Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

2 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno SVK / Petter Nissén

3 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa (RKTL v.2002) Eivät harjoita kaupallista kalastusta Saalis kg, arvo (RKTL v.2002) Saalismääriltään tärkeimmät saalislajit ahven, hauki, kuha, siika ja muikku (RKTL v.2002) Saaliista passiivisilla pyydyksillä n.56%, vapavälinein n.44% (RKTL v.1997)

4 Kalastuksen luvanvaraisuus Kalastusta ja maksuja ohjaavat kalastuslaki ja asetus, sekä paikalliset säännökset Pääsääntöisesti kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle Kalastuksenhoitomaksu, veroluonteiden kalastuskortti Maksullisia ja maksuttomia yleiskalastusoikeuksia vapakalastuksessa Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia niin sanottuja jokamiehenoikeuksia (seisovat vedet) Heittokalastus, perhokalastus ja vetouistelu maksullisia yleiskalastusoikeuksia, käytössä läänikohtainen viehekalastusmaksu. (seisovat vedet) Verkkokalastus ja muut passiiviset kalastusmuodot vesialueen omistajan luvalla Joessa kalastaminen yleensä vesialueen omistajan luvalla

5 Kalastuslupajärjestelmä Kalastuksenhoitomaksu v.2007: -7 vrk 6 euroa -vuosi 20 euroa Viehekalastusmaksu v. 2007: -7 vrk 6 euroa -vuosi 27 euroa Valtio maksaa kertyneistä maksuista käyttökorvauksia vesialueiden omistajille. Kalaveden omistajien itse myymistä kalastusluvista tulot jäävät omistajille

6 Vapaa-ajankalastus Lapissa Lapissa kalastavaa kotitaloutta, kalastavaa henkilöä (RKTL v.2002) Vapaa-ajankalastuksen saalis kg (RKTL v.1997) Nuoremmat ikäryhmät yleensä kiinnostuneempia vapakalastuksesta Passiivisilla pyydyksillä kalastaminen vielä paikoin suosittua ja taloudellisesti tärkeää Tärkein kotimaisten kalastusmatkojen kohdealue

7 Lapissa hyvät puitteet Runsaasti vedenlaadultaan hyviä ja erinomaisia jokia ja järviä Runsaasti säännösteltyjä vesistöjä ja velvoiteistutuksia Lohikalat yleisiä saaliskaloja, sekä luonnonettä säännöstellyissä vesistöissä Jokien kunnostukset parantaneet kalojen elinympäristöjä Vähän asukkaita pinta-alaan verrattuna

8 Muuttuva vapaa-ajankalastus Pyyntimuodot - Muutos nopeaa passiivisesta kalastuksesta vapakalastuksen suuntaan Kalavedenhoito - Luontaiset kalakannat, suurempi kalojen yksilökoko, istutusten painopiste petokaloihin Kalastusmatkailu - Kotimainen kalastusmatkailu vahvuus, kalastajien vaatimustaso kasvaa Väestön ikääntyminen

9 Pyyntimuodot muuttuvat

10 Kalastus vrk / pyyntimuoto 1000 vrk Vuosi Verkko Katiska, merta ja rysä Pilkkivapa Onki Heittovapa Vetouistin Perhovapa Muu pyydys Tietolähde: MMM Kala- ja riistaosasto v.2001 Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

11 Kalastus vrk / pyyntitapa vrk Vuosi Passiiviset pyydykset Vapavälineet Tietolähde: MMM Kala- ja riistaosasto v.2001 Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

12 Onkiminen on suosituin pyyntimuoto Kemin merialue

13 Heittouistelu toiseksi suosituin Kemijokisuu

14 Talvella pilkitään Oulujärvi

15 Moottoriuistelu lisääntyy Kemijärvi

16 Perhokalastus lisääntyy Simojoki

17 Verkkokalastus vähenee Perämeri

18 Kalavedenhoidon muutoksia Pienvesiin tehtävät siikaistutukset vähenevät verkkokalastuksen mukana Pääpaino petokalojen istutuksiin, jotka palvelevat myös lisääntyvää vapakalastusta Luontaisten kalakantojen elvyttäminen, hoito ja hyödyntäminen lisääntyy Kalastusjärjestelyt muuttuvat. Harvemmat verkon silmäkoot, suuremmat alamitat, lupasäännöksiin kirjataan kalakiintiöitä

19 Siikaistutukset vähenevät Sivakkajärvi

20 Petokalojen ja harjuksen istutukset lisääntyvät Vähä-Ruonaoja

21 Kalastusmatkailu muutoksessa Suomalaiset kalastajat ja matkanjärjestäjät löytäneet naapurimaiden kalaisat kohteet Luo paineita kotimaisten kohteiden kalavedenhoidolle ja kalastuksen järjestelyille Kalastajien erikoistuminen tiettyyn kalastusmuotoon ja/tai kalalajiin kasvaa Ikääntyneiden ja liikuntakyvyltään heikentyneiden kalastajien määrä kasvaa

22 Taimen Rostojoki

23 Harjus Poroeno

24 Rautu Rostojärvi

25 Lohi Kemijokisuu

26 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) Perustettu v Perustajat Suomen Kalamiesten Keskusliitto (SKK), Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (SMKL) ja Suomen Urheilukalastajain Liitto (SUKL) 13 alueellista vapaa-ajankalastajapiiriä n. 700 kalastusseuraa n jäsentä 10 vakinaista työntekijää

27 Järjestön toimintaa Edistää monipuolisesti luontaisesti uusiutuvien kalakantojen kalastusta Kouluttaa vapaa-ajankalastajia kalavesien ja kantojen hoitoon ja toimintaan kalastusalueille Ylläpitää vapaa-ajankalastusta neuvomalla, julkaisutoiminnalla ja järjestämällä kilpailuja Lisää nuorten kalastusharrastusta laajoilla kampanjoilla ja seurojen kerhotoiminnalla Edistää vapaa-ajankalastusta kalastushallinnossa ja muussa päätöksenteossa Toimii vapaa-ajankalastajien kansainvälisissä järjestöissä

28 Kiitos