja kansalasten perusokeussuojaa. Unonn er poltkkalohkoja kehtetään tulevasuuden haasteta varten. Sopmukseen ssältyvät ne keskeset ja konkreettset EU:n tomnnan uudstukset, josta sovttn hylätyssä perustuslaksopmuksessa. Lssabonn sopmuksessa e kutenkaan vahvsteta EU:lle perustuslallsa ekä muta valtollsks kuvattuja prtetä, kuten perustuslaksopmuksen luettelema EU:n symboleja hymnä ta lppua. Lssabonn sopmus e korvaa nykysä EU:n perussopmuksa el EU-sopmusta ja EY-perustamssopmusta, vaan anoastaan muuttaa ntä. Samalla menetelmällä unonn perussopmuksa on uudstettu aemmnkn. Skäl Lssabonn sopmus eroaa perustuslaksopmuksesta. Koska Lssabonn sopmus on perntenen muutossopmus, se ptää ssällään anoastaan ne muutokset, jotka ovat uutta nykysn sopmuksn verrattuna. Tämä tekee stä vakeast luettavan: Lssabonn sopmusta on luettava yhdessä nykysten perussopmusten kanssa. Kuten aempenkn sopmusuudstusten jälkeen, nän muutetusta EU:n perussopmukssta kootaan velä yhdstetty, nn kutsuttu konsoldotu sopmus.
5 Lssabonn sopmuksen ssältämä uudstuksa ryhdyttn valmstelemaan, kun jäsenvaltot vuonna 2001 olvat päättäneet kehttää EU:ta edellstä el Nzzan sopmusta pdemmälle. Uudstusta valmsteltn ensn EU:n tulevasuuskonventssa. Vuonna 2004 päätökseen saadussa halltustenvälsessä konferenssssa el HVK:ssa jäsenmaden valtoden ta halltusten päämehet ja ulkoasanmnstert hyväksyvät sopmuksen Euroopan perustuslasta el perustuslaksopmuksen. Syntyneen perustuslaksopmuksen ol tarkotus korvata kakk nykyset EU:n perussopmukset ja sten yksnkertastaa sopmusjärjestelmää. Perustuslaksopmuksen ol määrä tehdä unonsta demokraattsemp, tehokkaamp ja ulkoasossa yhtenäsemp. Kansalasten perusokeussuojaa haluttn vahvstaa ssällyttämällä Euroopan unonn perusokeuskrja osaks sopmusta. Touko-kesäkuussa 2005 Ranskan ja Hollannn kansanäänestyksssä kansalasten enemmstö kutenkn äänest perustuslaksopmuksen ratfomsta vastaan. Kesäkuussa 2007 EU:n perussopmusuudstus ol Eurooppa-neuvoston kästeltävänä. Se sop, että perustuslaksopmuksen nn kutsutusta perustuslallssta prtestä luovutaan. Kokonaan uuden perussopmuksen sjasta nykystä Euroopan unonsta tehtyä sopmusta ja Euroopan yhtesön perustamssopmusta päätettn muuttaa ssällyttämällä nhn perustuslaksopmusta vastaavat uudstukset. Euroopan yhtesön perustamssopmuksen nm muutetaan sopmukseks Euroopan unonn tomnnasta, jotta se kuvas paremmn sopmuksen ssältöä. Vuoden 2004 HVK:ssa sovtut EU:n tomelmä koskevat uudstukset esmerkks jäsenvaltoden valtasuhteta neuvostossa määrttävät uudet äänestyssäännöt, komsson kokoonpanon penentämnen, Eurooppa-neuvoston vahvstamnen ja sen uuden puheenjohtajan vrka, ulkoasoden hodon tehostamnen ja Euroopan parlamentn vallan lsäämnen päätettn pääprtessään sälyttää. Kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvosto hyväksy ratkasun ykstyskohtasen ja kattavan tomeksannon muodossa, jonka perusteella ratkasu laadttn sopmustekstks nopeassa, teknsessä HVK:n okeudellsten asantuntjoden ryhmässä. Työn tulokset esteltn Lssabonssa 19. lokakuuta 2007 päämestasolla kokoontuneelle HVK:lle, EU-päämehet vahvstvat polttsen yhtesymmärryksen ssällöstä, ja 13. joulukuuta jäsenmaden johtajat allekrjottvat sopmuksen Lssabonssa. Suomen osalta sopmuksen allekrjottvat päämnster Matt Vanhanen ja ulkoasanmnster Ilkka Kanerva. 3
