Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Transkriptio

1 Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan organisaatioiden toimintaan oli alhaisempaa kuin muilla toimialoilla yleensä. Esko Laitinen 1

2 Hankkeen tavoitteena oli luoda metsäalan toimijoiden verkosto, joka tuottaa metsänomistajille laadukkaat asiakaslähtöiset palvelut. Tavoitteena on, että alueen metsävaroja hoidetaan hyvin ja kestävästi sekä hyödynnetään niin, että alueen ja lähiympäristön puuta käyttävät yritykset saavat tarvitsemaansa raaka-ainetta. Täydennyskoulutuksen ja verkostotapaamisten tavoitteena oli lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaa tiedon kulkua toimijoiden välillä. Tavoitteena oli myös parantaa metsäalan sisäistä ja ulkoista mediakuvaa. Esko Laitinen 2

3 Hanketta hallinnoi ja johti Metsänomistajien liitto Etelä- Suomi. Hanke toteutettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen ja Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueyksikön kanssa. Metsänhoitoyhdistysten osalta verkottajana toimivat metsänomistajien liitot, muiden osalta Koulutuskeskus Salpaus ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat täydennyskoulutuksen järjestäminen alueen toimijoiden henkilöstölle, verkostotapaamiset, osaamismatriisin teko, organisaatioiden välisen tiedonkulun ja -siirron edistäminen, tutkimustiedon maastouttaminen, asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja opintomatka Ruotsiin. Esko Laitinen 3

4 Esko Laitinen 4

5 Monia tilaisuuksia tarjottiin kaikille toimijoille, mutta osaa kilpailullisista tai toiminnallisista syistä vain tietylle kohderyhmälle. Eniten tilaisuuksia järjestettiin alueen metsänhoitoyhdistyksille. Syynä oli koulutus-, verkostoitumis- ja yhteistyöhalukkuuden lisäksi metsänhoitoyhdistyslain muuttuminen, mikä metsänhoitomaksun poistumisen vuoksi vaikuttaa merkittävästi metsänhoitoyhdistysten tulevaan toimintaan ja talouteen. Metsäpalvelu- ja koneyrittäjien oma-aloitteinen osallistuminen heille tarjottuihin tilaisuuksiin oli laimeaa. Yrittäjien saaminen koulutus- ja verkostotilaisuuksiin edellytti yleensä urakanantajan velvoitetta osallistua. Tässä suhteessa alueen metsänhoitoyhdistykset saivat työsuhteiset työntekijänsä ja urakointisuhteessa olevat yrittäjät hyvin hankkeen tilaisuuksiin mukaan. Esko Laitinen 5

6 Maaseudun Tulevaisuus : Kuitupuun ylitarjonta alkaa jo ahdistaa sahojen tuotantoa, kun tukkien hankinnan mukana tuleville kuitupuille ja sahauksessa syntyvälle hakkeelle on entistä vaikeampi löytää ostajia. Sahojen sivutuotemarkkinat ovat kohtuullisen täynnä, sanoo itsenäisen sahateollisuuden etujärjestön Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori. Erittäin myönteisenä Merivuori pitää puukaupan jatkumista vilkkaana tammi helmikuussa. Puuta on tullut hyvin tarjolle ja sitä on myös ostettu paljon. Huomattavan osan kohderyhmästä muodostivat alueen metsänhoitoyhdistykset ja niihin liikesuhteissa olevat organisaatiot. Tältä osin projektin tavoitteet ja verkostoituminen toteutuivat parhaiten. Metsäpalveluyrittäjiä ei saatu hankkeeseen mukaan suunnitellussa mitassa. Mukaan kytkemistä yritettiin omana ryhmänään ja yhdessä muiden ryhmien kanssa, mutta osanotto jäi vähäiseksi. Koulutuskeskus Salpauksen yritys saada aikaan energiapuuyrittäjien verkosto oli hyvä, mutta silti mielenkiintoa ei ollut riittävästi kokonaisen verkoston aikaansaamiseksi. Muutamia kumppanuuksia kuitenkin saatiin aikaiseksi. Toisaalta verkostoa ei kukaan ulkopuolinen voi saada toimivaksi, jos toimijoilla itsellään ei ole siihen omaa tahtoa tai aikaa panostaa verkoston muodostamiseen. Esko Laitinen 6

7 Metsätaloudessa ollaan siirtymässä nykyistä enemmän yrittäjämäiseen suuntaan. Tällöin verkostojen ja verkostoitumisen merkitys tulee korostumaan. Verkostoituminen edellyttää, että kaikilla toimijoilla on osaamista ja yhtenäiset toimintaohjeet ja että osaaminen on helposti osoitettavissa. Tässä suhteessa Metsäverkkohankkeen yhteiset koulutustilaisuudet palvelevat mahdollista tulevaa verkostoitumista. Jatkossa osaamisen kehittämisen tulisi olla systemaattisempaa. Esimerkiksi sopii luonnonhoitotutkinto, jonka suorittaneiden yrittäjien, kuljettajien ja metsureiden metsän monimuotoisuusasioiden osaamiseen kuka tahansa urakan- tai työnantaja voi luottaa. Toinen verkostoitumisen edellytys on, että yhden toimijan tuottama tieto, esimerkiksi työsuunnitelma, on kätevästi siirrettävissä toteuttajan tietojärjestelmään ja sieltä taas tieto toteutuksesta pääurakoitsijan tietojärjestelmään. Metsään.fi ja Puumarkkinat.fi, joita koulutettiin Metsäverkkohankkeen tuella, ovat askel oikeaan suuntaan, mutta eivät suinkaan vielä riittävät. Kiitos! Esko Laitinen 7