Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Transkriptio

1 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla Etelä- Kallavedellä, yhteensä kg kg onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 28

2 KUVAILULEHTI Laatija: Aika: Pohjois-Savon kalatalouskeskus Huhti 28 Tekijät: Ari Pyykkönen, Linda Korhonen ja Jarmo Mononen Nimi: Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26-huhtikuu 27 Laji: Raportti Toimeksiantaja: Pohjois-Savon TE-keskus ja Etelä-Kallaveden kalastusalue Tiivistelmä: Kalastuskyselyssä käytettyjä tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesien hoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö- ja hoitosuunnitelman vaihe III). Kyselyn osoitetiedot kerättiin suurimpien osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien viehekalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Vastauksia saatiin 226 ruokakunnalta, joissa kalasti 34 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen kokonaan. Pyydysten limoittuminen paikoitellen tiettyinä aikoina ja vähäarvoisen kalan suuri määrä (pieni lahna) haittasivat kalastusta selvästi. Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se oli yleinen. Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet viime vuosina. Made ja järvitaimen olivat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku. Kuha saalis oli runsastutut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Kuukausisaalis runsastui selvästi kesälomakaudella. Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla. Muita paljon käytettyjä pyydyksiä olivat viehe, onki, pilkki ja katiska. 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys Taulukot ja kuvat Tulosten tarkastelu Kalastusta haittaavia tekijöitä Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti? Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina Kalastuksen valvonta Saalis ja käytetyimmät pyydykset Vapaa-ajan kalastus Ammattikalastus LIITE 1. Kyselylomake

4 1. Johdanto Edellinen Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu tehtiin 15 vuotta sitten. Nyt päätettiin tehdä uusi kalastustiedustelu Etelä-Kallavedellä kesällä 26 ja/tai talvella 27 kalastaneille. Tiedustelun teki Etelä- Kallaveden kalastusalue yhteistyössä Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa. Etelä-Kallaveteen on istutettu viimeisten 1 vuoden aikana vuosittain noin 2. kpl 1- kesäistä kuhanpoikasta, noin 1. kpl 1-kesäistä siianpoikasta ja noin 6. kpl 3-kesäistä järvitaimenta. Taloudellinen panostus on siten ollut huomattava. Tarvittiin tietoa istutusten tuloksista (= saadusta saaliista), jotta jatkossakin voidaan suunnitella ja tehdä entistä paremmin kannattavia istutuksia, hoitotoimenpiteitä ja kalastusta koskevia ohjeita. Tärkeää oli saada tietoa myös muikun, ahvenen, hauen ja muiden lajien kalastuksesta ja saaliista. Kalastuskyselystä saatuja tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesienhoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö - ja hoitosuunnitelma III). 2. Aineisto ja menetelmät Kyselyn osoitetiedot kerättiin pääasiassa osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien kalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana myös 77 Pohjois-Kallavedellä kalastanutta, jotka poistettiin vastauksista. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Kalastaneita ruokakuntia vastasi 226, joissa kalasti noin 34 henkilöä. Vastaukset laajennettiin kalastusalueen koko vesipinta-alalle olettamalla, että muut kuin kyselyyn vastanneet ovat kalastaneet samalla tavalla kuin vastanneet ja muulla kuin kyselyn alueella kalastetaan samalla tavalla. Aluksi kysyttiin kalastusta haittaavia tekijöitä, mielipidettä nykyisestä pienimmästä sallitusta solmuvälistä, kalastaessa eniten tavoiteltuja kalalajeja, muutoksia kalalajien saaliissa ja kuinka usein valvoja on tarkastanut kalastusluvat. Sitten vastaajia pyydettiin yksilöimään erikseen kesä ja talvikalastuksessa ruokakunnan koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/koentakerta ja saalis lajeittain sekä pyydyksittäin. Etukäteen arvioiden eniten tavoiteltujen lajien osalta kysyttiin saalis kuukausittain. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. He vastasivat vain kysymyksiin 1, 1 ja 11. Lisäksi saalislajeihin oli kysymyksessä 11. (kuukausisaalis) lisätty made ja muikku. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen. Muutamat seikat vaikeuttivat saaliin arviointia. Jokamiehen onginta ja pilkintäoikeudella, ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella ja läänikohtaisella viehekalastusoikeudella kalastaneiden tiedot puuttuvat. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi. Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Talvikalastuskausi oli tavallista noin 1-1½ kuukautta normaalia lyhyempi, koska joulu- tammikuussa oli pitkä kelirikkokausi ja jäät lähtivät jo huhtikuussa. Tämä vaikutti varsinkin kuhasaaliiseen. 4

