538/ /2014 Kunnanhallituksen päätöksen mukainen

Transkriptio

1 Liite Kh 1 / / /2014 Kunnanhallituksen päätöksen mukainen KIRKKONUMMEN KUNNAN LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA VUOSILLE HSL:n perussopimuksen 23 :n mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n hallitus laatii ehdotuksen taloussuunnitelmaksi, ja hallituksen laatimasta taloussuunnitelmasta on pyydettävä HSL:n jäsenkuntien lausunnot. Nämä liitetään HSL:n yhtymäkokoukselle annettavaa talousarvioehdotukseen. Taloussuunnitelman tulee sisältää mm. strategiasuunnitelma sekä tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat Lausuntoa pyydetään strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, kuntaosuuksien tasosta, tarkastusmaksun korottamisesta, yli/alijäämän käytöstä suunnitelmakaudella sekä siitä, jatketaanko Kutsuplus-palvelua toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kirkkonummen kunta lausuu otsikonmukaisesta asiasta seuraavaa (kunnan näkemykset on esitetty lihavoituina): Yleistä HSL:n toiminta ja taloussuunnitelma on kohtalaisen selkeä, riittävän kattava ja helpohkosti lähestyttävä asiakirja lausuntoa valmistelevalle ammattilaiselle. Lausunnon sisällöstä päättävät kuitenkin kuntien luottamushenkilöt, jotka useimmiten ovat tämänkaltaisessa asiassa maallikkoja. Näin ollen esimerkiksi kaikki käytetyt lyhenteet olisi syytä selittää mieluiten kyseisiä asioita käsittelevien kappaleiden otsikoissa sekä TTS:n alussa erillisessä lyhenteiden selitysosiossa. Lausuntopyynnön ja TTS:n välillä on epäjohdonmukaisuutta TTS:n sisällön nimityksissä. Jos pyydetään lausuntoa esim. strategiasuunnitelmasta, tällaisen kokonaisuuden tulee ilmetä jo TTS:n sisällysluettelosta strategiasuunnitelman nimellä. Palvelutasosta puhuttaessa tulisi puhua paitsi HSL:n matkustajien palvelun tasosta, myös HSL:n palvelun tasosta jäsenkuntien hallinnon suuntaan. Viimemainitun osalta palvelu on monelta osin toimivaa ja hyvää (mm. HSL:n johdon usein nopea vaste kunnan yhteydenottoihin). Toisaalta organisaation perusluonne on HSL:n jäsenkuntien pienemmän pään kunnan näkökulmasta kasvotonta ja joustamatonta mm. reitistöjen yksityiskohtia suunniteltaessa (esim. bussien pysäkit koulujen lähialueilla). Kirkkonummi kokee, ettei kunnan erityispiirteitä tai käytännöksi muodostuneita ja hyviksi koettuja toimintatapoja oteta riittävästi huomioon, vaan palvelujen sisältöjä yhtenäistetään väkisin. Kunta edellyttää muutosta linja-autoliikenteen reitteihin siten, että Österbyntiellä on säännöllistä joukkoliikennettä. Sisäisen liikenteen reitit tulee suunnitella kokonaisuutena siten, että Österbyntien linja-autoliikenteestä ei synny merkittäviä lisäkustannuksia eikä muiden alueiden palvelutaso heikkene. 1