6 Unonsta tulee uuden sopmuksen mukaan yks yhtenänen okeushenklö ja nykysn tehtävä ero Euroopan unonn ja Euroopan yhtesön välllä katoaa. Vakka uudstus selkyttää EU:n edustautumsta ja kuvaa, unonn okeushenklöllsyys snänsä e kutenkaan merktse suurta käytännön muutosta nykyjärjestelmään, onhan Euroopan yhtesö tällä hetkelläkn okeushenklö ja tom kansanvälsssä suhtessa yhtesön tomvallan alalla (esmerkks kauppapoltkassa). Unon van korvaa kakessa yhtesön, ja EU esntyy kansanvälsssä suhtessa yhtenäsenä kokonasuutena. Lssabonn sopmuksen mukaan EU myös lttyy Euroopan hmsokeussopmukseen. Lssabonn sopmuksessa pyrtään selkyttämään EU:n nykysä välnetä el poltkkoja. Tämä tapahtuu ennen kakkea tomvallanjaon kautta. Yks perussopmusten uudstamsen päätarkotukssta ol selkyttää unonn ja jäsenvaltoden tomvallanjakoa ja EU:n poltkkalohkoja. Haluttn lmasta selkeäst, mllä alolla unon vo toma ja mllasta tomvaltaa se kullakn alalla käyttää. Tomvallanjakoa ajanmukastetaan sten, että sopmuksella vahvstetaan yhtesks poltkoks aloja, jolla unon on tomnut aemmnkn, kuten vakkapa maahanmuuttokysymykset. Unon tom nykysnkn monssa energapoltkkaan lttyvssä asossa, mutta muden poltkkojensa kautta; nyt nälle tomlle vahvstetaan selkeät tavotteet ja perusta. EU:n ja sen jäsenmaden vallanjaon perusperaatteena sälyy nn kutsuttu annetun tomvallan peraate. Sen mukaan unon edelleenkn tom jäsenvaltoden slle nmenomasest antaman tomvallan rajossa. Varsnasa ssältömuutoksa unonn ja jäsenmaden tomvallanjakoon tehdään kutenkn suhteellsen vähän. Merkttävmmät muutokset koskevat okeus- ja ssäasota. Samalla päätöksenteossa esmerkks rkosokeudellset asat ja polsyhtestyön prn kuuluvat asat ratkastaan jatkossa yhä useammn määräenemmstöpäätöksn. Isoon-Brtannaan ja Irlantn sovelletaan jatkossakn tettyjä pokkeusjärjestelyjä. 4
7 EU:n tomnnan kannalta EU:n poltkkojen ja sen välneden selkyttämstä tärkeämp uudstus on se, että tse päätöksenteko el tomvallan käyttö tehostuu. Päätöksenteon tehostumnen on tärkeää unonssa, jossa on nyt 27 jäsenvaltota. Unonn lansäädäntötyön pääsäännöks laajenee nn sanottu tavallnen lansäätämsjärjestys, joka vastaa nykystä yhtespäätösmenettelyä. Kuten nytkn, ehdotukset säädöksks antaa Euroopan komsso, ja jäsenmaden halltusten edustajsta muodostuva neuvosto sekä Euroopan parlamentt ovat tasa-arvosa lansäätäjä. Kun tämä menettelytapa laajenee entstä useammlle alolle, Euroopan parlamentn asema unonn tosena lansäätäjänä neuvoston rnnalla vahvstuu. Pokkeukset tästä peraatteesta on pyrtty ptämään mahdollsmman rajallsna ja ne koskevat lähnnä aloja, jolla e anneta muutenkaan lansäädäntöön verrattava toma kuten yhtenen ulko- ja turvallsuuspoltkka ta jotka ovat jäsenvaltolle polttsest herkkä ja halutaan sks sälyttää ertysmenettelyjen prssä. Lssabonn sopmus laajentaa huomattavast neuvoston määräenemmstöllä tehtäven päätösten määrää. Esmerkks rkosokeudellsessa yhtestyössä vodaan tulevasuudessa soveltaa määräenemmstöä, jotta vakkapa EU:n ympärstöpoltkan tehokkuutta ols mahdollsta tukea myös rkosokeudellsn kenon. Aloja, jolla srrytään yksmelsyydestä määräenemmstöön, on perät 17. Nästä usemmssa srrytään samalla edellä manttuun tavallseen lansäätämsjärjestykseen. Tämä tehostaa unonn päätöksentekokykyä. Yksmelsyysvaatmus kutenkn sälyy edelleen erällä alolla pääsääntönä: välllsessä verotuksessa sekä osttan myös yhtesessä ulkoja turvallsuuspoltkassa ja sosaalpoltkassa. Tehostaessaan unonn päätöksentekoa ja selkyttäessään tomvallanjakoa Lssabonn sopmus pyrkkn kunnottamaan monssa kysymyksssä jäsenvaltolle tärketä tomvaltuuksa päätöksenteon kautta. Esmerkks kauppapoltkka tehostuu ja unonn tomvaltaa kehtetään, jotta kauppapoltkka vo vastata slle asetettuhn odotuksn. Samalla kutenkn erässä sosaal-, koulutus- ja terveyspalveluden kauppaa koskevssa kysymyksssä, tetyn edellytyksn, vodaan tulevasuudessa soveltaa määräenemmstön sjaan edelleen yksmelsyyttä. Vastaavast tetyllä alolla jolla muuton sovellettasn määräenemmstöä vodaan kutenkn yhä tetyssä kysymyksssä soveltaa yksmelsyyttä ta jopa saattaa asa päämestasolle kästeltäväks. Nätä kysymyksä on esmerkks okeus- ja ssäasossa. 5
