Lausunto 1 (5) LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA HSL pyytää Sipoon kunnalta lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta Lausuntoa pyydetään mennessä. HSL -kuntayhtymän jäsenenä Sipoon kunta toteaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta seuraavaa: Taloussuunnitelma Suomen talouden heikko kehitys vaikuttaa HSL:n ja kuntien talouteen. Matkustajamäärien odotetaan kuitenkin kasvavan taantumasta huolimatta. HSL-alueella matkustajamäärä kasvoi vuoden 2016 tammi-huhtikuussa 1,6 % edellisvuoteen verrattuna. TTS on laadittu 2 % matkustajamäärän kasvuennusteella, josta noin puolet arvioidaan lipunmyyntiä kasvattavaksi uusien asiakkaiden kasvun osuudeksi. Merkittävät infrainvestoinnit lisäävät painetta korottaa lippujen hintoja kustannustason nousua enemmän. Mikäli lippujen hintoja ei koroteta riittävästi ja joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää nykyisellään, syntyy paineita kuntien rahoitusosuuksien kasvattamiseen. HSL:n talousarvion toimintamenot v ovat 654,2 milj ja talousarvioennusteen v ,2 milj eli toimintamenoihin arvioidaan 6,4 %:n nousu. Kuntaosuuksien nousuksi arvioidaan 10,6 %, mikä vastaa noin 33 milj. Infrapalvelujen nousuksi vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna arvioidaan 36,6 % eli 36,4 milj. Kustannuskehitys on pidettävä inflaation ja väestökasvun tasolla. Vuonna 2015 HSL:n toimintatuloista kuntaosuuksien osuus oli 48,0 prosenttia, lipputulojen 49,3 prosenttia, muiden tulojen 1,9 prosenttia ja valtiolta saadun joukkoliikennetuen osuus 0,8 prosenttia. Suunnitelmakaudella on tavoitteena laajentaa toiminnan rahoituspohjaa uusien tulo- ja rahoituslähteiden avulla. Uusien tulo- ja rahoituslähteiden selvittäminen olisi tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää, jotta joukkoliikennepalvelua pystytään kehittämään ja lippujen hinnat pitämään kohtuullisella tasolla.

2 Lausunto 2 (5) Valtion vuosittaisen joukkoliikennetuen merkitys pienenee ja sen arvioidaan laskevan vuodesta 2014 kaudelle ,1 M :sta 4,7 M :oon. Tuki on kohdistettu kunnille asukaslukujen suhteessa. HSL:n strategiasuunnitelma HSL:n toimintastrategia on selkeä ja melko realistinen. Strategian esitystapa on havainnollinen. Arvot ovat kannatettavia. Joukkoliikennejärjestelmää pyritään tulevaisuudessa entistä vahvemman raideliikenneverkon varaan. Liityntäyhteyksiin, solmupisteisiin ja vaihtopaikkoihin panostetaan. Sipoon kunnan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että vaihtoja tarjotaan monipuolisesti myös säteittäisiin yhteyksiin, vaihtoja erityisesti raideliikenteeseen sujuvoitetaan ja vaihto tehdään asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoksi. Hyvin järjestetyllä joukkoliikenteellä on mahdollista tarjota kilpailukykyinen vaihtoehto Sipoosta eri suuntiin pääkaupunkiseudulle. Sipoon kannalta on myös erittäin tärkeää, että suorat yhteydet Nikkilän ja Helsingin välillä säilyvät. Sipoon kannalta pääkaupunkiseudun itäisen kehityskäytävän merkitys on suuri. Kerava-Nikkilä-radan henkilöraideliikenteen käynnistäminen ja siihen liittyvä Nikkilän Matkakeskushanke sekä pidemmällä aikavälillä itämetron jatkaminen ovat tärkeitä pääkaupunkiseudun tasapainoiselle kehittämiselle. On tärkeää yhteisesti määritellä tavoiteltava joukkoliikennejärjestelmä seudulle, mutta myös kehityspolku ja välivaiheet kohti tavoitetta. Itäisen kehityskäytävän osalta tulee ottaa huomioon myös sen valtakunnallinen merkitys ja vaikutus seudullisiin ratkaisuihin. HSL:n