11-05, ea cat 02v_ (vi&

Transkriptio

1 Dnro KH/KV: 672 / KERAVAN LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMAN ALUSTAVASTA TALOUSSUUNNITELMASTA /97 Tekjo 97 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtyma (jaljempana HSL) suunnittelee ja jarjestaa joukkoliikenteen jasenkuntiensa alueella. Kuntayhtyman jasenkuntia ovat Keravan lisaksi Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa ja Sipoo. Helsingin seudun Iiikenne -kuntayhtyman (HSL) perussopimuksen 23 :n mukaan kuntayhtymalla on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Hallituksen laatimasta ehdotuksesta on pyydettava jasenkuntien lausunnot, jotka on Iiitettava yhtymakokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen. HSL:n hallitus pyytaa Keravan kaupungilta lausuntoa mennessa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta Kunnilta pyydetaan lausunnot: - strategiasuunnitelmasta - Iiikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista - kuntaosuuksien tasosta - lipun hintojen keskimaaraisista muutoksista - tarkastusmaksun korottamisesta - yolipun poistamisesta kausilipulla matkustavilta - kuntakohtaisen ylijaaman kaytesta tai alijaaman takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella Lausuntopyynto seka HSL:n alustava taloussuunnitelma ovat esityslistan Iiitteena 4. Kuntayhtyman taloussuunnitelma vuodelle 2013 Kuntayhtyman menot koostuvat operointikustannuksista, infrakustannuksista ja yleiskustannuksista. HSL:n toimintamenot ovat vuonna 2013 yhteensa 590,4 miljoonaa euroa. Toimintamenot nousevat vuoden 2012 tasosta 29,5 miljoonaa euroa (5,3 %). 11,)91, dola\ 11-05, ea cat 02v_ (vi&

2 Operointikustannukset Operointikustannuksilla tarkoitetaan ostopalveluina hankittavan joukkoliikenteen Iiikenteenhoidon kustannuksia. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat arvion mukaan 470,6 miljoonaa euroa, josta bussiliikenteen osuus on 317,8 miljoonaa euroa. Kustannusindeksin arvioidaan nousevan 4,0 %. Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan 71,1 miljoonaa euroa, missa on mukana ostopalveluna hankittavan paakaupunkiseudun junaliikenteen lisaksi Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikennesopimusten mukaiset korvaukset VR:IIe. Sopimusten sisalla on useita kustannuseria, joita tarkistetaan vuosittain tai vuosineljanneksittain sopimuksissa maaritellyilla kustannusindeksien ja toiminnan tehostamiskertoimien mukaan. Junaliikenteen kustannustason arvioidaan vuonna 2013 nousevan ostoliikenteen osalta 2,5 % ja 3,5 % Keravan ja Kirkkonummen Iiikenteen osalta. Raitioliikenteen kustannukset arvioidaan olevan 50,6 miljoonaa euroa (kustannusten nousua 3,3 %), metroliikenteen 25,3 miljoonaa euroa (kustannusten nousua 3,3 %), ja lauttaliikenteen 4,3 miljoonaa euroa (kustannusten nousua 3,9 %). Metropol -hankkeen operointikustannukset arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet operointikustannuksista maaritellaan Iiikennemuodoittain kunkin kunnan asukkaiden tekemien matkustajakilometrien perusteella. Joukkoliikenteen infrakorvaukset Infrakustannukset ovat joukkoliikenteen infran kayttokorvauksia, joita HSL maksaa jasenkunnille. Infrakustannusten vuonna 2013 arvioidaan olevan 69,5 miljoonaa euroa. Keravan infrakustannuskorvaus on 0,06 miljoonaa euroa. Kuntien ja HSL:n valinen infrasopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun ja jatkosopimuksesta neuvotellaan. Talousarvion infrakustannukset on arvioitu voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Infrakustannukset jaetaan kunnille matkustajakilometrien laskennassa kaytettyja kuntakohtaisten nousujen ja niista laskettujen jakoosuuksien perusteella.