5 2.1 Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys Kalastustiedustelu tehtiin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä kalastaneille vapaa-ajan kalastajille. Kalastuskautta koskeva kysely lähetettiin joka toiselle kalastusluvan lunastaneelle. Kaksoiskappaleet (kalastanut useilla kyselyn piirissä olevilla luvilla) poistettiin ennen postitusta. Vastausten kohdennus tehtiin luvan myyjittäin, joita olivat Kaupungin pyydysluvat, osakaskuntien pyydysluvat ja Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa. Kohdennus jouduttiin tekemään, koska Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana henkilöitä, jotka olivat kalastaneet pelkästään Pohjois-Kallavedellä, joka ei kuulunut tiedustelualueeseen. Lisäksi Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa on selkeä erillinen lupa-alue. Kuopion Viehelupa Osakaskunnat Kaikki yhteensä kaupunki Tiedusteluja lähetetty kpl Os. tuntematon kpl Tiedustelut yhteensä Vastauksia kpl Vastauksia % tiedusteluista 47,7 42,4 51,7 47,2 Kalastaneita ruokakuntia kpl joissa kalastaneita henkilöitä kpl ,5 hlöä/ruokakunta Kalastaneita ruokakuntia % vastauksista Ei kalastaneita ruokakuntia kpl (P- Kallavesi) Laajennus Kalastaneita % X tiedustelut yhteensä kpl = Jos oletetaan vastaamattomien kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl Jos oletetaan osoite tuntematon kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl + Kalastaneita % X Os. tuntematon kpl Kalastaneita yhteensä kpl = x kalastaneiden määrä yhteensä kpl = Luvan lunastaneiden kalastajien määrä kpl Tätä laajennusta käytettiin kohdennetuissa taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua saalista. Kyselyn ala; (okt) (kaupunki) = ha Jos oletetaan kalastuksen tapahtuneen samassa suhteessa kyselyn ulkopuolisella Etelä- Kallavedellä olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl Kokonaisala ha/kyselyn ala ha X (luvan lunastaneiden määrä kpl okt + kaupunki) + vieheluvalla kal. kpl= ruokakuntaa hlöä Tätä laajennusta käytettiin taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua kokonaissaalista kohdistettujen taulukoiden yhdistämisien jälkeen. 5

6 3. Taulukot ja kuvat 2 KUVA 1. Kalastusta haittaavia tekijöitä Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl ei haittaa kpl haittaa vähän kpl haittaa paljon kpl en osaa sanoa pyyntirajoitukset (n=29) k-lupien vaikea saanti (n= 214) pyydysten limoittuminen (n= 22) kalojen makuvirheet (n= 21) vähäarv. kalan suuri määrä (n=214) muu (n= 26), tärkein siian loiset KUVA 2. Millainen oli verkkokalastuksessa käytetty pienin sallittu solmuväli vapaa-ajan kalastajien mielestä vuonna 27? vastauksia %, n= 218 kpl liian pieni sopiva liian suuri poistettava kokonaan en osaa sanoa 18 % 11 % 3 % 7 % 61 % 6

7 KUVA 3. Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat tavoittelivat tietoisesti kalastuskaudella 26-27? vastauksia kpl, n= 677 kpl en mitään erityisesti; 8 muu, (hauki ja made); 66 siika; 87 ahven; 127 kuha; 182 muikku; 88 järvitaimen; 119 KUVA 4. Kalalajien saaliissa vapaa-ajan kalastajien mielestä viime vuosina tapahtuneet muutokset Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl runsastunut vähentynyt en osaa sanoa