nykyisten suunnitteluperiaatteiden kehittäminen on tärkeää myös Sipoon osalta. Kustannustehokkaiden kohdekokonaisuuksien muodostamiseen suunnittelussa ja liikennöinnissä ei Sipoossa ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin tiiveimmin asutussa rakenteessa. Lisäksi Sipoossa koulukuljetusten osuus liikennöinnistä on suuri. Koulukuljetukset ovat avointa liikennettä, mutta kaikilla vuoroilla ei välttämättä ole muita käyttäjiä. Kuljetusten tehostamista on pyrittävä hakemaan eri keinoin ja tulevaisuudessa liikkumisen palvelujen katsominen erityisesti Sipoon kannalta tarkoittaa laajempia kokonaisuuksia myös liikenteen järjestämisessä. Laajemmat kokonaisuudet eivät välttämättä ole maantieteellisesti laajempia. Uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän tuottama tieto hyödyttää kunnan liikennesuunnittelua ja tiivistä yhteistyötä HSL:n kanssa. Liikenneympäristön kehittäminen taajamakeskustoissa on suuressa määrin joukkoliikenneympäristön kehittämistä sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja turvallisuuden parantamista. Sipoo kannattaa eritoten HSL:n näkemystä, että suunnitteluyhteistyön kehittäminen maankäytön ja asumisen kanssa on erittäin tärkeää. Sipoo toteaakin, että HSL on osoittanut joustavuutta, ketteryyttä, hyvää

3 Lausunto 3 (5) osaamista sekä palvelualttiutta arvojensa mukaisesti kuntayhteistyössä maankäytön ja joukkoliikenteen yhtymäkohdissa. KUHA-hankkeiden ohjelmoinnin ongelmana on rahoituksen vähäisyys, KUHAn piiriin tarjottavien hankkeiden suuri määrä ja niiden yhteismitallisuuden puute. Sipoo näkee riskinä toiminnassa yhteistyön laimenemisen. KUHA:n tavoitteita tulisi pyrkiä kirkastamaan ja mieluummin rajaamaan kuin muodostamaan siitä eräänlaista kaatoluokkaa. Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset Sipoon on lausunut HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille tulleeseen lausuntopyyntöön. Esitetyt palvelutasomuutokset vastaavat käytännössä nykyistä tarjontaa, joten HSLn saadun vahvistuksen mukaan palvelutasomuutos ei sellaisenaan muuta nykyistä liikennöintiä tai aiheuta erityisiä kustannusvaikutuksia. Arvio palvelutason ohjearvoja koskevien muutosten ja palvelutason noston vaikutuksista Sipoon nykyiseen liikennöintiin tai liikennöintikustannuksiin on arvioitu vähäisiksi, tosin esim. Pähkinälehdon liikennöinti saattaa jossain vaiheessa edellyttää kaluston lisäämistä vastaamaan kysyntää. Kuntaosuuksien taso TTS-esityksessä Sipoon arvioitu kuntaosuus ilman ylijäämän vähennystä on 2,86 M (v. 2017), 2,85 M (v. 2018) ja 2,84 M (v. 2019). Kuntaosuus vuonna 2013 oli 1,7 M ja on sen jälkeen noussut rajusti. TTS-esityksessä kuntien subventioaste on keskimäärin 50,6 %. Sipoon osalta arvio subventioasteesta on 62,5 % (v. 2017), 62,2 % (v. 2018) ja 61,9 % (v. 2019). Subventioasteen kehitys on nouseva välillä Kuntaosuuksien tasoittuminen on tärkeää mutta Sipoon kunta edellyttää, että HSL etsii keinoja kunnan subventioasteen alentamiseksi kuntien keskimääräiselle tasolle. Kaarimallin osalta todetaan sen tarjoavan mahdollisuuden vaikuttaa subventiotasoon. Sipoon kohdalla vaikutusmahdollisuudet ovat todennäköisesti rajoitetut tai ainakin hieman toisaalla. Subventioasteen korkean tason johdosta kunta esittää, HSL tekisi tarkentavan selvityksen subventioasteen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksessä voisi vertailla esim. useampaa samantyyppistä kuntaa. Tarkastelusta olisi todennäköisesti hyötyä myös uusien jäsenkuntien kohdalla.