8 MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖSTEN SYNTY NEUVOSTOSSA (ns. kaksosenemmstö) Usemmat päätökset tarvtsevat taakseen määräenemmstön EU:n mnsterneuvostossa. Määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 55 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat 65 prosentta unonn väestöstä päätöstä tukee vähntään 15 jäsenmaata; sen estämseks tarvtaan vähntään neljä jäsenmaata. Jos alotteen tekee muu kun komsso ta unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja, määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 72 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat vähntään 65 prosentta unonn väestöstä. Uudstus astuu vomaan 2014 alkaen. Kansalasten okeusturvan kannalta merkttävn uudstus on nn sanotun perusokeuskrjan muuttamnen okeudellsest stovaks. Perusokeuskrjan laat vuosna 1999 ja 2000 tomnut ensmmänen konventt. (Perusokeuskrjan laatnut konventt tomkn esmerkknä myöhemmn, kun perustuslaksopmusta alettn valmstella.) Euroopan unonn perusokeuskrjaan on ensmmästä kertaa koottu unonn kansalasten ja kakken EU-alueella asuven henklöden kansalas-, polttset, taloudellset ja sosaalset okeudet. Perusokeuskrjaa pdetään maalman uudenakasmpana perusokeuksen luettelona. EU:n tomntaa ovat stoneet unonn perusokeudet jo aemmn. Perusokeuskrjaan onkn kerätty EY:n tuomostumen okeuskäytännössään jo usean vuoskymmenen ajan tunnustamat perusokeudet. Perusokeuskrja stoo unonn tomelmä ja jäsenmaden vranomasa näden soveltaessa unonn okeutta. Käytännössä unonn kansalaset vovat tuomostumssa vedota perusokeuskrjaan sllon, kun asalla on jokn ltyntä unonn lansäädäntöön. Brtannan ja Puolan osalta on sovttu kutenkn ertysjärjestelystä. 6
9 Unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja (ns. ulkomnster) 7
10 Unonn tomelnten rooleja, tehtävä ja kokoonpanoja muutetaan vastaamaan paremmn laajentuneen unonn haastesn. Samalla tomelnjärjestelmässä vahvstetaan demokratan ja avomuuden toteutumsta. Euroopan parlamentn stunnot ovat julksa ana ja neuvoston stunnot sllon, kun neuvosto tom lansäätäjänä el hyväksyy asetuksa ja drektvejä. Keskesmpä uudstukssta ovat Eurooppaneuvoston muuttumnen vrallseks unonn tomelmeks ja puheenjohtajan valtsemnen Eurooppa-neuvostolle, unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkean edustajan vran perustamnen, komsson kokoonpanon supstamnen tulevasuudessa sekä neuvoston päätöksenteon uudstamnen. Tomelnten valtasuhtesn vakuttaa myös edellä manttu Euroopan parlamentn tomvaltuuksen laajenemnen yhtespäättäjänä. Unonn tomnnan suursta lnjosta päättävästä EU-päämesten Eurooppa-neuvostosta el nn sanotusta EU-huppukokouksesta tulee uuden sopmuksen myötä vrallsest unonn varsnanen tomeln. Eurooppa-neuvostolle tulee puheenjohtaja, nn sanottu presdentt, joka valtaan kahden ja puolen vuoden kaudeks kerrallaan. Nykysn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tom neuvoston kullosenkn kuuden kuukauden välen vahtuvan puheenjohtajamaan päämes. Eurooppa-neuvosto e tulevasuudessakaan tom lansäätäjänä, vaan se tar- joaa omalla tasollaan mahdollsuuden ratkasta vaketa kysymyksä ja osottaa EU:lle ylesä polttsa suuntavvoja. Neuvosto on EU:n tärken lansäätäjä. Sen tomnnassa suurn uudstus on srtymnen nykysestä ääntenpanotusjärjestelmästä nn sanottuun kaksosenemmstöön. Se on selkeämp ja päätöksenteon kannalta tehokkaamp järjestelmä. Kun neuvosto tekee päätöksä määräenemmstöllä, ratkasun taakse vaadtaan 55 % jäsenvaltosta ja 65 % unonn väestöstä. Suomen kokosen jäsenvalton suhteellnen panoarvo EU-maden kesken sälyy ennallaan. Eurooppa-neuvosto sop kesäkuussa 2007, että neuvoston uusen äänestyssääntöjen käyttöönottoa lykätään vuoteen Neuvoston puheenjohtajuus sälyy tostaseks nykysellään el kukn jäsenmaa hotaa puheenjohtajuutta