2 HSL:n olisi syytä mahdollisten tulevien jäsenkuntien palvelun aloittamisen sujuvoittamiseksi tutkia HSL:ään viimeksi liittyneiden kuntien kokemuksia sekä kehittää palveluaan saadun tiedon pohjalta. Erityisesti olemassa olevien pysäkkien muutostarpeiden tiedostaminen ja informointi kunnan suuntaan sekä matkustajien informointi ja sitouttaminen muutokseen kaipaavat kehittämistä. HSL:n palvelun tulee olla asiakaslähtöistä ja HSL:n tulee hyvässä yhteistyössä kunnan sivistystoimen kanssa laatia reitit ja aikataulut sellaisiksi, että koulukuljetukset hoituvat turvallisesti ja sujuvasti ilman oppilaiden pitkiä odotusaikoja Kirkkonummen maksama kuntaosuus on kooltaan kunnan talousarviossa hyvin merkittävä. HSL:n tuottamien palvelujen laadun tulee vastata ko. palvelujen hankintaan käytettyä kunnan näkökulmasta suurta kustannusta. Mikäli tämä ei toteudu, kunta voi joutua harkitsemaan vaihtoehtoisten joukkoliikenteen palvelutuotannon mallien selvittämistä. Tässä lausunnossa pyritään systemaattisesti kiinnittämään huomiota HSL:n taloudellisten resurssien käytön tehostamiseen ja pyrkimään kuntatalouden kannalta kestämättömän suureksi nousseiden ja vielä nousevien kuntaosuuksien pienentämiseen. Strategiasuunnitelma (TTS s. 6-28) HSL:n strategiset tavoitteet ovat: 1. Sujuvat matkat 2. Selkeää palvelua 3. Joukkoliikenne kasvuun 4. Tiivis ja vetovoimainen seutu 5. Vähemmän päästöjä 6. Tehokasta taloutta Kirkkonummen kunta toteaa tavoitteiden olevan kattavia, innovatiivisia, hyviin nykyaikaisiin toimintatapoihin pohjautuvia, hyvään palveluun tähtääviä ja seudun kehittämiseen liittyviin maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteishankkeisiin (MAL, MASU, HLJ) hyvin integroituja. Kokonaisuutena strategiasuunnitelma on oikeansuuntainen ja varsin riittävä kokonaisuus. Tehokkaan talouden tavoite vaikuttaa hiukan luonnosmaiselta näin suuren taloudellisen yksikön talouden hallinnan ohjenuoraksi. Kirkkonummen kunta korostaa perinteistä kustannusten hallintaa ja seurantaa, tiukkaa taloudenpitoa ja nykyaikaisten hankintamenetelmien hyödyntämistä kustannusten optimoinnissa. Kohta 6 tulisi kirjoittaa kattavammaksi ja konkreettisemmaksi. Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset (TTS s. 74) Palvelutason muutoksista Liikenne- ja viestintäministeriön suunnittelema Y-junan lyhentäminen Helsinki-Karjaa välin sijasta Kirkkonummi-Karjaa -välille ei lainkaan ilmene TTS:stä. Noin puolen tunnin junayhteys Kirkkonummelta Helsinkiin on Kirkkonummen keskeinen vetovoimatekijä sekä seudullisesti tärkeä hyvin koulutetun työvoiman laadukkaiden asumismahdollisuuksien lisääjä. Y-junan reitin lyhentäminen 2

3 esitetyllä tavalla ei ole lainkaan hyväksyttävää. Kirkkonummen kunta edellyttää, että HSL toimii voimakkaasti nykymallisen Y-junan säilyttämisen puolesta. U- ja S-junien kalustomäärän kasvattaminen ja aikataulujen kehittäminen vastaavat näihin juniin kohdistuvan matkustajamäärän kasvuun mutta eivät korvaa noin puolen tunnin kestoisen Helsingin-junayhteyden katoamista. Mikään taho ei ole tiettävästi tähän mennessä arvioinut Y-junan lopettamisen vaikutuksia ruuhka-aikoina Kirkkonummen asemalla, jossa lännestä tulevat ja länteen palaavat matkustajat joutuisivat vaihtamaan junaa. Nopea Y-junayhteys Helsinkiin on säilytettävä ehdottomasti. Raideliikenteen palvelutaso on ollut 30 vuotta vakio, vaikka väestömäärä on kaksinkertaistunut. Ei ole perusteltua huonontaa palvelutasoa, kun käyttäjämäärät lisääntyvät. Palvelutason