SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI

Transkriptio

1 HSL/PLE + Sipoon kunta/rlö/hul SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI Johdanto/tausta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin kesäkuussa 2009 ja toiminta käynnistyi HSL on pääkaupunkiseudun jätehuollosta ja joukkoliikenteestä annetun lain mukainen kuntayhtymä (2009/829). Lain mukaan pääkaupunkiseudun kuntien on hoidettava yhteistoiminnassa kuntien aluetta koskeva 1) liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 2) joukkoliikenteen liikennepalveluiden suunnittelu ja hankinta 3) joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista päättäminen. Kuntayhtymä toimii joukkoliikennelain mukaisena toimivaltaisena viranomaisena HSL-kuntien alueella. Kuntayhtymän perustivat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä kehyskunnat Kerava ja Kirkkonummi. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymään voivat perustajakuntien lisäksi kuulua muut Helsingin seudun kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo. HSL ja edellä mainitut kahdeksan Helsingin seudun kehyskuntaa teettivät yhdessä selvityksen, jossa arvioitiin mahdollisen HSL:ään liittymisen vaikutuksia lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Selvitys valmistui lokakuussa HSL:n hallitus lähetti selvityksen kuntien käsiteltäväksi sekä pyysi kuntien kannanottoja mahdollisten liittymisvalmistelujen käynnistymiseksi. Järvenpään kaupunki ja Sipoon kunta ilmoittivat olevansa kiinnostuneita jatkamaan selvityksiä ja liittymisvalmisteluja. HSL ja kunnat ovat teettäneet lisäselvityksiä ja vaikutusarvioita kuntien päätöksenteon pohjaksi. Liittymisen vaikutukset HSL:n lippujärjestelmä tulee heti käyttöön HSL:ään liittyminen tuo kuntalaisten käyttöön HSL:n matkalippujärjestelmän kausi- ja arvoliput (kertaliput vain rajoitetusti). Varsinkin niiden asukkaiden, jotka tarvitsevat nykyisin bussilla tai junalla tehdyn runkomatkan lipun lisäksi liityntälipun HSL-alueen joukkoliikenteeseen, työmatkat halpenevat. HSL:n lastenlipulla (alennus 50 %) voivat matkustaa 7 16-vuotiaat, kun taas Matkahuollon lastenlipun ikähaarukka on 4 11 vuotta ja VR:n 6 16 vuotta. Lisäksi erityisryhmien alennus- ja vapaaliput tulevat käyttöön. Suurin alennuslippujen käyttäjäryhmä ovat opiskelijat (alennus 50 %). Vapaalippuja saavat sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. HSL:n henkilökohtainen matkakortti hankitaan matkakortin palvelupisteestä, jolloin sille tallennetaan lippujen osto-oikeuteen vaikuttavat tiedot (mm. kotikunta

2 ja asiakasryhmä). Matkakortin hankkimisen jälkeen kortille voi ladata kausilippuja ja arvoa kaikissa HSL:n sopimissa myyntipisteissä (esim. R-kioskit) ja lippuautomaateissa. Matkakortin arvolla maksetut kertamatkat ovat halvempia kuin kuljettajalta tai konduktööriltä ostetut kertaliput. Nykyisessä HSL:n matkalippujärjestelmässä on kuntarajoihin perustuvia sisäisiä maksuvyöhykkeitä sekä kuntarajan ylittäviä seudullisia maksuvyöhykkeitä. HSL suunnittelee muutoksia nykyiseen järjestelmään samalla kun nykyinen matkakorttijärjestelmä uudistetaan vuosina Tulevaisuudessa maksuvyöhykkeiden rajat eivät noudata kuntarajoja, vaan seudulle muodostetaan kaarimaisia vyöhykkeitä. Nykyjärjestelmässä Järvenpää ja Sipoo kuuluisivat ns. kolmanteen vyöhykkeeseen. Seutumatkat Helsinkiin, Espooseen ja Kirkkonummelle edellyttäisivät kolmen vyöhykkeen lähiseutulippua. Vantaalle pääsisi kahden vyöhykkeen lähiseutulipulla. Järvenpää ja Sipoo kuuluisivat Keravan kanssa samaan sisäiseen maksualueeseen, jolloin Sipoosta pääsisi Keravalle ja Järvenpäähän kolmannen vyöhykkeen sisäisellä lipulla. Keravan ja Kirkkonummen tapaan Järvenpäässä ja Sipoossa olisivat HSL:n lippujärjestelmän ohella käytössä edelleen myös Matkahuollon liput HSL-alueen ulkopuolelta tulevassa bussiliikenteessä sekä VR:n lippujärjestelmä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolisessa lähijunaliikenteessä. Ns. U- liikenteen busseissa ei myydä HSL:n kertalippuja eivätkä ne kelpaa myöskään vaihtomatkoilla U-liikenteen bussiin noustaessa. Järvenpäässä, Keravalla ja Kirkkonummella lähiliikennejunissa voi ostaa joko HSL:n tai VR:n kertalipun. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee pidemmällä aikavälillä Lähivuosina kehyskuntien bussiliikenteessä ovat pääosin voimassa ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset. Niillä on turvattu liikennöitsijöiden oikeudet liikennöidä ennen joukkoliikennelain voimaantuloa myönnettyihin liikennelupiin perustuvaa liikennettään siirtymäajan loppuun. Tämän vuoksi HSL:ään liittyminen ei välittömästi vaikuta joukkoliikenteen tarjontaan tai kalustoon. Vasta siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyminen mahdollistaa joukkoliikenteen järjestämisen ja kehittämisen siten, että HSL suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen asukkaiden tarpeiden ja kunnan tavoitteiden mukaan. On kuitenkin otettava huomioon, että joukkoliikennelain mukaan seudullinen kunnallinen viranomainen myöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen (ei siis läpikulkuliikenteen osalta). Nykytilanteessa HSL neuvottelee bussiyhtiöiden kanssa ns. U-liikennesopimukset. Niiden mukaan HSL:n matkakortille ladattu kausilippu tai arvo kelpaa busseissa Matkahuollon tai liikennöitsijöiden omien lippujen ohella. Liikennöitsijöille maksetaan korvausta menetetyistä lipputuloista HSL:n lipuilla tehtyjen nousujen mukaan. HSL ostaa VR:ltä lähijunaliikennettä pääkaupunkiseudun neljän kunnan alueella. HSL:n kolmannen vyöhykkeen lähijunaliikenteessä on kuitenkin toistaiseksi toisenlainen sopimusmalli. HSL:n liput kelpaavat Keravalla ja Kirkkonummella sekä niiden ja pääkaupunkiseudun kuntien välisessä lähijunaliikenteessä. VR:lle korvataan menetetyt lipputulot. HSL ja VR neuvottelevat tämän sopimusmallin laajentamisesta Järvenpään junaliikenteeseen. HSL:n tavoitteena on neuvotella

3 VR:n kanssa siitä, että tulevaisuudessa myös kolmannella vyöhykkeellä siirryttäisiin samanlaiseen ostosopimusmalliin kuin pääkaupunkiseudulla. Tällöin HSL voisi määritellä lähiliikenteen palvelutason ja lähijunaliikenteessäkin siirryttäisiin käyttämään yksinomaan HSL:n lippujärjestelmää. Kunnan kustannukset kasvavat HSL:ään liittyminen lisää joukkoliikenteen rahoitustarvetta. Kuntayhtymän menot kohdennetaan jäsenkunnille palvelujen käytön mukaisesti. Kunta maksaa siten asukkaidensa lippujen hintojen alenemisen ja muut kuntalaistensa joukkoliikenteen käyttöä edistävät toimenpiteet ja palvelut. Kunnan maksuosuudet HSL:lle muodostuvat pääpiirteissään seuraavasti: - Liikenteen hoidon menot: Operointikustannukset kohdennetaan kunnalle sen mukaan, missä määrin kunnan asukkaat ovat liikennevälineitä käyttäneet (matkustajakilometrit). Nämä menot muodostavat noin 80 % kuntayhtymän menoista. - Yleiskustannukset (mm. liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu, matkalippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmät, tiedotus ja markkinointi, matkalippujen tarkastus) kohdennetaan kunnalle liikennemuodoittain kunnan asukkaiden tekemien nousujen suhteessa. Nämä menot ovat noin 8 % kuntayhtymän menoista (henkilöstömenot noin 3 %). - Infrakustannukset: Kuntien rakennuttamien merkittävimpien joukkoliikenteen infrahankkeiden pääomakustannuksista vyörytetään HSL:lle 50 % ja investointien hallinto- ja ylläpitokustannuksista 100 %. Ne kohdennetaan jäsenkunnille samalla tavoin kuin yleiskustannukset eli kunnan asukkaiden ko. liikennevälineissä tekemien matkojen suhteessa. Nämä menot ovat noin 12 % kuntayhtymän menoista. - Lipputulot: Kunnan hyväksi lasketaan ne lipputulot, jotka ovat kertyneet kunnan asukkaiden ostamista matkalipuista. Lipputuloilla katetaan lähes 50 % kuntayhtymän menoista. - Muista tuloista tärkeimpiä ovat valtion suurten kuntien joukkoliikenteeseen myöntämä valtionapu sekä matkalippujen tarkastustoiminnasta saatavat tulot. - Kunnat maksavat kuntaosuuksilla kuntayhtymän toiminnan menot siltä osin kuin toimintatulot eivät niitä kata. Kuntaosuuksilla katetaan noin 50 % kuntayhtymän menoista. Sipoon kunnan maksuosuudet vuosina ovat alustavien kuntaosuuslaskelmien mukaan seuraavat (liitteenä laskelma HSL-kunnittain):

4 Sipoo (milj. euroa) Operointikustannukset 2,30 2,66 2,79 Yleiskustannukset 0,10 0,13 0,14 Infrakustannukset 0,08 0,08 0,09 Menot yhteensä 2,48 2,87 3,02 Lipputulot 1,12 1,29 1,36 Valtion tuki* 0,09 0,09 0,09 Tulot yhteensä 1,21 1,38 1,45 Kunnan maksuosuus 1,27 1,49 1,57 *Valtion tuki = suurten kaupunkien joukkoliikennetuki asukasluvun mukaan kohdennettuna Kustannuslaskelmissa on arvioitu, että HSL-lippujen käyttäjämäärät kasvavat kolmen vuoden aikana samalle tasolle kuin Keravalla ja Kirkkonummella. Koululaiset siirtyisivät HSL-lippujen käyttäjiksi syyslukukauden 2012 alusta. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Lippujen hintojen aleneminen, yhtenäinen matkakortti ja matkustajainformaatiopalveluiden parantuminen (esim. Reittiopas, pysäkki-informaatio sekä aktiivinen tiedotus ja markkinointi) helpottavat ja lisäävät joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikennematkat lisääntyvät etenkin pääkaupunkiseudulle Helsingin kantakaupungin ulkopuolelle. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikennepalveluja lisätään, jolloin liikennejärjestelmän toimivuus ja joukkoliikenteen kilpailukyky paranevat. Joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat pitkällä aikajänteellä % verrattuna nykytyyppiseen tilanteeseen. Työmatkalaisten lisäksi lasten ja erityisryhmien, kuten alennuslippuja saavien opiskelijoiden, liikkumismahdollisuudet helpottuvat. Autottoman elämäntavan mahdollisuudet paranevat. Kehyskunnissa tämä näkyy siten, että perheessä ei välttämättä tarvita toista tai kolmatta autoa. Henkilöautoliikenteen kasvun hidastuessa tieverkon palvelutaso paranee, jolloin ruuhkat sekä liikenteen päästöt ja meluhaitat vähenevät. Liikenteen kokonaisenergiankulutus alenee, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös liikenneonnettomuuksien määrä jää pienemmäksi. Kunnan houkuttelevuus paranee HSL:n jäsenyys tuo Sipoon entistä tiiviimmin osaksi Helsingin seutua. Seudun liikennejärjestelmä yhtenäistyy selkeäksi kokonaisuudeksi, joka tukee kunnan maankäytön kehittämistä sekä vaikuttaa palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen. Kunta houkuttelee enenevässä määrin uusia asukkaita ja työpaikkoja. Varsinkin pääkaupunkiseudun kunnista kehyskuntiin muuttavat ovat tottuneet HSL:n matkalippujärjestelmään ja hyviin joukkoliikennepalveluihin ja arvostavat niitä myös uuden kotikunnan valinnassa. Liittymisen vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitteenä 2 olevassa kalvosarjassa.