8 KUVA 5. Oletko tavannut kalastuslupien tarkastajaa Etelä-Kallavedellä? vastauksia kpl, n= 222 poliisi; 34 en koskaan; 144 kalastuksen valvoja; 83 TAULUKKO 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28). Saalis (kg) yhteensä kg/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut muikkuverkko 139,2 23,2 59,8 113,7 35,5, 59, ,2 47,9 48,4 35,5 3,2 1886,5 ke mm 1173,3 253,6 492,5 854,4 214,7 3,7 238,7, 592,8 115,4,, 3966,1 ke mm 1147,9 3652,9 3593,7 14,8 865, 44,1 1535,6, 1345, 52,3 5,9 17, ,5 6 ke mm 492,4 2386,3 4552,2 12,9 129,5 25, 1565, 25,8 332,8 516,9,, 1938,7 ke > 64 mm, 383, 112,1, 258,9 59,2 7,5, 11,8 46,5,, 2742,1 luokkirysä, 592,3,, 296,2,,,,,,, 888,5 katiska 9836,6 995,5 29,6 864, 363,5 12,9 1949,,,6,, 59, , onki 2169,2,, 1174, 137, 36,1,, 2,9,, 416, 3935,4 3 vetouistin 717,1 169,2 3739,2,,, 64,5, 38,2 137,1, 36, 1634,2 heittouistin 866,6 3794,4 147,3 36,, 7,2,,, 24,2,, 4875,7 iskukoukku 365,9 365,9 ta mm 26,5 93,3 25,8,, 12,9 122,, 28,7,,, 39,2 ta mm 123,3 1211,5 1396,1 3,6 192,7 12,9 1313,7, 1,3 123,3,, 4477,3 ta mm 136,3 2934,2 5231,1 12,9 661,5 12,9 2753,3 29,6 98,8 192,6, 322, ,6 ta > 64 mm, 226,1 285,9, 894,4, 66,2,,,,, 1472,6 pilkki 827,5 254,5 21,6 123,,, 182,8, 76,9 7,2,, 9837,2 7 yhteensä 2598, , , 4236, 6748,8 253,8 9921, 17368,6 2677, 2947,1 41,5 854, ,5 kg/laji 2 2 a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä

9 6 5 KUVA 6. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kg yhteensä kg/pyydys 1 KUVA 7. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 9

10 KUVA 8. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain yhteensä kg kg onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko 5 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut KUVA 9. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kesäkalastuksessa kg 1 8 yhteensä kg/pyydys

11 25 KUVA 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain kesäkalastuksessa yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut KUVA 11. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin talvikalastuksessa yhteensä kg/pyydys ta mm ta mm ta mm ta > 64 mm katiska pilkki 11

12 KUVA 12. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain talvikalastuksessa yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 8 KUVA 13. Vapaa-ajan kalastajien arvioima kuukausisaalis 7 6 kg 5 4 Kelirikko kuha siika 3 taimen hauki 2 ahven 1 12