vuorollaan puolen vuoden ajan. Pokkeuksena on neuvoston ulkoasoden kokoonpano, jota johtaa ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja. Euroopan parlamentn valta tulee kasvamaan ertysest lansäätäjänä edellä kerrotulla tavalla, mutta myös budjettvallan käyttäjänä. Parlamentn maksmpakkamäärä on jatkossa 751. Jokasella jäsenvaltolla on vähntään 6 ja enntään 96 pakkaa. Pakat jaetaan jäsenvaltoden kesken suhteutettuna nden väklukuun, kutenkn nn, että sot jäsenmaat saavat suhteessa väklukuun vähemmän edustaja kun penet. Komsson kokoonpanoa supstetaan vuodesta 2014 alkaen sten, että komsson jäsenten määrä on kaks kolmasosaa jäsenmaden määrästä (esm. 30 jäsenmaan unonssa on yhteensä 20 komssaara). Tämä ratkasu e kutenkaan 8
11 hekennä penten jäsenmaden asemaa, koska pakat kertävät tasapuolsest jäsenten kesken nden koosta rppumatta. Sten esmerkks penmmästä jäsenmaasta Maltasta on jäsen komssossa yhtä usen kun suurmmasta maasta Saksasta. Tärkeä uus tomja unonssa on edellä manttu EU:n ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja. Hän vastaa unonn koko ulkoasoden johdonmukasuudesta, nhn kuuluvasta ulko- ja turvallsuuspoltkasta sekä edustamsesta kansanvälsllä areenolla. Korkea edustaja esmerkks tulee esttämään EU:n yhtesen kannan YK:n turvallsuusneuvostossa sllon, kun unon on sellasesta sopnut. Korkea edustaja tom sekä komssossa että neuvostossa, koska molemmlla on roolnsa unonn ulkosuhteden alalla. Tämän kaksoshatutuksen myötä EU vo esntyä entstä yhtenäsemmn ulospän. Nykysnkn EU:lla on korkea edustaja. Nmensä mukasest yhtesen ulko- ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja hän tom van yhtesessä ulko- ja turvallsuuspoltkassa ja avustaa anoastaan neuvostoa. Hän e vastaa koko ulkoasoden johdonmukasuudesta, john kutenkn kuuluvat komsson alasuudessa toteutettavat merkttävmmät EU:n ulkoasat, esmerkks kauppapoltkka, kehtysyhtestyö ja laaja-alaset suhteet kolmansn mahn. Yhtestä ulko- ja turvallsuuspoltkkaa e nykysn ss johda korkea edustaja vaan puheenjohtajavalto. Uudstus on merkttävä EU:n ulkoasoden tehokkuuden, johdonmukasuuden ja näkyvyyden kannalta. Korkeaa edustajaa tulee avusta- EUROOPAN PARLAMENTIN PAIKKAJAKO Saksa Ranska Iso-Brtanna Itala Espanja Puola Romana Alankomaat Belga Tšekn tasavalta Krekka Unkar Portugal Ruots Itävalta Bulgara Tanska Slovaka Suom Irlant Lettua Latva Slovena Vro Kypros Luxemburg Malta maan Euroopan ulkoasanhallnto. Nykyset komsson non 130 edustustoa ympär maalmaa muutetaan EU:n edustustoks. Uudstukset antavat todellset mahdollsuudet EU:lle kehttää kansanvälstä roolaan. 9
12 MITEN EUROOPAN PARLAMENTIN ASEMA VAHVISTUU: Kansallsten parlamentten asemaa unonn tomnnassa ja ertysest tedonsaannssa unonn tomnnasta vahvstetaan. Tärken uudstus on kansallslle parlamentelle annettu ertystehtävä valvoa tossjasuusperaatteen toteutumsta. Suomen eduskunnalle tämä merktsee uutta suoraa mahdollsuutta osallstua tossjasuusperaatteen toteutumsen valvontaan EU-päätöksenteossa. Tossjasuus- el lähesyysperaatteen mukasest päätökset on tehtävä okealla tasolla ja mahdollsmman lähellä kansalasta. Kansallset parlamentt vovat tehdä huomautuksa komssolle, Euroopan parlamentlle ja neuvostolle, jos ne katsovat tätä peraatetta rkotun unonn tomnnassa. Lssabonn sopmuksella kansallsten parlamentten tossjasuusvalvontaa täydennettn perustuslaksopmukseenkn verrattuna. Sllon kun parlamentt ääntensä yksnkertasella enemmstöllä vastustavat säädösehdotusta, komsso tarkastelee stä uudelleen. Komsso vo päättää ptää ehdotuksensa ennallaan, muuttaa stä ta vetää sen pos. Jos komsso ptää ehdotuksen ennallaan, sen on estettävä perustelut. Tällön neuvosto ja Euroopan parlamentt tarkastelevat asaa ennen lansäädäntöehdotuksen