3 Yleiskustannukset Yleiskustannukset sisaltavat HSL:n organisaation kaikki muut kulut lukuun ottamatta operointi- ja infrakustannuksia. Yleiskustannusten arvioidaan olevan 58,4 miljoona euroa, joka on 9,8 % HSL:n toimintamenoista. Yleiskustannuksista henkikistokulut ovat 16,9 miljoonaa euroa ja palveluostot 25,7 miljoonaa euroa (ei sisalla operointi- ja infrapalvelujen ostoa). Lisaksi aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu 1,0 miljoonaa euroa. Vuokrakulujen arvioidaan olevan 3,8 miljoonaa euroa ja muut kulut 2,5 miljoonaa euroa. Yleiskustannukset jaetaan kunnille Iiikennemuodoittain/linjastoittain kuntien asukkaiden tekemien nousujen perusteella. Investoinnit ja poistot HSL rahoittaa investointinsa lainanotolla. Uusiin investointeihin tarvitaan vuosittain rahaa seuraavasti: - vuosi 2012, lainaa 12 miljoonaa euroa - vuosi 2013, lainaa 17 miljoonaa euroa - vuosi 2014, lainaa 17 miljoonaa euroa - vuosi 2015, lainaa 30 miljoonaa euroa Talloin vuoden 2015 lopussa lainakanta on noin 65,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 suunnitelmapoistot ovat 7,5 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1,6 miljoonaa euroa. Toimintatulot HSL:n toimintatulot vuonna 2013 ovat yhteensa 594,5 euroa. Kasvua on vuoteen 2012 nanden 33,4 miljoonaa euroa (5,9 %). Lipputulojen arvioidaan vuonna 2013 olevan 271,2 miljoonaa euroa. Lipputulot muodostavat 47,3 % HSL:n toimintatuloista. Lippujen hintoihin vuonna 2013 vaikuttaa arvonlisaveron korotus yhdella prosenttiyksikalla alkaen. Arvonlisaverovero nousee 9 prosentista 10 prosenttiin. Korotuksen vaikutus lipputuloihin on -0,9 prosenttia. Tarkastusmaksua ehdotetaan korotettavaksi nykyisesta 80 eurosta 100 euroon, jolloin tarkastusmaksutuottoja arvioidaan kertyvan 6,2 miljoonaa euroa. Muut toimintatulot ovat 9,7 miljoonaa euroa koostuen paaosin tarkastusmaksu- ja vuokratuloista.

4 Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen maaraksi on arvioitu 5,6 miljoonaa euroa. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,7 miljoonaa euroa. Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jasenkunnat maksavat HSL:IIe kuntaosuuksina. Kuntaosuuksista HSL saa 49,8 % tuloista. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, joukkoliikenteen infran ja yleiskustannusten kuntaosuuksista. Kuntaosuudet talousarviossa 2012 ovat yhteensa 296,0 milj. euroa, joka sisaltaa sisaltaa 1,6 miljoonan euron kuntaosuuden Metropol- Iiikenteeseen (uuden sukupolven kysyntaohjattu joukkoliikenne). Keravan osuus kuntayhtyman talousarviosta vuodelle 2013 Menot HSL:n taloussuunnitelmassa Keravan osuus menoista on yhteensa 7,386 miljoonaa euroa. Menot muodostuvat Keravan osalta seuraavasti: - Operointikustannukset 6,750 miljoonaa euroa - Infrakustannukset 0,243 miljoonaa euroa - Yleiskustannukset 0,393 miljoonaa euroa Keravan linja-autoliikenteen palvelutaso sailyy lahes nykyisella tasollaan. Muutoksia on linjalla 633, jossa kaikki ajovuorot siirretaan linjan nykyiselle A-reitille ja linjan 973 reitti katkastaan Keravan asemalle lukuun ottamatta linja 973 K-vuoroja. Muutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Tulot Keravan osalta tulot ovat yhteensa 4,266 miljoona euroa jakaantuen seuraavasti: + Lipputulot 4,097 miljoonaa euroa + Valtionavut 0,169 miljoonaa euroa Taloussuunnitelmassa esitetaan Keravan sisaisten lippujen hintojen nousevan 4,3 %. Lahiseutu2 -lippuja esitetaan korotettavaksi 1,8 % ja lahiseutu3 -lippuja 1,7 %. Helsingin seudun Iiikenne-kuntayhtyman talousarvioesityksessa oleva valtionapu (Keravan osalta 0,169 miljoonaa euroa) tarkoittaa ns. suurten kaupunkien joukkoliikennetukea, joka jaetaan HSL-kuntien kesken kuntien asukasmaarien mukaan.

