Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Transkriptio

1 Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos

2 Kuhan kalastuksensäätely Suomessa Perinteisesti Suomen kalastuksensäätely on ollut alamittoihin perustuvaa: kalalle pyritään takaamaan vähintään yksi kutumahdollisuus Kuhan alamitta on vaihdellut lakisääteisesti (37 cm vuosina , 42 cm vuodesta 2016), lisäksi käytössä on ollut alueellisesti korkeampia alamittoja Vuoteen 1993 asti käytössä oli myös kuhan rauhoitusaika (kesäkuu) Pyynnin tai saaliin määrää ei ole juuri rajoitettu, vaikka periaatteessa pyydysyksikkömäärät ovatkin olleet rajallisia Vuonna 2016 voimaan tullut pyynti- tai venekuntakohtainen verkkorajoitus (240 m) oli ensimmäinen kalastuspainetta käytännössä rajoittava säädös 2

3 Alamittasäätelyn ongelmia Nopeasti kasvavat kalat pyydetään nuorempina kuin hidaskasvuiset ja ennen alamittakokoa sukukypsyvät kalat Tämä voi johtaa sukukypsyyskoon pienenemiseen ja hitaampaan aikuisvaiheen kasvuun Nopeasti kasvavien kalojen hyvä tuottopotentiaali jää saavuttamatta ja vuosiluokasta saadaan vähemmän saalista Alamittasäätely on erityisen ongelmallista, jos kalastuspaine on kova: liian alhainen alamitta voi johtaa kutukannan ja saalismäärän romahtamiseen Vaihtoehtoisia säätelykeinoja ovat ylä- tai välimittasäätely sekä kalastuksen määrän säätely 3

4 Välimittasäätely Kaloilla on sekä ala- että ylämitta eli vain tietyllä kokovälillä olevat kalat saa ottaa saaliiksi (esim cm) Kutukalat kasvavat isoiksi ja sukukypsyvät myöhään Vakaampi saalis, koska isot emokalat tuottavat laadukkaita ja suurikokoisia jälkeläisiä Periaatteessa verkot toimivat välimittasäätelyn tavoin, koska ne valikoivat saaliin silmäkoon perusteella; käytännössä ei mikäli kalastuspaine on kova Käytännössä välimittasäätely toimiikin parhaiten rysä- ja vapakalastuksessa 4

5 Miten säätelyvaihtoehtoja voidaan verrata? Populaatiomallinnus: järvikohtaiset ikä-, sukukypsyys- ja kasvutiedot Kalakannan yksinkertaistettu simulointi tietokoneella esim. 100 vuoden ajan:

6

7 Höytiäinen pinta-ala 293 km 2, keskisyvyys 11 m, suurin syvyys 59 m kirkasvetinen ja oligotrofinen järven eteläosa syvä, länsi- ja pohjoisosa matalia länsi- ja pohjoisosissa vesi ravinteikkaampaa ja tummempaa kuha kotiutettu 1990-luvun puolivälissä aloitetuilla istutuksilla istutukset lopetettiin 2000-luvun puolivälissä laaja yleisvesialue => kuhasaaliista noin puolet

8 Höytiäisen kuhan erityispiirteet 1/5 360 mm 370 mm Hidas kasvu 450 mm 500 mm 410 mm 530 mm 8

9 Höytiäisen kuhan erityispiirteet 2/5 Alhainen sukukypsyyskoko 7{ A 50 = A 50 = 5 { A. Vainikka, 9 julkaisematon

10 Höytiäisen kuhan erityispiirteet 3/5 Suuri fekunditeetti M. Olin ym., 10 julkaisematon

11 Höytiäisen kuhan erityispiirteet 4/5 Suuri saalismäärä Saalis 2010

12 Höytiäisen kuhan erityispiirteet 5/5 Korkea kalastuskuolleisuus F=0.5: 39 % F=1.0: 63 % F=1.5: 78 % F=2.0: 86 % F=3.0: 95 % F=4.0: 98 %

13 Saalis eri alamitoilla ja kalastuskuolevuuksilla 370 mm 420 mm 470 mm 13

14 Saalis eri välimitoilla ja kalastuskuolevuuksilla mm mm mm 14

15 Höytiäinen: saalis nykyisellä säätelyllä 42 cm alamitta

16 Höytiäinen: saalis välimitalla cm välimitta

17 Vesijärvi: saalis nykyisellä säätelyllä 42 cm alamitta 42 cm alamitta Nykytila, n. 150 yli 70 cm kuhaa vuodessa

18 Vesijärvi: saalis välimitalla 42 cm alamitta cm cm alamitta välimitta Potentiaali: 1430 yli 70 cm kuhaa vuodessa

19 Evolutiiviset vaikutukset: sukukypsyyskoko eri kalastuskuolevuuksilla nyk. sukukypsyyskoko 420 mm mm 19

20 Yhteenveto (populaatio)mallinnus absoluuttinen totuus! järvet ovat erilaisia: samanlainen kalastuksensäätely ei toimi kaikissa järvissä => kuhakantojen seuranta tärkeää! vaikka jotkut järvet kestävätkin kovaa kalastuspainetta, se voi pitkällä tähtäimellä tuottaa vähemmän saalista kuin vähempi kalastus kova kalastuspaine johtaa myös vääjäämättä evolutiivisiin vaikutuksiin (kasvun hidastuminen, sukukypsyyskoon aleneminen) kalastuksensäätely käyttäen pelkkää alamittaa ei ole kestävä ratkaisu, mikäli kalastuspaine on kova ja kalojen kasvu hidasta; myöskään välimitta ei välttämättä toimi, koska kalat eivät ehdi kasvaa riittävän kookkaiksi kuhan kova verkkokalastuspaine johtaa ongelmiin nopeammin kasvavien lohikalojen kalastuksessa 20

21 Lisäksi: kalakannat vaihtelevat luontaisestikin! Kuhan yksikkösaalis talviverkkopyynnissä 700 Kuhan takautuva kasvu , , , , Kesä-lokakuun keskilämpötila Joensuussa ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 CPUE vs. kesän keskilämpötila 9-10 vuotta sitten y = 0,8941x - 9,0619 R² = 0,477 p = 0,

22 Kiitos! P. Kiiskinen