Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 48"

Marja-Leena Hannele Jokinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sivu 1 / / / HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) keskinäisen sopimuksen edellyttäen, että muut HSL -kunnat hyväksyvät sopimuksen sekä oikeuttaa teknisen toimen johtajan tekemään tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia sopimukseen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Sopimusehdotus uuden joukkoliikenneinfran kulujen kohdentamisesta - Ote HSL hallituksen päätöksestä - Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro HSL Tausta ja tavoitteet Vuonna 2009 kuntien hyväksymään HSL perussopimukseen sisältyi määräys siitä, että HSL maksaa jäsenkunnilleen käyttökorvausta niiden omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin (infran) rahoituksesta ja ylläpidosta. Perussopimukseen ei kuitenkaan sisälly tarkkoja ohjeita siitä, miten korvauksista HSL:lle vuosittain aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken. Vuoden 2010 aikana HSL laati jäsenkuntiensa kanssa perussopimusta täydentävän sopimuksen joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta, jonka HSL:n hallitus hyväksyi vuoden 2010 lopussa. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi keväällä 2011 sopimuksen HSL

2 Sivu 2 / 2 joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta (jäljempänä infrasopimus). Nykyiset HSL:n infrakorvausten korvauskäytännöt, jotka perustuvat 2011 solmittuun infrasopimukseen, ilmenevät oheismateriaalina olevasta HSL:n hallituksen pöytäkirjan otteesta. Vantaan kehärata ja muut tulevat kaupunkiratahankkeet kuuluvat HSL perussopimuksen piiriin toisin kuin ennen vuotta 2010 kuntien toteuttamat vanhat ratainvestoinnit. Kehärata ja Länsimetro rajattiin 2011 HSL infrasopimuksen ulkopuolelle ja sovittiin, että niiden osalta kuntien keskinäisestä HSL infrakustannusten kuntaosuuksien jaosta sovitaan erikseen Kehäradan valmistumiseen mennessä. Kehärata valmistuu kesällä 2015 ja Länsimetro Matinkylään syksyllä 2016, joten joukkoliikenteen infran 2015 kuntaosuuksien vahvistaminen HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan edellyttää tämän sopimuksen hyväksymistä. 2. Erillinen sopimus infrakulujen kohdistamisesta tarvitaan uuden joukkoliikenneinfran osalta Vuonna 2011 hyväksytyn HSL Infrasopimuksen kohdassa 8.2 todetaan, että vuonna 2012 tai sen jälkeen käyttöön otettavien, merkittävien joukkoliikenneinvestointien johdosta infrakulujen kohdistamisesta jäsenkunnille sovitaan kokonaisuudessaan erikseen. Infrasopimuksen piirissä ei infrasopimusta 2011 solmittaessa ollut sellaista joukkoliikenneinfraa, joka koskisi yhtä kuntarajat ylittävää joukkoliikennemuotoa. Sen sijaan myöhemmin Kehäradan ja Länsimetron käyttöönoton jälkeen kuntien välisen kustannusjaon kannalta on merkityksellistä jaetaanko liikennemuotokohtaiset infrakulut jäsenkunnille kunnittain vai koko HSL alueelle. Tästä syystä HSL infrasopimukseen sisällytettiin kirjaus siitä, että uusien isojen kuntarajan ylittävien joukkoliikennehankkeiden kustannusjaosta tarvitaan erillinen sopimus ennen kuin Kehärata niistä ensimmäisenä valmistuu. Koska Kehärata ja Länsimetro ovat valmistumassa, infrasopimusta täydentämään on laadittu erillinen sopimus kuntien yhteisten joukkoliikenteen suurhankkeiden kustannusten jakamiseksi infrakorvauksissa kuntien kesken. Espoossa mm. Länsimetro ja sen jatke sekä Espoon kaupunkirata ja Raidejokeri kuuluvat valmistuessaan nyt solmittavan sopimuksen piiriin. 3. Erillisen sopimuksen sisältö Perussopimuksen 26 :n mukaan henkilökohtaiset arvo- ja kausiliput kohdistetaan matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan, muut liput joko suoraan kyseiselle kunnalle (sisäiset liput) tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa soveltaen (seutuliput).

