LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus

Transkriptio

1 LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus Vesistökunnostuspäivät Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

2 Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä-hanke (24) Taustaa Hankkeen toteutus Saaliit Vaikutukset Mitä hankkeen jälkeen? 2

3 Suuri Humusjärvi (Sh) Ekologinen tila tyydyttävä Vedenlaatu T T Kasviplankton T H Pohjalevät T Pohjaeläimet lit H Pohjaeläimet prof V H Vesikasvillisuus E H Kalasto E T 3

4 Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan merkittävin järvi Meteorikraatteri Pinta-ala 145 km 2 Max.syvyys 38 m Keskisyvyys 7,4 m Viipymä 2,8 v. Lähtövirtaama luusuassa 12,7 m 3 /s Valuma-alue 1527 km 2 Ruskeavetinen, näkösyvyys < 2 m 4

5 Hankkeen taustaa Kalastajien määrä vähentynyt, ennen hanketta 15 kpl ammattikalastajaa Rehevöitynyt hiljalleen, leväkukintoja, kalastonmuutoksia Kalasto vajaakäytössä Fosforipitoisuus μg/l Benthic Quality Index Etelä Pohjoinen 5

6 Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä Toteuttaja Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin (myöh. Järviseudun) kalastusalue Kalatalouden ohjausrahasto (KOR) ja omarahoitus (Entiset) Pohjanmaan TE-keskus ja Länsi-Suomen ympäristökeskus Budjetti 1 M Aikataulu (jatkettiin 24) + jälkiseuranta Hanketta edelsi hoitokalastushanke v , jonka saalis Lappajärvi 344 tn (n. 6 kg/ha*v), Alajärvi 135 tn 6

7 Hankkeen tavoitteet Ammattikalastuksen edellytysten parantaminen ja kalastajien määrän lisääminen Koulutus, pyydysten rakentaminen, uudet menetelmät ml. trooli, tiedotus 2,1 milj.kg, josta 1,1 milj. kg hankkeen kautta ja ½ 1. vuosi Pyyntivälineinä trooli, rysät, paunetit ja mm. katiskat Saalis ruokakalaksi tai rehuksi Oheishankkeita (mm. kalasatama perkaus- ja jäädytyslaitteineen) 7

8 Hankkeen seurannan tavoitteet Hankkeen aikainen (21-24) ja jälkeinen (25-26) Vaikutus järven kalastoon, ekosysteemiin ja veden laatuun Ravintoketjukunnostuksen onnistuminen Rehevöitymisen vaikutus Lappajärven kalastoon Kalaston merkitys Lappajärven veden laadulle Saalisnäytteet (ikä, kasvu, VPA), kalastustiedustelut, koeverkkopyynnit, kaikuluotaus, ravinto, eläinplankton, vedenlaatu 26 jälkeen osa ympäristöhallinnon seurantaa ja erilaista velvoitetarkkailua ml. biologiaa osana VHS-seurantaa 8

9 Saavutukset hankkeen aikana Kalastus lisääntyi selvästi Trooli uutena pyyntimuotona järvelle (yleisvesialue) Paunetti ja katiskapyynti lisääntyi, nuottaus ei Koulutus onnistui pääosin 5 ammattikalastajaa Saalistavoite toteutui hankkeen osalta melkein (mutta ei muun pyynnin) 1. vuoden saalistavoite jäi vajaaksi 9

10 Mitä hankkeen jälkeen? Troolaus jatkui v. 26 asti, jonka jälkeen loppui Palaamassa järvelle 215 syksyllä Ammattikalastajia nyk. n. 2 kalastajaa (vrt. 15 ennen hanketta) Vapaa-ajankalastus edelleen runsasta Solmuvälirajoituksia ym. ei saatu, mutta nyt tulossa (v. 217) Vesienhoito: Lappajärvi tyydyttävässä ekologisessa tilassa, kalastus huomioitu toimenpiteissä 1

11 Saaliit: kokonaissaalis Yht tn Vuosisaalis kg/ha Kokonaissaalis tonnia hoitokalastus ammattikalastus vapaa-ajankalastus kg/ha