5 HSL:n tilinpaatoksen osoittama kuntakohtainen yli-/alijaarna otetaan huomioon seuraavien vuosien talousarviossa tilinpaatosvuotta seuraavan kolmen vuoden aikana. Keravan kuntaosuus ennen edellisten tilikausien alijaaman huomioimista on 3,120 miljoonaa euroa. Edellisten tilikausien alijaama vuodelle 2013 kohdistuu Keravan osalta 0,204 miljoonaa euroa. Keravan kuntaosuus on 3,324 miljoonaa euroa vuonna Kunta-osuus laskee nain ollen 0,215 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2014 kunta-osuuden arvioidaan olevan 3,407 miljoonaa euroa ja 4,607 miljoonaa euroa vuonna Keravan kaupungin lausunto Helsingin seudun Iiikennekuntayhtyman taloussuunnitelmasta Keravalle sen sijainti ja hyvat joukkoliikennepalvelut nandaan kilpailuvalttina. Keravan joukkoliikenteen tulee olla toimivaa ja palvelutason tarkoituksenmukainen. Kaupunkilaisille on tarjottava seudullista ja paikallista joukkoliikennetta. Joukkoliikenteen on kaupungin alueella oltava alueellisesti kattavaa, jokapaivaista ja riittavalla vuorovalilla toimivaa. on kasitellyt Keravan joukkoliikenteen palvelutasoa alkuvuonna 2012 ja todennut nykyisen palvelutason on nykyisellaan ja tulevalla nointisuunnitelmakaudella tarkoituksenmukaiseksi. Kerava on ollut tyytyvainen HSL-yhteistytin myota saatuun yhteiseen lippujarjestelmaan. Keravan joukkoliikenteen kayttajamaarat ovat kasvaneet merkittavasti viime vuosina. Asiakastyytyvaisyystutkimusten mukaan kayttajat ovat joukkoliikenteeseen tyytyvaisia. Tulevaisuuden taksa- ja lippujarjestelma (TLJ2014) otattaneen kaytttion vuonna 2016 ja talloin kaarimalliin perustuva lippuhinnoittelu voi merkita muutoksia asiakastyytyvaisyyteen ja joukkoliikenteen kaytttion. HSL:n menot kasvavat vuoden 2012 toteumaennusteesta vuoden 2013 talousarvioon 29,5 miljoonalla eurolla eli 5,3 %Ala. Kustannusten kasvu on!dan suurta seka asiakkaiden etta kuntien kannalta. Asiakkaille tams tarkoittaa entista korkeampia lipunhintoja ja kunnille!han nopeasti kasvavia kuntaosuuksia. Kuntatalouden nykytilanteessa esitettyjen kustannusnousujen kattaminen tulee olemaan kunnille vaikeaa. Kerava edellyttaa HSL:aa etsimaan etsimaan keinoja kasvavien kustannusten hillitsemiseksi.

