Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007"

Transkriptio

1 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla Etelä- Kallavedellä, yhteensä kg kg onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 28

2 KUVAILULEHTI Laatija: Aika: Pohjois-Savon kalatalouskeskus Huhti 28 Tekijät: Ari Pyykkönen, Linda Korhonen ja Jarmo Mononen Nimi: Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26-huhtikuu 27 Laji: Raportti Toimeksiantaja: Pohjois-Savon TE-keskus ja Etelä-Kallaveden kalastusalue Tiivistelmä: Kalastuskyselyssä käytettyjä tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesien hoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö- ja hoitosuunnitelman vaihe III). Kyselyn osoitetiedot kerättiin suurimpien osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien viehekalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Vastauksia saatiin 226 ruokakunnalta, joissa kalasti 34 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen kokonaan. Pyydysten limoittuminen paikoitellen tiettyinä aikoina ja vähäarvoisen kalan suuri määrä (pieni lahna) haittasivat kalastusta selvästi. Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se oli yleinen. Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet viime vuosina. Made ja järvitaimen olivat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku. Kuha saalis oli runsastutut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Kuukausisaalis runsastui selvästi kesälomakaudella. Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla. Muita paljon käytettyjä pyydyksiä olivat viehe, onki, pilkki ja katiska. 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys Taulukot ja kuvat Tulosten tarkastelu Kalastusta haittaavia tekijöitä Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti? Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina Kalastuksen valvonta Saalis ja käytetyimmät pyydykset Vapaa-ajan kalastus Ammattikalastus LIITE 1. Kyselylomake

4 1. Johdanto Edellinen Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu tehtiin 15 vuotta sitten. Nyt päätettiin tehdä uusi kalastustiedustelu Etelä-Kallavedellä kesällä 26 ja/tai talvella 27 kalastaneille. Tiedustelun teki Etelä- Kallaveden kalastusalue yhteistyössä Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa. Etelä-Kallaveteen on istutettu viimeisten 1 vuoden aikana vuosittain noin 2. kpl 1- kesäistä kuhanpoikasta, noin 1. kpl 1-kesäistä siianpoikasta ja noin 6. kpl 3-kesäistä järvitaimenta. Taloudellinen panostus on siten ollut huomattava. Tarvittiin tietoa istutusten tuloksista (= saadusta saaliista), jotta jatkossakin voidaan suunnitella ja tehdä entistä paremmin kannattavia istutuksia, hoitotoimenpiteitä ja kalastusta koskevia ohjeita. Tärkeää oli saada tietoa myös muikun, ahvenen, hauen ja muiden lajien kalastuksesta ja saaliista. Kalastuskyselystä saatuja tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesienhoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö - ja hoitosuunnitelma III). 2. Aineisto ja menetelmät Kyselyn osoitetiedot kerättiin pääasiassa osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien kalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana myös 77 Pohjois-Kallavedellä kalastanutta, jotka poistettiin vastauksista. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Kalastaneita ruokakuntia vastasi 226, joissa kalasti noin 34 henkilöä. Vastaukset laajennettiin kalastusalueen koko vesipinta-alalle olettamalla, että muut kuin kyselyyn vastanneet ovat kalastaneet samalla tavalla kuin vastanneet ja muulla kuin kyselyn alueella kalastetaan samalla tavalla. Aluksi kysyttiin kalastusta haittaavia tekijöitä, mielipidettä nykyisestä pienimmästä sallitusta solmuvälistä, kalastaessa eniten tavoiteltuja kalalajeja, muutoksia kalalajien saaliissa ja kuinka usein valvoja on tarkastanut kalastusluvat. Sitten vastaajia pyydettiin yksilöimään erikseen kesä ja talvikalastuksessa ruokakunnan koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/koentakerta ja saalis lajeittain sekä pyydyksittäin. Etukäteen arvioiden eniten tavoiteltujen lajien osalta kysyttiin saalis kuukausittain. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. He vastasivat vain kysymyksiin 1, 1 ja 11. Lisäksi saalislajeihin oli kysymyksessä 11. (kuukausisaalis) lisätty made ja muikku. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen. Muutamat seikat vaikeuttivat saaliin arviointia. Jokamiehen onginta ja pilkintäoikeudella, ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella ja läänikohtaisella viehekalastusoikeudella kalastaneiden tiedot puuttuvat. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi. Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Talvikalastuskausi oli tavallista noin 1-1½ kuukautta normaalia lyhyempi, koska joulu- tammikuussa oli pitkä kelirikkokausi ja jäät lähtivät jo huhtikuussa. Tämä vaikutti varsinkin kuhasaaliiseen. 4

5 2.1 Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys Kalastustiedustelu tehtiin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä kalastaneille vapaa-ajan kalastajille. Kalastuskautta koskeva kysely lähetettiin joka toiselle kalastusluvan lunastaneelle. Kaksoiskappaleet (kalastanut useilla kyselyn piirissä olevilla luvilla) poistettiin ennen postitusta. Vastausten kohdennus tehtiin luvan myyjittäin, joita olivat Kaupungin pyydysluvat, osakaskuntien pyydysluvat ja Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa. Kohdennus jouduttiin tekemään, koska Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana henkilöitä, jotka olivat kalastaneet pelkästään Pohjois-Kallavedellä, joka ei kuulunut tiedustelualueeseen. Lisäksi Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa on selkeä erillinen lupa-alue. Kuopion Viehelupa Osakaskunnat Kaikki yhteensä kaupunki Tiedusteluja lähetetty kpl Os. tuntematon kpl Tiedustelut yhteensä Vastauksia kpl Vastauksia % tiedusteluista 47,7 42,4 51,7 47,2 Kalastaneita ruokakuntia kpl joissa kalastaneita henkilöitä kpl ,5 hlöä/ruokakunta Kalastaneita ruokakuntia % vastauksista Ei kalastaneita ruokakuntia kpl (P- Kallavesi) Laajennus Kalastaneita % X tiedustelut yhteensä kpl = Jos oletetaan vastaamattomien kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl Jos oletetaan osoite tuntematon kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl + Kalastaneita % X Os. tuntematon kpl Kalastaneita yhteensä kpl = x kalastaneiden määrä yhteensä kpl = Luvan lunastaneiden kalastajien määrä kpl Tätä laajennusta käytettiin kohdennetuissa taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua saalista. Kyselyn ala; (okt) (kaupunki) = ha Jos oletetaan kalastuksen tapahtuneen samassa suhteessa kyselyn ulkopuolisella Etelä- Kallavedellä olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl Kokonaisala ha/kyselyn ala ha X (luvan lunastaneiden määrä kpl okt + kaupunki) + vieheluvalla kal. kpl= ruokakuntaa hlöä Tätä laajennusta käytettiin taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua kokonaissaalista kohdistettujen taulukoiden yhdistämisien jälkeen. 5

6 3. Taulukot ja kuvat 2 KUVA 1. Kalastusta haittaavia tekijöitä Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl ei haittaa kpl haittaa vähän kpl haittaa paljon kpl en osaa sanoa pyyntirajoitukset (n=29) k-lupien vaikea saanti (n= 214) pyydysten limoittuminen (n= 22) kalojen makuvirheet (n= 21) vähäarv. kalan suuri määrä (n=214) muu (n= 26), tärkein siian loiset KUVA 2. Millainen oli verkkokalastuksessa käytetty pienin sallittu solmuväli vapaa-ajan kalastajien mielestä vuonna 27? vastauksia %, n= 218 kpl liian pieni sopiva liian suuri poistettava kokonaan en osaa sanoa 18 % 11 % 3 % 7 % 61 % 6

7 KUVA 3. Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat tavoittelivat tietoisesti kalastuskaudella 26-27? vastauksia kpl, n= 677 kpl en mitään erityisesti; 8 muu, (hauki ja made); 66 siika; 87 ahven; 127 kuha; 182 muikku; 88 järvitaimen; 119 KUVA 4. Kalalajien saaliissa vapaa-ajan kalastajien mielestä viime vuosina tapahtuneet muutokset Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl runsastunut vähentynyt en osaa sanoa

8 KUVA 5. Oletko tavannut kalastuslupien tarkastajaa Etelä-Kallavedellä? vastauksia kpl, n= 222 poliisi; 34 en koskaan; 144 kalastuksen valvoja; 83 TAULUKKO 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28). Saalis (kg) yhteensä kg/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut muikkuverkko 139,2 23,2 59,8 113,7 35,5, 59, ,2 47,9 48,4 35,5 3,2 1886,5 ke mm 1173,3 253,6 492,5 854,4 214,7 3,7 238,7, 592,8 115,4,, 3966,1 ke mm 1147,9 3652,9 3593,7 14,8 865, 44,1 1535,6, 1345, 52,3 5,9 17, ,5 6 ke mm 492,4 2386,3 4552,2 12,9 129,5 25, 1565, 25,8 332,8 516,9,, 1938,7 ke > 64 mm, 383, 112,1, 258,9 59,2 7,5, 11,8 46,5,, 2742,1 luokkirysä, 592,3,, 296,2,,,,,,, 888,5 katiska 9836,6 995,5 29,6 864, 363,5 12,9 1949,,,6,, 59, , onki 2169,2,, 1174, 137, 36,1,, 2,9,, 416, 3935,4 3 vetouistin 717,1 169,2 3739,2,,, 64,5, 38,2 137,1, 36, 1634,2 heittouistin 866,6 3794,4 147,3 36,, 7,2,,, 24,2,, 4875,7 iskukoukku 365,9 365,9 ta mm 26,5 93,3 25,8,, 12,9 122,, 28,7,,, 39,2 ta mm 123,3 1211,5 1396,1 3,6 192,7 12,9 1313,7, 1,3 123,3,, 4477,3 ta mm 136,3 2934,2 5231,1 12,9 661,5 12,9 2753,3 29,6 98,8 192,6, 322, ,6 ta > 64 mm, 226,1 285,9, 894,4, 66,2,,,,, 1472,6 pilkki 827,5 254,5 21,6 123,,, 182,8, 76,9 7,2,, 9837,2 7 yhteensä 2598, , , 4236, 6748,8 253,8 9921, 17368,6 2677, 2947,1 41,5 854, ,5 kg/laji 2 2 a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä

9 6 5 KUVA 6. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kg yhteensä kg/pyydys 1 KUVA 7. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 9

10 KUVA 8. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain yhteensä kg kg onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko 5 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut KUVA 9. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kesäkalastuksessa kg 1 8 yhteensä kg/pyydys

11 25 KUVA 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain kesäkalastuksessa yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut KUVA 11. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin talvikalastuksessa yhteensä kg/pyydys ta mm ta mm ta mm ta > 64 mm katiska pilkki 11

12 KUVA 12. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain talvikalastuksessa yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 8 KUVA 13. Vapaa-ajan kalastajien arvioima kuukausisaalis 7 6 kg 5 4 Kelirikko kuha siika 3 taimen hauki 2 ahven 1 12

13 TAULUKKO 2. Vapaa-ajan kalastajien omistajan luvalla eri pyydyksillä saama yksikkösaalis Etelä-Kallavedellä Saalis (g) yhteensä /koentakerta/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut kg/pyyd ys muikkuverkko 5,1 8,5 2,2 4,2 1,3, 2,2 638,5 1,8 1,8 1,3,1 667, ke mm 136,4 29,5 57,2 99,3 24,9 3,6 27,7, 68,9 13,4,, 46,9 ke mm 52,7 167,8 165, 6,5 39,7 2, 7,5, 61,8 23,1,3,8 59,2 ke mm 25,1 121,4 231,6,7 52,4 1,3 79,6 1,3 16,9 26,3,, 556,5 ke > 64 mm, 11,1 32,2, 592,1 17, 2,3, 3,4 13,4,, 788,5 luokkirysä, 253,8,, 126,9,,,,,,, 38,7 katiska 819,1 82,9 2,5 71,9 3,3 1,1 162,3,,1,, 4,9 1175,1 onki 158,9,, 86, 1, 2,6,,,2,, 3,5 288,3 vetouistin 26,2 368,4 136,8,,, 2,4, 1,4 5,1, 1,3 586,7 heittouistin 94,1 412, 16, 3,9,,8,,, 2,6,, 529,4 iskukoukku, 192,3,,,,,,,,,, 192,3 ta mm 198,1 696,3 192,6,, 96,3 911,1, 214,1,,, 238,5 ta mm 26,4 259,1 298,6,8 41,2 2,8 281,, 21,4 26,4,, 957,7 ta mm 6,8 146,6 261,4,6 33,1,6 137,6 1,5 4,9 9,6, 16,1 618,9 ta > 64 mm, 451,7 571,1, 1786,6, 132,3,,,,, 2941,6 pilkki 13,3 31,7 2,7 127,5,, 22,8, 9,6,9,, 1225, KUVA 14. Tavoiteltujen saalislajien yksikkösaalis (g/koentakerta/pyydys) vapaa-ajan kalastuksessa g ahven hauki kuha siika taimen made ke mm ta mm katiska viehe onki ja pilkki 13

14 KUVA 15. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaaajankalastajat Etelä-Kallavedellä kalastajia kpl KUVA 16. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaa-ajan kalastajat Etelä-Kallavedellä kalastajia kpl muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 14

15 koentakerrat x py kpl/koentakerta KUVA 17. Vapaa-ajan kalastajien pyyntiponnistus omistajan luvalla pyydyksittäin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 3 KUVA 18. Kalastusrasitus kalastuspäivinä Etelä-Kallavedellä vuonna 25 (RKTL 26) pyyntipäiviä kpl onki ja pilkki viehe läänikohtaisella luvalla viehe ikään perustuen viehe kalaveden omistajan luvalla muu kalastus omistajan luvalla kalastuspäivät % TAULUKKO 3. Ammattikalastajien saalis Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28) Saalis kuore (kg) pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut yhteensä kg/pyydys muikkuverkko,,,,,,, 35,,,,, 35, mm 4,, 3,,,,, 34,,,, 14, mm 3, 93, 2256,, 16,, 456,, 65, 35,,, 395, mm, 514, 844,, 18,, 235,, 5, 15,,, 1793, >64 mm,,,, 3,,,,,,,, 3, isorysä 12, 18, 11, 757, 1, 25, 3, 36, 7, 35,, 8, 15457, merta ja rysä, 25,, 2,,, 11,,,,,, 1235, katiska 864,,, 2,,, 395,,,,,, 1459, trooli 15 3,5 4, , yhteensä kg a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä

16 45 4 KUVA 19. Ammattikalastajien saalis pyydyksittäin yhteensä kg/pyydys KUVA 2. Ammattikalastajien saalis lajeittain yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 16

17 kg KUVA 21. Ammattikalastajien arvioima suomukalojen kuukausisaalis Kelirikko kuha siika made taimen hauki ahven 12 KUVA 22. Ammattikalastajien arvioima muikun kuukausisaalis muikku 2 17

18 4. Tulosten tarkastelu 4.1 Kalastusta haittaavia tekijöitä Pyyntirajoitukset, kalastuslupien saanti ja kalojen makuvirheet eivät haittaa kalastusta. Kalastusta haittasi selvästi tietyissä paikoissa ajoittain pyydysten limoittuminen ja vähäarvoisen kalan suuri määrä(kuva 1). Jotkut siikaa kalastaneet ilmoittivat loisien haittaavan kalastusta. Annetuissa lisätiedoissa pyydettiin verkkojen selvempää merkintää ja vesiliikenteen valvonnan lisäämistä. Pieni lahna oli lisääntynyt selvästi verkoissa. 4.2 Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli Solmuväliltään 5 mm verkkojen käyttö on ollut kielletty yli viiden metrin syvyisessä vedessä. Poikkeus: välisenä aikana solmuväliä ei ole rajoitettu lainkaan. Rajoitus ei ole koskenut muikun verkkopyyntiä. Rajoitusta on perusteltu pienikokoisten kuhien suojaamisella verkkopyynniltä ja samalla on ollut mahdollista hyödyntää siikakantoja. Enemmistö (61 %) vastasi, että nykyiset verkon solmuväliä koskevat määräykset ovat olleet sopivia (kuva 2). 4.3 Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti? Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Tämä kertoo joko kalastuskulttuurin muuttumisesta tai lajien kalastettavien kantojen heikentymisestä. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se on ollut yleinen (kuva 3). 4.4 Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet. Made ja järvitaimen ovat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Säyneen ja järviharjuksen osalta ei osattu sanoa muutosta. Ne olivat harvinaisia saalislajeja (kuva 4). 4.5 Kalastuksen valvonta Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Kaupungin vesillä ja viehelupa-alueella valvonta oli ammattimaista ja myös poliisi oli suorittanut valvontaa (kuva 5). 4.6 Saalis ja käytetyimmät pyydykset Vapaa-ajan kalastus Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Viehekalastuksen - sekä onginnan ja pilkinnän saalis oli toiseksi suurin. Kalastusalueella on suosittu viehekalastusalue, joka luo hyvät edellytykset hauen, kuhan ja taimenen viehekalastukselle. Jos otettaisiin huomioon yleiskalastusoikeuksilla kalastavien saalis, se olisi hyvin lähellä harvojen verkkojen saalista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen Kuinka Suomi kalasti 25 mukaan kalastuspäivistä 34 % käytettiin ongintaan, pilkintään, ikään perustuvaan - ja läänikohtaisella viehekortilla kalastukseen. Kuha oli selvästi arvokkain saalislaji vapaa-ajan kalastuksessa. Ahven, hauki, made ja muikku olivat tasapäisesti seuraavaksi tärkeimmät saalislajit (Taulukko 1, kuvat 6 ja 18). Suurta ahventa (>1 g) esiintyi hyvin kyselykaudella, mikä varmaan lisäsi kiinnostusta ahvenen kalastukseen. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku (kuva 7). Kuhasaalis oli runsastunut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Haukisaalis saatiin harvoilla verkoilla ja vieheellä. Ahvensaalis 18