12 Hoitopyynnin saalis Yht. 977 tn Kuore tärkein Myöhemmin (pieni) ahven Särkeä aluksi enemmän Hankkeen saalis tonnia ahven kuore lahna muikku särki kiiski salakka lajittelematon 12

13 Ammattikalastuksen saaliit, muu pyynti Saalis lisääntyi hankkeen aikana Selittyy muikulla Myös kuhan ja siian saaliit kasvoivat Saalisvalikoima monipuolinen Ammattikalastajien saalis tonnia ahven kuha hauki made taimen siika muikku lahna särki 13

14 Vapaa-ajankalastuksen saaliit Vapaa-ajan kalastus runsasta Ahven ja hauki runsaimmat Kuhasaaliit kasvoivat Kuha nykyisin tärkein laji Vapaa-ajankalastajien saalis tonnia ahven hauki särki muikku siika kuha lahna made taimen muut 14

15 biomassa (tonnia) kanta (1 6 yksilöä) Kuore väheni Troolipyynti tehokasta V. 26 kuitenkin uusi voimakas vuosiluokka.. Kuorekanta uusiutuu nopeasti aika M M 1,2 1,,8 1,2 1,,8 aika 15

16 Kpl/ha Kaikuluotaus Syvännealueella Kalaston vähentyminen näkyi Troolaus alkoi jo 21 ei tietoa tilanteesta ennen 26 kalaa kuitenkin jälleen paljon Kaikuluotaus Päivä Päivä Yö Yö 16

17 Koeverkkokalastukset Koeverkotukset vuosittain YKverkot Yksikkösaaliit nousivat aluksi, sen jälkeen laskua Ahven ja särki valtalajit Kuha runsastui Yksikkösaaliit g/verkkovrk ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, namn och avdelning 17

18 Yksikkösaaliit, kappaleet Yksilömäärä väheni enemmän kuin massa Keskikoko kasvoi varsinkin ahven Yksikkösaaliit kpl/verkkovrk ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen 18

19 Osuus saaliista (g) Suhteelliset osuudet Ahven & kuha hieman lisääntyivät, keskikoko kasvoi Särki väheni aluksi Kuore lähes hävisi Siika ja muikku vaihtelua 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % särkikala kuore muikku&siika ahven&kuha 19

20 CPUE (kpl/verkko/vrk) YPUE (g/verkko/vrk) 8 Saalis pyyntivyöhykkeittäin 6 4 VUOSI Laskua kaikilla syvyysvyöhykkeillä, paitsi 3-1 m pohja Muikku, vaihtelua, mutta ei muutoksia N = <3 m 3-1 m pohja 3-1 m pinta >1 m pohja >1 m pinta VYÖHYKE 26 VUOSI N = <3 m 3-1 m pohja 3-1 m pinta >1 m pohja >1 m pinta VYÖHYKE 2

21 Kehitys hankkeen jälkeen Koeverkotukset, Nordic 28, 211 Menetelmien muutos vaikeuttaa vertailua Ahven ja särki valtalajit Kuoretta paljon v. 28 Kalaluokitus 28: E, 213: T Yksikkösaaliit g/verkkovrk ahven hauki kiiski kuha kuore lahna Yksikkösaaliit kpl/verkkovrk made muikku salakka siika särki taimen ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen 21

22 CPUE g/pyydysvrk CPUE g/pyydysvrk CPUE g/pyydysvrk Vapaa-ajan kalastajien saaliita Kuha nousua, mutta pyydetään liian pienenä Iso ahven nousua Särjen katiskasaaliit laskua Ahven >55 mm verkko 34 4 mm verkko mm verkko katiska muikkuverkko Kuha Särki >55 mm verkko 12 >55 mm verkko mm verkko mm verkko katiska muikkuverkko mm verkko mm verkko katiska muikkuverkko

23 pituus (cm) Kalojen kasvu 7 Kalojen kasvu nopeaa Ahvenen ja kuoreen kasvu nopeutui Kuhalla ja särjellä ikäryhmäkohtaisia eroja Muikun kasvu nopeaa Ahventen keskikoko kasvoi ahven kuha muikku särki ikä (vuotta) 23