kästtelyä. Jos 55 % jäsenmasta ta Euroopan parlamentn yksnkertanen enemmstö katsoo, ette ehdotus ole tossjasuusperaatteen mukanen, ehdotuksen kästtely päättyy. Yhtespäätösmenettelystä el tavallsesta lansäätämsjärjestyksestä tulee pääsääntö. Euroopan parlamentsta tulee tasaveronen lansäätäjä neuvoston kanssa yhä useammlla alolla. Yhtespäätöksn srrytään lähes 50 asassa: maatalouspoltkassa, rkosokeudellsessa yhtestyössä, polsyhtestyössä. Parlamentn budjettvalta laajenee koskemaan kakka EU:n menoja. Jaottelu nn kutsuttuhn pakollsn ja e-pakollsn menohn postuu. Nykysn parlamentt e kästtele pakollsa menoja, john kuuluu esmerkks maatalous. Parlamentn tomvalta kansanvälsten sopmusten hyväksymsessä ja esmerkks kauppapoltkassa laajenee. Eurooppa-neuvosto ottaa huomoon Euroopan parlamentn vaalen tuloksen valtessaan komsson puheenjohtajaa. Parlamentt nmttää hänet. 10
13 Lssabonn sopmuksessa vahvstetaan monn tavon unonn demokratan, avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteta. Euroopan parlamentn tomvallan vahvstamsen ohella myös osallstuvan demokratan edellytyksä on pyrtty parantamaan. Uutena vakuttamskenona sopmukseen on lsätty kansalasalote. Alotteen tekemsen edellytyksenä on vähntään mljoonan er jäsenmaasta tulevan kansalasen allekrjotus. Päätöksenteon avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteen merktystä on sopmuksessa korostettu muun muassa laajentamalla unonn tomelnten ja vrastojen velvollsuutta antaa tetoja ja tedottaa tomnnastaan. Lansäädäntötyössä avomuus lsääntyy ertysest neuvoston tomnnassa. Neuvoston stunnot ovat avoma, kun neuvosto tom lansäätäjänä. Allekrjotuksen jälkeen uudstussopmus on hyväksyttävä jokasessa jäsenvaltossa näden maden omen perustuslallsten säännösten mukasest. Irlannssa sopmuksesta tullaan järjestämään kansanäänestys, koska maan perustuslak stä vaat. Sopmus tulee vomaan, kun kakk jäsenvaltot ovat ratfoneet sen. EU:n tavotteena on, että sopmus tulee vomaan 1. tammkuuta 2009 ja joka tapauksessa ennen Euroopan parlamentn seuraava vaaleja kesäkuussa Vaalessa kansalaset tetäsvät nän ollen nykystä selkeämmn, mnkälasn tomvaltuuksn parlamentt tom seuraavalla vaalkaudellaan. SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Lssabonn sopmuksen hyväksymsen etenemstä jäsenvaltossa vo seurata Eurooppatedotuksen verkkosvulta Internet-lähtetä: Ulkoasanmnsterön Eurooppatedotuksen verkkosvut Valtoneuvoston verkkosvut Euroopan unonsta Euroopan unonn neuvoston verkkosvut 11
14 EU:lla e tällä hetkellä ole oma edustustoja unonn ulkopuolsssa massa, vaan anoastaan Euroopan komssolla. Se joutuu nän ollen valvomaan unonn ulkopuolsta kehtystä EU:n yhtesten etujen näkökulmasta. Komsson edustustojen laajentumnen koko EU:n tomkentän kattavks edustustoks vastaa hyvn nykystä tarvetta ja edstää todellsen yhtesen poltkan tekemstä. E vähene, vaan jäsenmaden ulkomnstert saavat rnnalleen uuden varsn tarpeellsen tomjan. EU:n merktys kansanvälsessä poltkassa on kasvussa, ja sen taloudellnen ja polttnen vakutusvalta laajenee jatkuvast uuslle maanteteellslle aluelle. Sks tarvtaan myös yhtenäsempää edustautumsta, jotta jäsenmaden yhtesä ntressejä vodaan edstää. Kyllä Suomen ulkomnsterllä rttää entseen tapaan työsarkaa, samaten eduskunnalla, jonka ulkopolttnen tehtäväkenttä on EU-jäsenyyden myötä laajentunut. Lssabonn sopmuksessa kehtetään unonn krsnhallntajärjestelmää nykystä kokonasvaltasemmaks ja lujtetaan svlkrsnhallnnan roola osana tätä kokonasuutta. Unonn kykyä nopeaan tomntaan on nn kään kehtetty vme vuosna, ja Suom on ntä jäsenmata, jolla alkaa olla jo vahvaa kokemusta nopean tomnnan valmudesta. Muuton sopmuksella e päätetä operaatoden 12