4 Lausunto 4 (5) Sipoon kuntaosuus oli v /asukas, talousarvion ja talousarvioehdotuksen mukaisena v /asukas ja v /asukas. Infrakulujen osuus tästä v on noin 10 ja v noin 20. Joukkoliikenteen infrakorvausten esitystekstissä (Alustava TTS s. 44) ei jostain syystä ole esitetty Sipoon osuutta. Lipun hintojen keskimääräiset muutokset Vuonna 2017 lipun hintoja esitetään korotettavaksi keskimäärin 5,5 % (sisäiset liput 6,1 % ja seutuliput 4,7 %). Lipun hintojen korotusesitys johtuu pääosin Länsimetron käyttöönotosta, muun metroliikenteen infrakustannusten noususta sekä metro- ja junaliikenteen operointikustannusten noususta. Yleiskustannuksista suurin kasvu johtuu uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ) käyttöönotosta. Keskimäärin Kerava/Sipoon -maksualueen sisäisten lippujen hinnat nousevat 6,2 %. Vuonna vrk:n sisäinen lippu maksaa 52,40 (55,65 v. 2017) ja arvolippu 2,06 (2,19 v.2017). Sipoon kunta pitää lippujen keskimääräisiä korotuksia ymmärrettävinä ottaen huomioon vallitsevan taloustilanteen. Lippujen hinnan kohtuullinen korottaminen on talouden tasapainottamiseksi parempi ratkaisu kuin palvelutarjonnan karsiminen. Lippujen hinnan korottaminen näin merkittävästi ei voi kuitenkaan olla toistuvaa, sillä näillä toimin v Kerava/Sipoon maksualueen 30 vrk:n lippu maksaa lähes 10 enemmän kuin v Kuntakohtaisen yli- tai alijäämän menettelyt Kunta pitää hyvänä esitystä muodostuneen ylijäämän jakamista tasaisesti seuraavalle kolmelle vuodelle. Sipoon osalta tämä tarkoittaa 0,177 M vähennystä kuntaosuudesta vuosina Tarkastusmaksujen korottaminen Tarkastusmaksuja arvioidaan kertyvän vuonna ,0 M. Tarkastusmaksun määrä voi olla 40 kertaa alin yleinen kertalipun hinta. Tarkastusmaksu on ollut vuodesta 2007 alkaen 80 euroa. Vuonna 2017 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon. Sipoon kunta pitää tarkastusmaksun korottamista ajankohtaisena etenkin kun korotusta ei ole tehty kymmeneen vuoteen.

5 Lausunto 5 (5) Valmius järjestää sähköbussien pikalatausasemat HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki liityntälinjat ajetaan sähköbusseilla, joiden käyttämä sähkö on kestävästi tuotettu. Uusia bussiterminaaleja suunniteltaessa on tehty varaukset tulevia sähköbussien latausjärjestelmiä varten. Nikkilän osalta olisi järkevä suunnitella sähköbussien latauspisteet uuteen Matkakeskukseen siinä vaiheessa kun Kerava-Nikkilä rataosuuden henkilöliikenne käynnistyy. Nikkilän osalta etenee parhaillaan HSL:n kanssa yhteistyössä suunnittelu bussiasematoimintojen siirron osalta tavoitteena vuosi 2020, minkä yhteydessä on mahdollista tutkia myös latausasema-kysymystä.