muutokset HSL:n toiminta-alueella vaikuttavat tulevaisuudessa lisääntyvän investointimäärän kautta kuntaosuuksia sekä kuntien subventio-osuuksia lisäävästi. Muutos tulee hoitaa hallitusti ja ottaa huomioon tämän lausunnon kohdan Kuntaosuuksien taso mukaisesti. Palvelutaso on Kirkkonummen näkökulmasta yleisesti kohtalaisella tasolla. HSL:n palvelujen tultua käyttöön. Palvelutasoa on muilta kuin suoran matkustajien palvelun osalta kommentoitu edellä kohdassa Yleistä. Palvelutason muutokset eritoten Luoman seisakkeen lopettamisen yhteydessä ovat Kirkkonummen kunnan näkökulmasta ongelmallisia. Kunnan kehityskuvan ja maakuntakaavan mukaan asuinrakentamista keskitetään radanvarteen ja mm. Luoman alueen osayleiskaavaa valmistellaan, joten Luoman ja Mankin seisakkeiden asemaa tai mahdollista yhdistämistä tulee pohtia tästä näkökulmasta Sekä Espoon että Kirkkonummen valtuustot ovat suurella enemmistöllä hyväksyneet valtuustoaloitteet, joiden mukaan Luoman ja Mankin alueiden maakäyttöä tulee suunnitella tavalla, joka pyrkii mahdollistamaan seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle. Tämä työ on jo käynnistetty. Lisäksi HSL:n hallitus on päättänyt, että Luoman seisakkeen mahdollinen sulkeminen otetaan uuteen tarkasteluun tulevan maankäytön valossa. Lipun hintojen keskimääräiset muutokset (TTS s ) Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan lippujen hintojen riittävä korotus on merkittävin keino pitää kuntien subventio-osuudet 50 %:n tavoitetasolla. Lippujen hintojen korotus on subvention 50 %:n maksimitavoitteen näkökulmasta riittämätön. Korotuksen tulee olla suurempi. Ks. seuraava kohta. Kuntaosuuksien taso (TTS, s. 2-4 ja 51-53) Kirkkonummen kunta pitää seudullisen joukkoliikenteen järjestämistä HSL:n kaltaisella ratkaisulla seudun joukkoliikenteen hallitun kehittämisen ja toimivuuden kannalta hyvänä toimintatapana. HSL:n palvelujen hinta on kuitenkin Kirkkonummen näkökulmasta kallis. Kirkkonummen kuntaosuus kasvaa euroa vuodesta 2015 (TA) vuoteen 2016 (TTS). Vastaava kasvuluku on 2,226 miljoonaa euroa vuosien 2015 (TA) ja 2017 (TTS) välillä. Suurin yksittäinen syy tähän kalleuteen on HSL:n toimintaan liittyvien infrainvestointien määrän suuruus ja jatkuva hyvin suuri kasvu. Kirkkonummen kuntaosuuden kasvu on ylittämässä 3

4 kohtuuden rajat ja tuottaa vallitsevassa tiukassa taloudellisessa tilanteessa merkittäviä haasteita Kirkkonummen kuntataloudelle. Samojen taloudellisten lainalaisuuksien voisi perustellusti olettaa koskevan muitakin HSL:n jäsenkuntia. Kuntien yhteenlaskettu subventio-osuus on TTS:n sivun 34 taulukon mukaan 48,8 % vuonna 2016, 52,3 % vuonna 2017 ja 53,1 % vuonna Kirkkonummen kunnan subventio-osuuden arvioidaan olevan 53,4 % vuonna 2016, peräti 57,4 % vuonna 2017 ja 57 % vuonna 2018 (luvut ilman Kutsuplus-palvelua, jolla ei ole Kirkkonummen kustannusten osalta mainittavaa merkitystä). Kirkkonummi katsoo, että kuntien subventio-osuudet tulee ehdottomasti pitää alle 50 %:ssa koko TTS:n kaudella. Tämä tulee toteuttaa lippujen hintoja korottamalla, palvelutasoa säätämällä tai muilla riittävän vaikuttavilla toiminnan muutoksilla. Esimerkkinä mainittakoon, että TTS:n mukaan (s. 35) vuonna 2017 lippujen hintojen korotuksen tulisi olla 11,4 % yhteenlasketun subventio-osuuden pitämiseksi 50 %:n tasolla. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan edes riitä laskemaan Kirkkonummen subventioastetta 50 %:n tasolle. Kirkkonummen kunta esittää HSL:n toiminnan ja jäsenkuntien välisen yhteistyön kehittämistä siten, että nykykäytännön mukaisten infran käyttöoikeuskorvausten sijaan selvitettäisiin ainakin kustannuksiltaan merkittävimmissä investointihankkeissa mahdollisuudet toteuttaa näitä hankkeita kuntien kesken yhteistoiminnassa ja jaetuin kustannuksin. Tällöin osa HSL:n kuntaosuuden kustannuksista voitaisiin kirjata kunnan kirjanpidossa investointien puolelle, mitä pidetään kuntatalouden näkökulmasta käyttötalouteen kirjaamista parempana ratkaisuna. Kirkkonummen kunta korostaa huolellisen ja tiukan taloushallinnon merkitystä HSL:n toiminnassa. Kunta esittää, että HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaa ei hyväksytä lausunnon kohteena olevan päivätyn version mukaisena, vaan talousarviosta karsitaan HSL:n toimintoja tehostamalla 5-10 % TTS-kauden kaikilta vuosilta ja että näin saavutettava säästö ohjataan kuntaosuuksiin kuntaosuuksien laskentamallin mukaisesti. Kunta edellyttää, että joukkoliikenteen palvelutasoa suhteessa matkustajamääriin jatkuvasti seurataan ja tarvittavat muutokset tehdään mahdollisimman pikaisesti. Esitys reitistön tehostamisesta on tehtävä viimeistään vuoden 2017 reittisuunnitelmaehdotukseen tai yksittäisten reittien sopimusten määräajan päättyessä. Tarkastusmaksun korottaminen (TTS, s. 36) Tarkastusmaksu on ollut 80 euroa vuodesta TTS:ssä maksu esitetään vuonna 2016 korotettavaksi 100 euroon. Tarkastusmaksuja arvioidaan näin kertyvän 5,0 miljoonaa euroa vuonna Summasta kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia n. 2,4 miljoonaa euroa. Kirkkonummen kunta kannattaa esitettyä tarkastusmaksun korotusta. Yli/alijäämän käyttö suunnitelmakaudella (TTS, s ) Kirkkonummen kunta hyväksyy esitetyn menettelytavan jossa yli/alijäämä jaetaan tasaisesti kolmelle tulevalle vuodelle Kirkkonummella on vähäinen alijäämä, joka vielä pienenee linjastoon tehtyjen säästötoimenpiteiden seurauksena. Kunta on valmis maksamaan takaisin laskennallisen vuotuisen alijäämän, suuruudeltaan n euroa/vuosi em. aikavälillä. 4

5 Kutsuplus-palvelun jatkaminen toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyllä tavalla (TTS, s. 43) Kutsuplus-palvelu ei ole Kirkkonummella käytössä eikä muualla HSL:n toimialueella merkittävästi palvele kirkkonummelaisia eikä myöskään vaikuta Kirkkonummen kuntaosuuteen merkittävästi. Kirkkonummen kunta toteaa yleisellä tasolla, että Kutsuplus-palvelun kaltaiset innovatiiviset ratkaisut ovat HSL:n palvelujen kehittämisen näkökulmasta hyödyllisiä ja toivottavia erityisesti, jos ne parantavat palvelua, tehostavat toimintaa ja alentavat palvelujen tuotantokustannuksia. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan ja kunnanhallituksen lisäykset on korostettu sinisellä. 5