13 TAULUKKO 2. Vapaa-ajan kalastajien omistajan luvalla eri pyydyksillä saama yksikkösaalis Etelä-Kallavedellä Saalis (g) yhteensä /koentakerta/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut kg/pyyd ys muikkuverkko 5,1 8,5 2,2 4,2 1,3, 2,2 638,5 1,8 1,8 1,3,1 667, ke mm 136,4 29,5 57,2 99,3 24,9 3,6 27,7, 68,9 13,4,, 46,9 ke mm 52,7 167,8 165, 6,5 39,7 2, 7,5, 61,8 23,1,3,8 59,2 ke mm 25,1 121,4 231,6,7 52,4 1,3 79,6 1,3 16,9 26,3,, 556,5 ke > 64 mm, 11,1 32,2, 592,1 17, 2,3, 3,4 13,4,, 788,5 luokkirysä, 253,8,, 126,9,,,,,,, 38,7 katiska 819,1 82,9 2,5 71,9 3,3 1,1 162,3,,1,, 4,9 1175,1 onki 158,9,, 86, 1, 2,6,,,2,, 3,5 288,3 vetouistin 26,2 368,4 136,8,,, 2,4, 1,4 5,1, 1,3 586,7 heittouistin 94,1 412, 16, 3,9,,8,,, 2,6,, 529,4 iskukoukku, 192,3,,,,,,,,,, 192,3 ta mm 198,1 696,3 192,6,, 96,3 911,1, 214,1,,, 238,5 ta mm 26,4 259,1 298,6,8 41,2 2,8 281,, 21,4 26,4,, 957,7 ta mm 6,8 146,6 261,4,6 33,1,6 137,6 1,5 4,9 9,6, 16,1 618,9 ta > 64 mm, 451,7 571,1, 1786,6, 132,3,,,,, 2941,6 pilkki 13,3 31,7 2,7 127,5,, 22,8, 9,6,9,, 1225, KUVA 14. Tavoiteltujen saalislajien yksikkösaalis (g/koentakerta/pyydys) vapaa-ajan kalastuksessa g ahven hauki kuha siika taimen made ke mm ta mm katiska viehe onki ja pilkki 13

14 KUVA 15. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaaajankalastajat Etelä-Kallavedellä kalastajia kpl KUVA 16. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaa-ajan kalastajat Etelä-Kallavedellä kalastajia kpl muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 14

15 koentakerrat x py kpl/koentakerta KUVA 17. Vapaa-ajan kalastajien pyyntiponnistus omistajan luvalla pyydyksittäin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 3 KUVA 18. Kalastusrasitus kalastuspäivinä Etelä-Kallavedellä vuonna 25 (RKTL 26) pyyntipäiviä kpl onki ja pilkki viehe läänikohtaisella luvalla viehe ikään perustuen viehe kalaveden omistajan luvalla muu kalastus omistajan luvalla kalastuspäivät % TAULUKKO 3. Ammattikalastajien saalis Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28) Saalis kuore (kg) pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut yhteensä kg/pyydys muikkuverkko,,,,,,, 35,,,,, 35, mm 4,, 3,,,,, 34,,,, 14, mm 3, 93, 2256,, 16,, 456,, 65, 35,,, 395, mm, 514, 844,, 18,, 235,, 5, 15,,, 1793, >64 mm,,,, 3,,,,,,,, 3, isorysä 12, 18, 11, 757, 1, 25, 3, 36, 7, 35,, 8, 15457, merta ja rysä, 25,, 2,,, 11,,,,,, 1235, katiska 864,,, 2,,, 395,,,,,, 1459, trooli 15 3,5 4, , yhteensä kg a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä

16 45 4 KUVA 19. Ammattikalastajien saalis pyydyksittäin yhteensä kg/pyydys KUVA 2. Ammattikalastajien saalis lajeittain yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 16

17 kg KUVA 21. Ammattikalastajien arvioima suomukalojen kuukausisaalis Kelirikko kuha siika made taimen hauki ahven 12 KUVA 22. Ammattikalastajien arvioima muikun kuukausisaalis muikku 2 17