24 Kuhan ravinto Aluksi kuore selvästi tärkein Myöhemmin kiiski Muikku, särki ym. vähäisiä Myös ahven tärkeä peto ulapalla Isokokoista ahventa, suurimmat > 8 g Peto/saalissuhde 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Kuhan ravinto Siikakalat Kuore Ahven Kiiski Muut varsin hyvä 24

25 Eläinplankton Rehevyyttä kuvaava Lämpötila Ei vaikutusta klorofylliin Biomassa ei kasvanut, mutta runsastumista pintavedessä Seuranta päättyi v. 26 mg/m Biomassa Rotatoria Cladocera Copepoda 25

26 Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Eläinplankton Kalastolla kuitenkin vaikutusta tiheyksiin Pyynnin vaikutukset varsin vähäisiä Kalastuspainetta ollut jatkuvasti Muikkukannat vaikuttavat Petokalojen vaikutus planktonsyöjiin r = -, Kuore, kpl/verkko/vrk r = -, Särki, kpl/verkko/vrk r = -, ,5 1 1,5 2 2,5 Muikku, kpl/verkko/vrk r = -, Kuore+muikku+salakka+särki, kpl/verkko/vrk 26

27 Viikkoa Sinileväkukinnot Kansallisen leväseurannan järvi Merkittävä haitta, käynnistävä tekijä kunnostushankkeissa Esiintymisessä suurta vaihtelua, usein voimakkaita mutta lyhytaikaisia Sinilevää usein syksyllä (ei näy seurannassa) Hankkeen vaikutukset? Eroja vertailujärviin Syksyisin myös koristelevää

28 kok. P µg/l Kokonaisfosfori Ulkoinen kuormitus määrää Ei selkeää vaikutusta Kuitenkin eroja vertailujärviin Hankkeen jälkeen tasaista Sateiset vuodet näkyvät Kuormitus edelleen yli sietorajan

29 klorofylli µg/l Klorofylli Vaihtelua Hankkeen aikana varsin alhainen Ero selvä lukuihin Hankkeen jälkeen selkeä nousu 21-luvulla jälleen vähän laskua

30 Fosforitase kesä kg Sisäinen kuormitus Kesäaikainen muutos fosforitaseessa Hankkeen aikana laskua Sen jälkeen vaihtelua

31 AKSELIN OTSIKKO Klorofylli vs. fosfori Kesä-elokuun havainnot Hanketta ennen rehevyyttä ilmaisevalla tasolla Hankkeen aikana suhde laski selvästi Tämän jälkeen palautunut kohti aiempaa Riippuvuus melko heikko Lin. ( ) Lin. (1991-2) Lin. (21-24) Lin. (25-26) Lin. (27-214) AKSELIN OTSIKKO

32 Klorofylli/Kok.P Klorofylli vs. fosfori Kesäkeskiarvot Hankkeen aikana taso varsin matala Palautumista hankkeen jälkeen V. 26 jälkeen kalakantojen merkitystä ei arvioitu, ei eläinplanktonseurantaa,8,7,6,5,4,3,2,1 32

33 Yhteenveto Saalistavoitteisiin ei aivan päästy, mutta Hoitokalastuksella myönteinen vaikutus kalatalouteen, kalastoon ja järven tilaan Vaikutukset osin lieviä ja epävarmoja, mutta samansuuntaisia Ollut koko ajan kalastuksen piirissä, hyvä asia järven kannalta Kalastuksen tulisi olla jatkuvaa ja kohdistua kaikkiin lajeihin, varaa lisätä Petokalakantojen hoito tärkeää Ulkoisen kuormituksen vähentäminen tärkeää, kalastus tukee Alueella oli pelkoja ennen hanketta, eivät toteutuneet Myöskään kaikki hankkeeseen liittyneet toiveet eivät toteutuneet 33

34 Näkösyvyys m Uudet uhat? Tummuminen: COD ja Fe vaihtelua, mutta kasvussa vaikutukset ekosysteemiin Kalastuksen tulevaisuus Kunnostus ja hoito jatkossa? 3 2,5 2 1,5 1,5 34

35 KIITOS! 35