3 Sivu 3 / 3 Kehäradan ja Länsimetron joukkoliikenneinfran kustannusten jakoa HSL kuntien kesken tarkasteltiin kahden vaihtoehtoisen jakomallin osalta eli liikennemuodoittain kunnittain nousujen suhteessa ja liikennemuodoittain nousujen suhteessa. Sopimusten perustaksi valikoitui HSL:n esittämä malli, jossa jäsenkunnan HSL:ltä laskuttamat infrakustannukset jaetaan kaikkien HSL kuntien kesken liikennemuodoittain kyseisen kunnan alueella tehtyjen kyseisen liikennemuodon nousujen perusteella. Infrakulut kohdistetaan liikennemuodoittain seuraavasti: Junaliikenteen infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille junaliikenteeseen tehtyjen nousujen suhteessa kunnittain. Lauttaliikenteen infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille lauttaliikenteeseen tehtyjen nousujen suhteessa kunnittain. Metroliikenteen infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille metroliikenteeseen tehtyjennousujen suhteessa kunnittain. Raitioliikenteen infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille raitioliikenteeseen tehtyjen nousujen suhteessa kunnittain. Bussiliikenteen infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille linjastoittain nousujen suhteessa. Bussiliikenneterminaalin osalta kulut kohdistetaan ensin linjastoille terminaalista tehtyjen lähtöjen suhteessa. Joukkoliikennekatujen, - tunnelien ja -siltojen osalta kulut kohdistetaan ensin linjasoille kyseisen joukkoliikennekadun, -tunnelin tai -sillan läpi kulkevien vuorojen suhteessa. Kehäradan arvioidaan kasvattavan kertaseutulipputuloja noin viidellä miljoonalla eurolla. Lentokentälle tehdään arviolta noin matkaa / arkivuorokausi eli vuositasolla noin 14 miljoonaa matkaa, joista taksimatkojen osuus on arviolta noin 30 %. Jos 25 % taksin käyttäjistä siirtyy kehäradan käyttäjiksi, Kehäradan myötä saadaan noin miljoona joukkoliikenteen lisämatkaa. Vuoden 2014 kertaseutulipun hinnalla (5 euroa) laskettuna lipputulojen kasvu on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tämä kertaseutulipputulojen kasvu jaettaisiin kuntaosuuksiin normaalilla jakoperusteella, ei se olisi Vantaata kohtaan oikeudenmukainen; Nämä lisätulot eivät ole mahdollisia ilman kehärataa, johon Vantaa on investoinut. Tästä syystä on nyt kuntien ja HSL:n kesken sovittu, että arvioiduista kertaseutulippujen lisätuloista kohdistetaan Vantaalle vuosittain 3 miljoonaa euroa kattamaan Vantaalle kohdistuvia Kehäradan infrakustannuksia, kunnes investointi on poistettu. Edellä mainituilla perusteilla HSL tekee Espoon kuten muidenkin jäsenkuntien kanssa erillisen samasanaisen sopimuksen uuden

4 Sivu 4 / 4 joukkoliikenneinfran kustannusten jaosta. Mahdolliset sopimuksen liitteet ovat kuntakohtaisia. Vuonna 2011 hyväksytty Espoon ja HSL:n välinen joukkoliikenteen infrasopimus jää voimaan sellaisenaan. Samassa n kokouksessa on käsiteltävänä myös HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma Siinä Länsimetron ja Kehäradan infrakorvaukset ja joukkoliikenneinfrasta jäsenkunnille kohdistuvat kuntaosuudet on määritelty nyt hyväksyttävän sopimuksen perusteella. Tiedoksi -

5 Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen