Puula-forum Kalevi Puukko

Transkriptio

1

2 Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja syvin kohta 62 metriä. Puulaan laskee koillisesta Kyyvesi Läsäkosken kautta. Vedet jatkavat eteenpäin Kissakosken kautta Mäntyharjun reittiin. Puula virtasi luvun puoliväliin saakka Sysmän reittiä Päijänteeseen. Vuonna 1854 Puula liitettiin Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin. Tällöin järven veden pinta laski n. 2,5 m.

3 PUULAN SYNTYHISTORIAA: (Aaro Hellaakoski, Puulan järviryhmän kehityshistoria, 1928) - Alkupuula, peitti nykyisen Puulan, Suonteen ja Jääsjärven altaat - Tammipuula, Puula laski Luhangan Tammijärven kautta Päijänteeseen - Vannipuula, Sysmän Vanjärven kautta Päijänteeseen - Käläpuula; Hartolan Tainionvirran puhkeamisen kautta Päijänteeseen (n 5000 vuotta sitten) IHMISEN VAIKUTUKSESTA: - Ensimmäinen juoksutus Mäntyharjun reittiin Hirvensalmen Kissakoskella 1770-luvulla - Kissakosken kaivu ja alapuolisen reitin perkaus Puulaveden korkeuden säännöstely 1964

4

5 Puula-forum Kalevi Puukko

6 Puulan Kalastusalue on lakisääteinen, kalataloudellinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammattija virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueella on yli 200 osakaskuntaa, joista noin puolella on järjestäytynyt hallinto. Kalastuslain mukaan kalastusalueen tulee huolehtia siitä, että kalastusta järjestetään asianmukaisesti ja yhtenäisesti niin, että vesialueiden hyväksikäytössä saavutetaan mahdollisimman hyvä pysyvä tuottavuus. Puulan kalastuslastusalueen tavoitteena on pitää kalakannat elinvoimaisena ja monipuolisena. Puula on alikalastettu. Sen vuoksi yhtenä tavoitteenamme on saada vesillemme lisää sekä sekä ammatti- ja vapaaajan kalastajia, erityisesti nuorisoa.

7 KALASTUS PUULAVESISTÖSSSÄ Tärkein verkoilla, nuotalla tai troolilla pyydettävä ruokakala on muikku, joka paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten lähiruokaherkuttelun lisäksi antaa elannon neljälle ammattikalastajalle. Puulavesi tunnetaan myös hyvänä järvitaimenja järvilohivesistönä, joten alue on vetouistelijoiden suosiossa. Tiheän muikkukannan ansiosta järvilohi kasvaa nopeasti. Puulalta on saatu 2000-luvun suurin järvilohi Suomessa: 12,4 kg. Myös monen kilon taimenet kuuluvat Puulan tyypilliseen saalisvalikoimaan. Tervetuloa kalastamaan Puulalle!

8 Puulan kalastusalueen toimintaa KALAVESIEN HOITO Puulan kalastusalue ylläpitää riittävää arvokalakantaa vesistössämme. Lohikalaistutukset pidetään oikeassa suhteessa ravintotilanteeseen, käytännössä muikkukantaan. Muikkukannan seurannassa tehdään yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Kalastusalue istuttaa taimenta ja järvilohta Puulaveden pääaltaaseen. Kuhaa, siikaa, harjusta ja nieriää istutetaan sekä kalastusalueen toimesta että osakaskuntien istutuksina. Lohikala- ja kuhakantojen suojelemiseksi Puulalla on voimassa verkkojen silmäkokorajoituksia, niistä löytyy tarkempaa tietoa VESISTÖN PUHTAUDEN PUOLUSTUS Puulan kirkkaiden vesien vaarantajana tällä hetkellä ovat turvetuotannon kuivatusvesien humuspäästöt Kyyvedeltä ja luoteiseen Puulaan Siikaveteen laskevan Kälkäjoen tuotantoalueilta. Kalastusalue vaatii, että turvetuottaja Vapo puhdistaa tuotantoalueilta tulevat päästövedet nykyistä merkittävästi tehokkaammin!

9

10 VIEHELUPA-ALUEET Puulan kalastusalueen viehelupa-alueen pinta-ala n ha. Puulaan istutetaan vuosittain taimenta, järvilohta ja nieriää. Myös kuhaistutukset ovat mittavia. Viehelupa-alueen kartta ja ohjeet lupien ostoon Ryökkään ja Liekuneen yhteisalueen viehelupa-alue Hirvensalmen kirkonkylän liepeillä on pinta-alaltaan noin 5000 ha. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki ja kuha. Kartta ja ohjeet lupien ostoon KALASTUKSEN VALVONTA Kalastusalueella toimii 13 valantehnyttä kalastuksen valvojaa. Yksittäisten valvontatapahtumien lisäksi järjestetään vuosittaisia yhteisiä valvontapäiviä koko alueella. Valvonnassa tarkistettavia asioita ovat tarvittavien kalastuslupien voimassaolo, verkkojen silmäkoko ja pyydysten asianmukainen merkintä.

11 YHTEISTYÖ OSAKASKUNTIEN KESKEN Puulan vesialueilla on yli 200 erillistä osakaskuntaa, pienimmät vain muutaman hehtaarin kokoisia ja järjestäytymättömiä. Tämä on ongelma kalavesien järkevälle hoidolle. Yhdistämisiä on jo saatu aikaan, mutta työ on vasta alussa. Kalastusalueen tavoitteena on, että osakaskunnat muodostavat vapaaehtoisia yhteisalueita ja yhdistävät vesialueitaan. AMMATTIKALASTUS Puulan kalastusalue haluaa edistää ammattikalastusta. Tavoitteena on saada muodostettua keskiselle Puulalle ammattikalastuksen yhteislupa-alue, joka soveltuisi myös troolaukseen. Ensimmäiset keskustelut alueen muodostamisesta ja lupien myöntämisehdoista on käyty vesialueiden omistajien kanssa myönteisessä hengessä.

12 TROOLAUKSEN SOPIVAT ALUEET PUULALLA

13 Suomalaiset syövät entistä enemmän terveellistä kalaa kg/hlö tuontikalana Tuonti Kotimainen

14 NUORISOTYÖ Kalastusalueen tavoitteena on edistää lasten ja nuorison kiinnostusta kalastukseen ja osaamista kalan käytössä. Käytännön toimenpiteinä on ollut kalapäivien järjestäminen Hirvensalmen ja vastaisuudessa myös Kangasniemen peruskoulun yläluokkalaisille. Kalapäivän aikana koululaisia opastetaan siinä, miten kalaa pyydetään ja miten siitä saadaan herkullista ja terveellistä lähiruokaa. Lisää tietoa Puulan kalastusalueesta löydät osoitteesta

15 PIDETÄÄN HUOLTA PUULASTA! KIITOS!