19 saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla. Selvästi eniten kuhasaalista saatiin harvoilla verkoilla. Taimensaalis jakaantui puoliksi harvojen verkkojen ja vieheen kesken (kuva 8). Kesäkalastuksessa saalista saatiin eniten harvoilla verkoilla, toiseksi eniten vieheellä, kolmanneksi eniten muikkuverkoilla ja myös katiskasaalis oli huomattava (kuva 9). Kesäkalastuksen saalis oli yhteensä kg. Saaliin mukaan lajien järjestys oli seuraava: Hauki, muikku, ahven, kuha, lahna jne. Istutuslajit olivat sijoilla 7 ja 8 (kuva 1). Talvikalastuksessa suurin saalis tuli mm verkoilla ja pilkillä. Koska mm verkoilla saadaan selvästi suurempi saalis kuin mm verkoilla voidaan pienintä sallittua verkon solmuväliä nostaa 5 mm:stä 55 mm:n (kuva 11). Talvikalastuksen saalis oli kg. Kuha ja made nousivat saaliissa hauen ohi ja pilkillä saatiin runsaasti ahvenia (kuva 12). Kesälomakausi näkyi selvänä saaliin runsastumisena kuukausisaaliissa. Kuhalla oli kaksi saalishuippua kesä ja edellistä runsaampi talviverkkokalastuskausi. Vuonna 26 oli tavallista pitempi kelirikkokausi. Tavallisesti talviverkkokausi alkaa Etelä-Kallavedellä joulukuun puolivälissä ja nyt vasta tammikuun puolivälin jälkeen. Kausi lyheni myös loppupäästä jäiden lähdettyä normaalin toukokuun alun sijaan jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Yli kuukausi parasta kalastuskautta jäi pois. Ainakin kuhasaalis jäi varmasti pienemmäksi kuin se normaalissa jäätilanteessa olisi ollut. Haukea ja ahventa saadaan runsaasti kevään kutuaikana ja alkukesän kalastuksessa. Myös pilkkikausi nostaa jonkin verran ahvenen saalista. Taimenta ja siikaa saatiin vähän. Saalishuippu oli heinäkuussa ja syys-lokakuussa (kuva 13). Hauen, kuhan ja mateen yksikkösaaliit (g/koentakerta/pyydys) olivat suurimmat harvoilla verkoilla. Hauen yksikkösaalis vieheellä oli myös korkea. Ahvenen suurin yksikkösaalis saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla (Taulukko 2 ja kuva 14). Vapaa-ajan kalastajien käytetyimmät pyydykset olivat viehe, kesäverkko, onki ja pilkki. Verkot ovat kuitenkin edelleen käytetympiä kuin vapavälineet (kuvat 15 ja 16). Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla (kuva 17). Muuta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti raportissaan Kuinka Suomi kalastaa 25 kalastusrasitusta Etelä-Kallavedellä (kuva 18). Huomattava osa pyyntipäivistä käytettiin jokamiehen oikeudella tapahtuvaan pilkintään ja ongintaan ja läänikohtaisella viehekortilla - sekä ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella kalastukseen. Kuinka Suomi kalastaa 21 raportissa oli selvitetty myös saaliin jakautumista kalastusmuodoittain. Tuolloin saaliista saatiin noin 3 % em. yleiskalastusoikeuksilla ja 7 % omistajan luvalla. Näin ollen voitaisiin arvioida tämän selvityksen todellisia tuloksia korjaamalla esimerkiksi saalis kertoimella 1,3. Näin ei kuitenkaan ole tehty, koska selvitysten aikaväli on jo liian pitkä ja aineisto ja otanta erilaiset. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi Ammattikalastus Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Ammattikalastajien saalis poikkesi selvästi vapaaajankalastuksen saalista. Muikku oli tärkein saalislaji ja sen pääasiassa troolilla saatu saalis oli selvästi 19

20 suurempi kuin vapaa-ajan kalastuksessa. Muikkukannan vähennyttyä oli talvinuottaus lopetettu ja yksi kalastaja oli siirtynyt troolaamaan muille vesille. Isorysä (n=5 kpl) oli merkittävä pyydys Etelä- Kallavedellä, sillä saatiin merkittävä osa ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliista. Isorysällä saatu muikkusaalis oli suurempi kuin muikkuverkoilla ja se on särki- ja muun kalan (kuore) hoitokalastajana hyvä pyydys. Muikku oli kannan notkahduksesta huolimatta Etelä-Kallaveden arvokkain kalalaji. Ottamalla huomioon myös vapaa-ajan kalastajien saaman saaliin arvo tuli muikkusaaliin arvoksi noin 111 (taulukko 1 ja taulukko 3). Kuhasaaliin arvo nousi jo lähelle ja oli noin 82. Kuhalla oli myös ammattikalastuksen kannattavuudelle merkitystä (taulukko 3, kuvat 19 ja 2). Hyvän muikkukannan vallitessa olisi ammattikalastuksen saalis oletettavasti kaksi- kolminkertainen. Ammattikalastajien osuus muusta kuin muikkusaaliista ei ollut yhtä suuri. Esimerkiksi kokonaiskuhasaaliista ammattikalastajat saivat noin 2 %. Ammattikalastajien suomukalasaaliit olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa, loka-marraskuussa ja talvikalastuskaudella (kuva 21). Troolisaalis oli suurimmillaan kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen saaliit vähenivät vähitellen ennen talvea (kuva 22). 2

21 LIITE 1. Kyselylomake LUOTTAMUKSELLINEN KALASTUS ETELÄ-KALLAVEDELLÄ Nimi: Kotiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Puhelinnumero: Voitte vastata myös nimettömänä!! Kalastiko joku ruokakuntasi jäsenistä Etelä-Kallavedellä avovesikaudella 26 (toukokuu 26 tammikuu 27) tai talvikalastuskaudella 27 (tammikuu 27 huhtikuu 27)? Kartta kyselyalueesta on lähetekirjeen takana. KALASTI ja sai saalista KALASTI, mutta ei saanut saalista EI KALASTANUT. Tässä tapauksessa teidän ei tarvitse jatkaa vastaamista, mutta palauttakaa kuitenkin lomake alkuosaltaan täytettynä! 2. Kyselyn ajankohtana ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä. 3. Kenen omistamilla vesialueilla harjoititte kalastusta kyselyajankohtana (jos useampia, mainitkaa kaikki)? Kuopion kaupungin vesialueella osakaskunnan vesialueella 4. Arvioi kalastusta Etelä-Kallavedellä haittaavia tekijöitä. Ei haittaa Haittaa Haittaa En osaa vähän paljon sanoa Pyyntirajoitukset Kalastuslupien vaikea saanti Pyydysten limoittuminen Kalojen makuvirheet Vähäarvoisten kalojen suuri määrä Muu (loiset ym.), mikä 5. Onko verkkokalastuksessa nykyisin pienin sallittu solmuväli mielestäsi ollut Liian pieni Sopiva Liian suuri Poistettava En osaa kokonaan sanoa 21