15 perustamsesta ekä nden maanteteellsstä panotukssta. Unonn turvatakuulauseke selkeyttää omalta osaltaan yhtesen turvallsuus- ja puolustuspoltkan kokonasuutta. EU on ptkälle menevä polttnen unon, jossa jäsenmaat ovat vahvast rppuvasa tostensa turvallsuudesta. Tämä asa puetaan nyt sopmuksessa myös velvotteen muotoon. Turvatakuden myötä unonlle e synny uusa sotlaallsa järjestelmä, joten tässä suhteessa lauseke e olennasest muuta unonn nykystä luonnetta. Unonn ulkopolttnen kenttä on suur ja uusa haasteta tulee koko ajan. Kosovon aseman ratkasemnen koko Euroopan turvallsuutta vahvstavalla tavalla on suur kysymys unonlle samon kun koko Balkann vakauden saamnen pysyvälle pohjalle. Rakentavan ja kummankn osapuolen stouttavan suhteen akaansaamnen Venäjän kanssa on makroluokan kysymys. Läh-dän rauhanprosessn etenemnen pysyvän ratkasun suuntaan on EU:lle keskenen asa yhtä hyvn kun koko kansanvälselle yhtesölle. Ranskan uus poltkka on muotoutumassa ja on ernomasen hyvä, jos EU ja Nato saadaan vahvempaan yhtestomntaan eurooppalasssa turvallsuuskysymyksssä. Nyt järjestöjen välllä on turhaa kädenvääntöä tlanteessa, jossa nden jäsenkunnat koostuvat hyvn ptkält samosta valtosta. Ranskalla on tulevan EU-puheenjohtajuutensakn ( ) myötä hyvä tlasuus osottaa johtajuutta yhtestyön parantamseks. 13
16 lansäädäntönstrumentten käyttöä yhtenästetään ja selkeytetään. Euroopan unon korvaa nykysen Euroopan yhtesön ja Euroopan unonn yksnkertastaen unonn monmutkasta perusrakennetta. Unonsta tulee yks yhtenänen okeushenklö, jolla on muun muassa mahdollsuus lttyä kansanvälsn sopmuksn. Kansalasten okeusturva paranee unonn perusokeuskrjan muuttuessa okeudellsest stovaks. Euroopan parlamentn valta kasvaa. Myös kansallsten parlamentten asema vahvstuu. Kansalasalote on uus vakuttamskeno. Lssabonn sopmuksella uudstetaan Euroopan unonn perussopmuksa. Laajentunut 27 jäsenmaan EU e vo enää toma säännöllä, jotka alun pern luotn kuudelle jäsenmaalle. Unona on uudstettava ja nykyakastettava; päätöksentekoa tehostettava, demokraattsuutta lsättävä ja ulkosta tomntaa yhtenästettävä. Van nän EU vo hyödyntää kakk mahdollsuutensa. Sopmuksen myötä EU:n päätöksenteko tulee tehokkaammaks. Unonn tomelmä ja jäsenmaden äänestyssääntöjä EU-päätöksenteossa uudstetaan. Uuslla alolla srrytään yksmelsyysvaatmuksesta määräenemmstöpäätöksentekoon ja Unonn ja jäsenvaltoden tomvallanjako muuttuu ssällöllsest suhteellsen vähän. Enemmän kun EU:n tomvallan laajentamsesta muutoksssa on kyse shen tehtävstä tarkstukssta ja tomvallan selkeyttämsestä; unon esmerkks saa yhtenäsen energapoltkan. Unonn tomvaltaa kehtetään nn kään okeus- ja ssäasohn kuuluvan rkosokeudellsen yhtestyön alalla. Merkttävät uudstukset koskevat päätöksenteon tehostumsta, menettelytä ja tomvallan käyttöä. Yks uudstuksen keskesä tavotteta on ollut lmasta selkeäst, mllä alolla unon vo toma ja mllasta tomvaltaa se kullakn alalla vo käyttää. Sopmus vahvstaa kansallsten 14
17 parlamentten asemaa ja päätäntävaltaa unonssa sekä helpottaa kansallsten parlamentten osallstumsta EU:n tomntaan; tarkotuksenahan on varmstaa, että päätökset tehdään mahdollsmman lähellä kansalasa. Lssabonn sopmus e ss hekennä jäsenvaltoden asemaa, vaan vahvstaa stä. Unon täydentää jäsenvaltodensa toma sllon, kun ne evät saavuta tavottetaan yksn. E tvstä. Euroopan unon on jatkossakn jäsenvaltoden ja kansalasten yhtesö, jolle jäsenmaat ovat antaneet ylkansallsta tomvaltaa tetyllä alolla. Täysvaltaset unonn jäsenvaltot ovat tehneet ja ratfoneet kansanvälsen sopmuksen. Sen pohjalta ne haluavat antaa osan suverenteetstaan ylkansallseen päätöksentekoon. Lssabonn sopmuksessa tunnustetaan, että unon hejastaa jäsenmaden ja nden kansalasten tahtoa ja että sen tomvalta tulee nältä valtolta. Sopmus e muuta EU:n perusluonnetta. Päätöksenteon