6 Joukkoliikenteen menoista merkittavin osa kohdistuu joukkoliikenteen operointikustannuksiin. Joukkoliikenteen operointikustannusten hillitsemiksi on jatkossakin huolehdittava Iiikennoinnin asianmukaisesta kilpailuttamisesta ja palvelutarpeiden uudelleenarvioinnista. Kustannusten kehittymista on seurattava jatkuvasti ja niiden kehittymisesta keskusteltava avoimesti HSL -organisaation ja omistajakuntien kesken. HSL:n on tehtava kaikki mandollinen palvelutason ja kustannusten optimoimiseksi. Tavoitteena on mytis oltava, etta joukkoliikenteen hoitaminen on kustannustehokasta ja etta menokehitys on myos kaupungin talouden kannalta ennustettavaa ja hallittavissa. HSL:n liikenteen kulut ja tuotot kohdennetaan jasenkunnille perussopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kuntayhtyman eri tehtavista aiheutuvat kulut kohdistetaan palvelujen kayton mukaisesti ja lipputulot kuntakohtaisen lipputulokertyman perusteella. Kustannusten jaossa kunnille kaytettava kysyntatieto (nousut ja matkustuskilometrit Iiikennemuodoittain ja kunnittain) perustuu lippulajitutkimuksiin ja matkakorttijarjestelman keraamiin tietoihin. Keravan kuntaosuudet ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. HSL:n mukaan nousun syyna on!minna ollut se, etta keravalaiset ovat merkittavissa maarin lisanneet joukkoliikenteen kayttoa. Vuoden 2013 taloussuunnitelman mukaan Keravan kuntaosuus kuitenkin laskee kuluvan vuoden tasosta noin 0,215 miljoonaa euroa (-6,1 %). HSL:Ita saadun tiedon mukaan merkittavin muutos kuntaosuuden muodostumisessa on Keravan aikaisempien vuosien alijaaman muutos. Vuoden 2012 talousarvion mukaan Keravan ennakoitu alijaama oli 1,176 miljoona euroa, josta kuntaosuuslaskelmaan 2012 on otettu 1/3-osa eli 0,392 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 ennakoitu Keravan alijaama tilanteen mukaan on 0,612 milj. euroa, josta kuntaosuuslaskelmaan 2013 on otettu 1/3-osa eli 0,204 milj. euroa. Keravan kannalta kuntaosuuden lasku on positiivisena asia olettaen, etta lisalaskua ei mytihemmin ole tulossa. Taloussuunnitelmakauden kaksi viimeista vuotta tuovat mukanaan kuntaosuuden kasvamista. V kuntaosuus on 3,407 miljoonaa euroa ja v 2015 kuntaosuus jo 4,607 miljoonaa euroa. Syyna tahan on merkittavasti kohoavat infra- ja investointikustannukset. Kerava edellyttaa tulevien vuosien kustannusten selvittamista. Kuntien ja HSL:n valinen infrasopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Suurten infrahankkeiden sisallyttamista infrakustannuksiin (mm. Keharata, Lansimetro) tulee tarkastella uudelta pohjalta. Keravalaisille kayttajille on hankkeista vain pienta hyotya, mika kuitenkin realisoituu kaupungille suureksi kuntaosuudeksi.