18 4. Tulosten tarkastelu 4.1 Kalastusta haittaavia tekijöitä Pyyntirajoitukset, kalastuslupien saanti ja kalojen makuvirheet eivät haittaa kalastusta. Kalastusta haittasi selvästi tietyissä paikoissa ajoittain pyydysten limoittuminen ja vähäarvoisen kalan suuri määrä(kuva 1). Jotkut siikaa kalastaneet ilmoittivat loisien haittaavan kalastusta. Annetuissa lisätiedoissa pyydettiin verkkojen selvempää merkintää ja vesiliikenteen valvonnan lisäämistä. Pieni lahna oli lisääntynyt selvästi verkoissa. 4.2 Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli Solmuväliltään 5 mm verkkojen käyttö on ollut kielletty yli viiden metrin syvyisessä vedessä. Poikkeus: välisenä aikana solmuväliä ei ole rajoitettu lainkaan. Rajoitus ei ole koskenut muikun verkkopyyntiä. Rajoitusta on perusteltu pienikokoisten kuhien suojaamisella verkkopyynniltä ja samalla on ollut mahdollista hyödyntää siikakantoja. Enemmistö (61 %) vastasi, että nykyiset verkon solmuväliä koskevat määräykset ovat olleet sopivia (kuva 2). 4.3 Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti? Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Tämä kertoo joko kalastuskulttuurin muuttumisesta tai lajien kalastettavien kantojen heikentymisestä. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se on ollut yleinen (kuva 3). 4.4 Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet. Made ja järvitaimen ovat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Säyneen ja järviharjuksen osalta ei osattu sanoa muutosta. Ne olivat harvinaisia saalislajeja (kuva 4). 4.5 Kalastuksen valvonta Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Kaupungin vesillä ja viehelupa-alueella valvonta oli ammattimaista ja myös poliisi oli suorittanut valvontaa (kuva 5). 4.6 Saalis ja käytetyimmät pyydykset Vapaa-ajan kalastus Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Viehekalastuksen - sekä onginnan ja pilkinnän saalis oli toiseksi suurin. Kalastusalueella on suosittu viehekalastusalue, joka luo hyvät edellytykset hauen, kuhan ja taimenen viehekalastukselle. Jos otettaisiin huomioon yleiskalastusoikeuksilla kalastavien saalis, se olisi hyvin lähellä harvojen verkkojen saalista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen Kuinka Suomi kalasti 25 mukaan kalastuspäivistä 34 % käytettiin ongintaan, pilkintään, ikään perustuvaan - ja läänikohtaisella viehekortilla kalastukseen. Kuha oli selvästi arvokkain saalislaji vapaa-ajan kalastuksessa. Ahven, hauki, made ja muikku olivat tasapäisesti seuraavaksi tärkeimmät saalislajit (Taulukko 1, kuvat 6 ja 18). Suurta ahventa (>1 g) esiintyi hyvin kyselykaudella, mikä varmaan lisäsi kiinnostusta ahvenen kalastukseen. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku (kuva 7). Kuhasaalis oli runsastunut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Haukisaalis saatiin harvoilla verkoilla ja vieheellä. Ahvensaalis 18

19 saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla. Selvästi eniten kuhasaalista saatiin harvoilla verkoilla. Taimensaalis jakaantui puoliksi harvojen verkkojen ja vieheen kesken (kuva 8). Kesäkalastuksessa saalista saatiin eniten harvoilla verkoilla, toiseksi eniten vieheellä, kolmanneksi eniten muikkuverkoilla ja myös katiskasaalis oli huomattava (kuva 9). Kesäkalastuksen saalis oli yhteensä kg. Saaliin mukaan lajien järjestys oli seuraava: Hauki, muikku, ahven, kuha, lahna jne. Istutuslajit olivat sijoilla 7 ja 8 (kuva 1). Talvikalastuksessa suurin saalis tuli mm verkoilla ja pilkillä. Koska mm verkoilla saadaan selvästi suurempi saalis kuin mm verkoilla voidaan pienintä sallittua verkon solmuväliä nostaa 5 mm:stä 55 mm:n (kuva 11). Talvikalastuksen saalis oli kg. Kuha ja made nousivat saaliissa hauen ohi ja pilkillä saatiin runsaasti ahvenia (kuva 12). Kesälomakausi näkyi selvänä saaliin runsastumisena kuukausisaaliissa. Kuhalla oli kaksi saalishuippua kesä ja edellistä runsaampi talviverkkokalastuskausi. Vuonna 26 oli tavallista pitempi kelirikkokausi. Tavallisesti talviverkkokausi alkaa Etelä-Kallavedellä joulukuun puolivälissä ja nyt vasta tammikuun puolivälin jälkeen. Kausi lyheni myös loppupäästä jäiden lähdettyä normaalin toukokuun alun sijaan jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Yli kuukausi parasta kalastuskautta jäi pois. Ainakin kuhasaalis jäi varmasti pienemmäksi kuin se normaalissa jäätilanteessa olisi ollut. Haukea ja ahventa saadaan runsaasti kevään kutuaikana ja alkukesän kalastuksessa. Myös pilkkikausi nostaa jonkin verran ahvenen saalista. Taimenta ja siikaa saatiin vähän. Saalishuippu oli heinäkuussa ja syys-lokakuussa (kuva 13). Hauen, kuhan ja mateen yksikkösaaliit (g/koentakerta/pyydys) olivat suurimmat harvoilla verkoilla. Hauen yksikkösaalis vieheellä oli myös korkea. Ahvenen suurin yksikkösaalis saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla (Taulukko 2 ja kuva 14). Vapaa-ajan kalastajien käytetyimmät pyydykset olivat viehe, kesäverkko, onki ja pilkki. Verkot ovat kuitenkin edelleen käytetympiä kuin vapavälineet (kuvat 15 ja 16). Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla (kuva 17). Muuta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti raportissaan Kuinka Suomi kalastaa 25 kalastusrasitusta Etelä-Kallavedellä (kuva 18). Huomattava osa pyyntipäivistä käytettiin jokamiehen oikeudella tapahtuvaan pilkintään ja ongintaan ja läänikohtaisella viehekortilla - sekä ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella kalastukseen. Kuinka Suomi kalastaa 21 raportissa oli selvitetty myös saaliin jakautumista kalastusmuodoittain. Tuolloin saaliista saatiin noin 3 % em. yleiskalastusoikeuksilla ja 7 % omistajan luvalla. Näin ollen voitaisiin arvioida tämän selvityksen todellisia tuloksia korjaamalla esimerkiksi saalis kertoimella 1,3. Näin ei kuitenkaan ole tehty, koska selvitysten aikaväli on jo liian pitkä ja aineisto ja otanta erilaiset. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi Ammattikalastus Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Ammattikalastajien saalis poikkesi selvästi vapaaajankalastuksen saalista. Muikku oli tärkein saalislaji ja sen pääasiassa troolilla saatu saalis oli selvästi 19