yksmelsyyttä vaadtaan edelleen alolla, jotka ovat erälle jäsenmalle velä ertysen herkkä. Nätä ovat esmerkks välllsen verotuksen yhdenmukastamnen, jotkut sosaalpoltkan ja ympärstöpoltkan kysymykset, energaverotus sekä osttan ulko- ja turvallsuuspoltkka. Euroopan parlamentn valta kasvaa ertysest lansäätäjänä, sllä nykystä useammat asat hyväksytään tavallsessa lansäätämsjärjestyksessä. Snä parlamentt osallstuu tasavertasena säädösten hyväksymseen. Uussta tavallsen lansäätämsjärjestyksen käyttötavosta merkttävä ovat muun muassa eräät maatalousja kalastuspoltkan kysymykset sekä rkosokeus- ja polsyhtestyö. Yhtespäätösmenettelystä tulee tavallnen lansäätämsjärjestys. Se tarkottaa, että Euroopan parlamentt hyväksyy EU-säädökset yhdessä jäsenvaltoden mnsterestä muodostuvan neuvoston kanssa. Parlamentn valta kasvaa myös budjettvallan käyttäjänä. Parlamentn suurn mahdollnen pakkamäärä on jatkossa 750 ja puhemes (750+1). Jokasella jäsenvaltolla on vähntään 6 ja enntään 96 pakkaa. Europarlamentn edustajat, MEPt, valtaan vden vuoden välen jokasessa jäsenvaltossa pdettävssä vaalessa. Vakka Suomessa jä vme europarlamenttvaalessa vuonna 2004 äänestysnto vähän reluun 40 prosenttn, se ol slt lk 10 prosenttykskköä vlkkaampaa kun 1999 vaalessa. Kansalasa on syytä kutenkn kakn tavon aktvoda nn sanotun EU:n legtmteetn vahvstamseks. Koska Euroopan parlamentt saa enemmän valtaa, on myös entstä tärkeämpää äänestää vaalessa 2009! On totta, että usean er jäsenvalton kansalaset vovat tehdä yhdessä alotteen komssolle. Kansalasalotteen tekjöden on edustettava merkttävää määrää jäsenvaltota. Alote vo koskea asota, jossa komssolle on perussopmuksssa annettu tomvaltaa tehdä säädösehdotuksa. Menettelyn ykstyskohdsta ja edellytyksstä säädetään asetuksella, kun Lssabonn sopmus on tullut vomaan. 15
18 Nn kutsutussa vapauden, turvallsuuden ja okeuden alaan kuuluvssa asossa Lssabonn sopmus helpottaa EU:n tomntaa sten, että lähes kakssa tlantessa vodaan käyttää yhtesömenetelmää el määräenemmstöön perustuvaa päätöksentekoa komsson ehdotusten pohjalta. Turvapakka-, rajavalvonta- ja maahanmuuttopoltkan päätöksentekomenettelyjä Lssabonn sopmus yksnkertastaa. Nn kään sopmus vahvstaa jo nyt sovellettavaa ylesperaatetta jäsenvaltoden soldaarsesta ja okeudenmukasesta vastuunjaosta. Unonn tomvaltaa tällä alalla e juur laajenneta. Sopmus ssältää kutenkn uuden määräyksen lallsest unonn alueella oleskeleven hmsten kotouttamseen lttyvstä tomsta. Unonlla e tulevasuudessakaan ole tomvaltaa päättää stä, kunka paljon kolmanssta masta tuleva kansalasa päästetään unonn jäsenvaltoden alueelle työntekjöks ta ammatnharjottajks. la nykyset perussopmukset uudella sopmuksella Euroopan perustuslasta el perustuslaksopmuksella. Perustuslaksopmusta e kutenkaan ratfotu kakssa jäsenmassa ja nän jouduttn palaamaan pernteseen tapaan muuttaa sopmuksa. Lssabonn sopmus ssältää van aempn sopmuksn tehdyt muutokset, koska nstä nyt sovtaan uutena nykytlaan verrattuna. Nän on tomttu akasemmnkn. Muutettavsta sopmukssta julkastaan myöhemmn yhtenänen, selkeämp verso, johon muutokset on ssällytetty. Stä kutsutaan nmellä konsoldotu sopmus. Sopmus on tällä hetkellä ratfotavana kakssa jäsenvaltossa. Tovomme tetenkn, että sopmus ols nyt kakken jäsenvaltoden hyväksyttävssä ja se tuls vomaan aotust Sopmusten uudstustyön tavotteena ol muun muassa nykysten sopmusrakenteden yksnkertastamnen. Se ols toteutettu korvaamal- 16
19 Päv Kaukoranta Mara Guseff Laur Voonmaa (ulkoasanmnsterö) Elna Saarmaa (valtoneuvoston kansla) Päv Tovanen Mka Launs
20
Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.
Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen
LisätiedotESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!
KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotTietoa työnantajille 2010
Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotEpätäydelliset sopimukset
Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 2 2011 Euroopan unionin jäsenvaltiot 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotUuden opettajan opas
Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotPysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten
LisätiedotAutomatkailututkimuksen tuloksia 2008
Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotHE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.
Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasakrja 2004 C5-0453/2002 2001/0166(COD) FI 09/10/2002 YHTEINEN KANTA vahvstama yhtenen kanta Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksen antamseks työvomakustannusndeksstä
LisätiedotAlueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto
Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals
LisätiedotKansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotEurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotLufthansa Private Jet
Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.6.2018 C(2018) 3302 fnal KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 1.6.2018, delegodun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamsesta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtysten hallussa oleven
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
Lisätiedotin 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotKERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN
'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
LisätiedotVERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT
VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006
LisätiedotKeskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B
B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
LisätiedotYrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen
LisätiedotEUROOPAN NEUVOSTO IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA YHTEENVETO
EUROOPAN NEUVOSTO IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA YHTEENVETO Euroopan neuvostoon kuulumaton valtio (Valko-Venäjä) JÄSENVALTIOT PÄÄMAJA JA TOIMISTOT BUDJETTI Alankomaat, Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidzhan,
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista,
LisätiedotEuroopan unionin perussopimusten uudistaminen
EUROOPAN UNIONIN PERUSSOPIMUSTEN UUDISTAMINEN 1/5 Heinäkuussa 2007 työnsä aloittanut hallitustenvälinen konferenssi (HVK) pääsi Lissabonissa 19.10.2007 yhteisymmärrykseen uudistussopimuksesta, jolla muutetaan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
Lisätiedot7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.
7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotHyvä asukas on täällä.
Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
LisätiedotVertaisarvioinnin. tuloksia
Vertasarvonnn tuloksa Vuos 2016 Vertasarvont tuo laatua asumseen Aspa-säätön Vertasarvont on palvelunkäyttäjen kehttämä menetelmä asumsen palvelujen laadun arvontn. Koulutetut arvotsjat haastattelevat
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotLOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat
LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...
LisätiedotKoko Suomi TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit
1.1. Eläinlaji Koko Suomi 2009 8.6.2010 TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.2. Yhteensä 1.3. Raportoivan maan rekisteröidyistä eläimiä kasvattavista
LisätiedotTaustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon
Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest
Lisätiedot