7 Lahijunaliikenteen osalta HSL maksaa VR:IIe korvausta junan kaytosta yhteissummana Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten osalta. Keravan ja Kirkkonummen osalta HSL maksaa VR:Ile korvausta edelleen vanhan joukkoliikennesopimuksen mukaisesti jokaista junaan nousua kohden. HSL:n tulee huolehtia siita, etta sen ja VR:n valinen Iahijunaliikennetta koskeva sopimus on Keravalle nykyista edullisempi ja vastaa vahintaankin paakaupunkiseudun vastaavan sopimuksen ehtoja. Asia on ollut vireilla pitkaan ja Kerava edellyttaa asian loppuunsaattamista. Kerava haluaa myos selvitettavan, mists johtuu Keravan (ja Kirkkonummen) junaliikenteen korkeampi kustannusnousu (3,5 %) kuin muussa HSL:n tilaamassa junaliikenteessa (2,5 %). Joukkoliikennelippujen esitettyja hinnankorotuksia ei voi pitaa hyvaksyttavina, mutta tassa tilanteessa pakollisina ellei kunnan maksuosuutta kasvateta. Lahiseutu2 -lippuja esitetaan korotettavaksi 1,8 %, lahiseutu3 -lippuja 1,7 % (lahiseutuliput sisaltavat juna- ja bussiliikenteen) ja Keravan sisaisen bussiliikenteen lippuja 4,3 %. Lippujen hintoihin ei voi jatkossa kohdistua suuria vuosittaisia korotuksia, jotta joukkoliikenne sailyy houkuttelevana. Lippujen hintojen noustessa Iiikaa voi joukkoliikenteen kaytto vahentya, mika puolestaan helposti johtaa palvelutason karsimiseen kustannusten saastamiseksi. Liputtamatkustavien vuoksi lippumaksutuloja jaa saamatta. Lipputtamatkustamiseen vaikuttavat kiinnijaamisriski ja liputta matkustamisesta johtuvien seuraamusten suuruus. Ennaltaehkaisevan vaikutuksen vuoksi tarkastusmaksun on oltava tuntuva. Tarkastusmaksun korottamisella voidaan katsoa olevan yleisehkaiseva vaikutus liputtamatkustamiseen. Kerava ei vastusta tarkastusmaksun korottamista. Erillisen yomaksun poistamista kausilipuilla matkustavilta voidaan pitaa kokonaislipputulojen kertymisen kannalta marginaalisena erana. Saannollisesti joukkoliikennetta kayttavien ei enaa jatkossa tarvitsisi maksaa viola erikseen matkastaan. Muutos on oikeansuuntainen. Yli-/alijaiman kaytte suunnitelmakaudella Yhtymakokouksen tekeman paatoksen mukaisesti HSL maksaa jasenkunnalle vuotuista korkoa HSL:n tilinpaatoksen osoittamalle kuntakohtaiselle kumulatiiviselle ylimaamalle ja perii vastaavasti jasenkunnalta korkoa HSL:n kirjanpidon osoittamasta kuntakohtaisesta kumulatiivisesta alijaamasta. Koron maksupaiva on tilinpaatosvuotta seuraavan vuoden kesakuun 30 paiva ja laskentakorkona kaytetaan 12 kk:n euriborkorkoa.

8 HSL:n kertyneiden yli-/alijaamien kaytto tulee paatettavaksi vuosittain asianomaisen jasenkunnan HSL:n talousarvioehdotuksesta antaman lausunnon perusteella. Keravan osalta tilanne on alijaamainen ja tilanne nayttaa seuraavalta: Kumulat. alijaama Kaytto TA22012 Kumulat. alijaama kaytto 2013 kaytto 2014 kaytto Nykyisen mallin mukaista alijaaman jakamista tasaisesti taloussuunnitelmakaudelle voidaan pitaa Keravan kannalta hyvaksyttavana ratkaisuna. Vuonna 2013 alijaarnaan kohdistuva korkomaksu on noin euroa. Keravan osalta kertynyt alijaama nain ollen tulee jakaa taloussuunnitelmakaudelle nykyisen kaytannon mukaisesti. Ehdotus: Johtokunta antaa Helsingin seudun Iiikenne - kuntayhtymalle ylla olevan lausunnon. Johtokunta lahettaa lausunnon tiedoksi kaupunginhallitukselle. PaatOs: Ehdotus hyvaksyttiin. Lisatietoja antaa: Hallintopaallikko Mira Keitaanranta, puh Paataksen toimeenpano Ote: Helsingin seudun Iiikenne -kuntayhtyma Kaupunginhallitus Otteen oikeaksi todistaa KERAVAN KAUPUAXITZKNI::'.:C4 Keravalla Mira Keitaanranta, hallintopaallikko