20 suurempi kuin vapaa-ajan kalastuksessa. Muikkukannan vähennyttyä oli talvinuottaus lopetettu ja yksi kalastaja oli siirtynyt troolaamaan muille vesille. Isorysä (n=5 kpl) oli merkittävä pyydys Etelä- Kallavedellä, sillä saatiin merkittävä osa ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliista. Isorysällä saatu muikkusaalis oli suurempi kuin muikkuverkoilla ja se on särki- ja muun kalan (kuore) hoitokalastajana hyvä pyydys. Muikku oli kannan notkahduksesta huolimatta Etelä-Kallaveden arvokkain kalalaji. Ottamalla huomioon myös vapaa-ajan kalastajien saaman saaliin arvo tuli muikkusaaliin arvoksi noin 111 (taulukko 1 ja taulukko 3). Kuhasaaliin arvo nousi jo lähelle ja oli noin 82. Kuhalla oli myös ammattikalastuksen kannattavuudelle merkitystä (taulukko 3, kuvat 19 ja 2). Hyvän muikkukannan vallitessa olisi ammattikalastuksen saalis oletettavasti kaksi- kolminkertainen. Ammattikalastajien osuus muusta kuin muikkusaaliista ei ollut yhtä suuri. Esimerkiksi kokonaiskuhasaaliista ammattikalastajat saivat noin 2 %. Ammattikalastajien suomukalasaaliit olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa, loka-marraskuussa ja talvikalastuskaudella (kuva 21). Troolisaalis oli suurimmillaan kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen saaliit vähenivät vähitellen ennen talvea (kuva 22). 2