5 Kuntalaisille jaetaan tietoa liittymisestä ja uusista palveluista Kunnan liittyminen HSL:ään edellyttää laajaa tiedottamista kuntalaisille sekä liittymisen vaikutuksista että uusien palveluiden käytöstä. HSL laatii yhteistyössä kunnan kanssa viestintäsuunnitelman. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa joukkoliikenneuudistuksen mukanaan tuomista uusista vaihtoehdoista sekä ohjeita matkakortin hankkimiseen ja käyttöön. Tästä heille kerrotaan esitteessä, joka jaetaan kaikkiin kotitalouksiin kunnan alueella. Esitteestä tehdään suomen- ja ruotsinkielinen versio. Lisäksi asiasta tiedotetaan HSL:n Internet- ja Facebooksivuilla, mediatiedotteilla ja lehti-ilmoituksilla. Linkki HSL:n sivulle lisätään kunnan verkkosivuille, joissa tiedotetaan liittymisestä HSL:n lippujärjestelmään. Tiedotuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan myös muita kunnan tiedotuskanavia. HSL auttaa kuntaa järjestämään matkakortin palvelupisteet kouluttamalla henkilöstöä sekä tuottamalla palvelupisteissä jaettavia julisteita, matkakorttikoteloita, matkakortin käyttöön opastavia esitteitä, yleisiä matkaehtoja koskevia esitteitä sekä hinnastoja. Esitteistä on kolme kieliversiota: suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi palvelupisteissä jaetaan kotitalouksiin postitettua esitettä ja muita HSL:n matkustajille suunnattuja esitteitä. Kunta selvittää mahdollisuuksia avata omat palvelupisteet esim. Kuntalan Infoon tai kirjastoihin. Laaja lippuvalikoima monimutkaisine myyntiehtoineen vaatinee lisää henkilöstöresursseja. Matkakortteja myydään HSL-alueen palvelupisteissä, esim. Rautatientorin ja Itäkeskuksen metroasemilla. Matkakorttilatauksia myydään muun muassa HSL-alueen lippuautomaateissa ja R-kioskeissa. HSL neuvottelee Rautakirja Oy:n kanssa myös Nikkilässä ja Söderkullassa sijaitsevien R-kioskien latausoikeuksista. Uusien HSL-kuntien asukkaat saavat käyttöönsä Reittioppaan, kun se saadaan laajennettua uusien kuntien alueelle. Matkustajainformaatiota kehitetään yhteistyössä kunnan kanssa. Uuden jäsenkunnan liittyminen, peruspääoma ja päätöksenteko Uuden jäsenkunnan liittyminen HSL:ään edellyttää, että jäsenkunta hyväksyy HSL:n perussopimuksen. Kuntalain mukaan jäsenkunnat on lueteltava perussopimuksessa. Näin ollen uuden jäsenkunnan liittyminen edellyttää myös perussopimuksen muutosta, joka on käsiteltävä kaikissa HSL:n jäsenkuntien valtuustoissa. Samassa yhteydessä on tarkoitus tehdä perussopimukseen myös teknisluonteisia tarkistuksia. Luonnos tarkistetusta perussopimuksesta alkaen on liitteenä 3. Perussopimuksessa on kuntalain edellyttämällä tavalla sovittu muun muassa tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään, kuntayhtymän toimielinten jäsenten ja yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista sekä yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta. Perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu peruspääomaosuuksien suhteessa kuitenkin siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %. Peruspääomaosuudet perustuvat jäsenkuntien asukaslukujen suhteeseen. Hallituksessa on enintään 14 jäsentä.

6 Kuntayhtymän hallituksen kokoonpanoa ei esitetä muutettavaksi vuonna 2012, vaan hallituksen kokoonpanoa tarkistetaan ääniosuuksien suhteessa seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Vuodeksi 2012 uudet jäsenkunnat voivat nimittää asiantuntijaedustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen kokouksissa. Kunnallisvaalien jälkeen Järvenpään kaupunki saanee varsinaisen jäsenen paikan ja Sipoon kunta varajäsenen paikan hallitukseen. Mikäli jäsenkuntien määrä kasvaa jatkossa, hallitukseen valittaneen kuntaryhmittäiset edustajat. HSL:n peruspääoma aloittavassa taseessa on ,00 euroa, 8,22 euroa asukasta kohden. Mikäli Järvenpää ja Sipoo liittyvät HSL:ään, peruspääoman määrä nousee ,26 euroon, mikä on 8,14 euroa/asukas laskettuna vuoden 2010 asukaslukujen mukaisesti. Peruspääoma ja äänivalta jakautuisivat kuntien kesken seuraavasti: Peruspääoma , euroa Osuus peruspääomasta 2012, % Ääniosuudet 2012, % Peruspääoma , euroa Osuus peruspääomasta 2010, % Ääniosuudet 2010, % Helsinki ,48 50,2 50, ,46 52,8 50,0 Espoo ,12 21,1 21, ,70 22,1 23,5 Kauniainen ,29 0,7 0, ,62 0,8 0,8 Vantaa ,60 17,0 17, ,75 17,9 19,0 Kerava ,42 2,9 2, ,99 3,1 3,2 Kirkkonummi ,91 3,1 3, ,48 3,3 3,5 Järvenpää ,49 3,3 3,3 Sipoo ,96 1,6 1,6 Yhteensä , , ,00 100,0 100,0 Mikäli Järvenpää ja Sipoo päättävät liittyä HSL:n jäseniksi, päättää yhtymäkokous HSL:n peruspääoman korottamisesta Järvenpään ja Sipoon osuutta vastaavalla määrällä sekä peruspääoman muodostamisesta HSL:n aloittavaan taseeseen vuoden 2010 asukaslukujen suhteessa. Sipoon asukasluku oli , joten Sipoon peruspääomaosuus olisi 8,14 euroa/asukas x asukasta = euroa. LIITTEET 1. HSL:n alustavat kuntaosuuslaskelmat vuosille Järvenpään ja Sipoon liittyminen HSL:ään, vaikutusarvioita (kalvosarja) 3. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perussopimus alkaen (luonnos) 4. HSL:n lipputuotteet