21 LIITE 1. Kyselylomake LUOTTAMUKSELLINEN KALASTUS ETELÄ-KALLAVEDELLÄ Nimi: Kotiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Puhelinnumero: Voitte vastata myös nimettömänä!! Kalastiko joku ruokakuntasi jäsenistä Etelä-Kallavedellä avovesikaudella 26 (toukokuu 26 tammikuu 27) tai talvikalastuskaudella 27 (tammikuu 27 huhtikuu 27)? Kartta kyselyalueesta on lähetekirjeen takana. KALASTI ja sai saalista KALASTI, mutta ei saanut saalista EI KALASTANUT. Tässä tapauksessa teidän ei tarvitse jatkaa vastaamista, mutta palauttakaa kuitenkin lomake alkuosaltaan täytettynä! 2. Kyselyn ajankohtana ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä. 3. Kenen omistamilla vesialueilla harjoititte kalastusta kyselyajankohtana (jos useampia, mainitkaa kaikki)? Kuopion kaupungin vesialueella osakaskunnan vesialueella 4. Arvioi kalastusta Etelä-Kallavedellä haittaavia tekijöitä. Ei haittaa Haittaa Haittaa En osaa vähän paljon sanoa Pyyntirajoitukset Kalastuslupien vaikea saanti Pyydysten limoittuminen Kalojen makuvirheet Vähäarvoisten kalojen suuri määrä Muu (loiset ym.), mikä 5. Onko verkkokalastuksessa nykyisin pienin sallittu solmuväli mielestäsi ollut Liian pieni Sopiva Liian suuri Poistettava En osaa kokonaan sanoa 21

22 6. Mitä seuraavista kalalajeista olet kalastaessasi tietoisesti tavoitellut? Siika Kuha Järvitaimen Muikku Ahven Muu, mikä? En mitään erityisesti 7. Onko seuraavien kalalajien saaliissa mielestäsi tapahtunut muutoksia viime vuosina? Runsastunut Runsastunut En osaa Vähentynyt Vähentynyt Kalalaji selvästi vähän sanoa vähän selvästi Järvitaimen Järviharjus Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne 8. Oletko koskaan tavannut Etelä-Kallavedellä kalastuslupien tarkastajaa? Kyllä kertaa, tarkastaja oli poliisi kalastuksen valvoja. En koskaan 9. Lisätietoja vastauksista, muita huomioita tai mielipiteitä selvitysalueen kalataloudesta (Esim. havaintoja kalansaaliista, toivomuksia kalastuksen järjestämisestä, mielipiteitä hoitotoimenpiteistä.) 22

23 1. Merkitkää taulukkoon Etelä-Kallavedeltä ruokakuntanne eri pyydyksillä saama saalis kg. Merkitkää myös koentakertojen lukumäärä/seisovat pyydykset (esim. verkko, rysä, katiska) = kuinka monta kertaa olette kokeneet kyseistä pyydystä kysyttynä aikana (verkot kesä ja talvi erikseen, muut koko vuosi) koentakertojen lukumäärä/vapakalastusvälineet (onki, pilkki, heitto- ja vetouistelu) = kuinka monena päivänä olette kalastaneet kyseisellä pyydyksellä pyydysten määrä/koentakerta = kuinka monta pyydystä oli koentakerroilla keskimäärin käytössä eritelkää verkkopyynnin osalta avovesikaudella (toukokuu 26 tammikuu 27) ja talvikalastuksessa (tammikuu 27 huhtikuu 27) käyttämänne eri solmuvälin verkot, koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/pyyntipäivä ja saatu saalis, muiden pyydysten osalta koko kyselykaudelta Saalisilmoitus perustuu Arvioon Saaliskirjanpitoon Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Avovesipyynti toukokuu 26 tammikuu 27 Muikkuverkko Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 65 mm tai yli Talvipyynti tammikuu 27 huhtikuu 27 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 65 mm tai yli jatkuu seuraavalla sivulla!!

24 Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Muut pyydykset toukokuu 26 huhtikuu 27 Nuotta Isorysä/ paunetti Luokkirysä Katiska Onki Pilkkivapa Vetouistin Heittouistin Iskukoukku Muu, mikä 11. Merkitkää alla olevaan taulukkoon saamanne kuha-, siika, taimen-, hauki- ja ahven saalis (kg) kuukausittain kunkin lajin osalta Kalalaji Toukokuu 26 Kesäkuu 26 Heinäkuu 26 Elokuu 26 Syyskuu 26 Lokakuu 26 Marraskuu 26 Joulukuu 26 Tammikuu 27 Helmikuu 27 Maaliskuu 27 Huhtikuu 27 Kuha Siika Taimen Hauki Ahven KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ!!