22 6. Mitä seuraavista kalalajeista olet kalastaessasi tietoisesti tavoitellut? Siika Kuha Järvitaimen Muikku Ahven Muu, mikä? En mitään erityisesti 7. Onko seuraavien kalalajien saaliissa mielestäsi tapahtunut muutoksia viime vuosina? Runsastunut Runsastunut En osaa Vähentynyt Vähentynyt Kalalaji selvästi vähän sanoa vähän selvästi Järvitaimen Järviharjus Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne 8. Oletko koskaan tavannut Etelä-Kallavedellä kalastuslupien tarkastajaa? Kyllä kertaa, tarkastaja oli poliisi kalastuksen valvoja. En koskaan 9. Lisätietoja vastauksista, muita huomioita tai mielipiteitä selvitysalueen kalataloudesta (Esim. havaintoja kalansaaliista, toivomuksia kalastuksen järjestämisestä, mielipiteitä hoitotoimenpiteistä.) 22

23 1. Merkitkää taulukkoon Etelä-Kallavedeltä ruokakuntanne eri pyydyksillä saama saalis kg. Merkitkää myös koentakertojen lukumäärä/seisovat pyydykset (esim. verkko, rysä, katiska) = kuinka monta kertaa olette kokeneet kyseistä pyydystä kysyttynä aikana (verkot kesä ja talvi erikseen, muut koko vuosi) koentakertojen lukumäärä/vapakalastusvälineet (onki, pilkki, heitto- ja vetouistelu) = kuinka monena päivänä olette kalastaneet kyseisellä pyydyksellä pyydysten määrä/koentakerta = kuinka monta pyydystä oli koentakerroilla keskimäärin käytössä eritelkää verkkopyynnin osalta avovesikaudella (toukokuu 26 tammikuu 27) ja talvikalastuksessa (tammikuu 27 huhtikuu 27) käyttämänne eri solmuvälin verkot, koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/pyyntipäivä ja saatu saalis, muiden pyydysten osalta koko kyselykaudelta Saalisilmoitus perustuu Arvioon Saaliskirjanpitoon Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Avovesipyynti toukokuu 26 tammikuu 27 Muikkuverkko Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 65 mm tai yli Talvipyynti tammikuu 27 huhtikuu 27 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 65 mm tai yli jatkuu seuraavalla sivulla!!

24 Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Muut pyydykset toukokuu 26 huhtikuu 27 Nuotta Isorysä/ paunetti Luokkirysä Katiska Onki Pilkkivapa Vetouistin Heittouistin Iskukoukku Muu, mikä 11. Merkitkää alla olevaan taulukkoon saamanne kuha-, siika, taimen-, hauki- ja ahven saalis (kg) kuukausittain kunkin lajin osalta Kalalaji Toukokuu 26 Kesäkuu 26 Heinäkuu 26 Elokuu 26 Syyskuu 26 Lokakuu 26 Marraskuu 26 Joulukuu 26 Tammikuu 27 Helmikuu 27 Maaliskuu 27 Huhtikuu 27 Kuha Siika Taimen Hauki Ahven KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ!!

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Sivu 2 / 58 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä Jarmo

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Kalastus Puruveden pohjoisosassa

Kalastus Puruveden pohjoisosassa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 29 Irma Kolari Heikki Auvinen Esa Hirvonen Tapani Heikkinen Maija Hyttinen Kalastus Puruveden pohjoisosassa 2-21 Pohjaverkkosäätelyn vaikutus kalastukseen Enonkoski 23 Julkaisija

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1 SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1997-2005 1. JOHDANTO Parikkalan Simpelejärveä kuormittaa Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamo. Jätevedet

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 -1- Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 Kuva 1. Suvasveden lohikaloja. Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 - 2 - Yhteystiedot: Suvasveden kalastusalue Isännöitsijä Ari Pyykkönen

Lisätiedot

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 17.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 TUTKIMUSRAPORTTI 23 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 11019 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kyrönjoen vesistötyöt

Kyrönjoen vesistötyöt RAPORTTEJA 71 217 Kyrönjoen vesistötyöt Kaupallinen ja vapaa-ajankalastus vuonna 216 MIIA HONKA MIKA TOLONEN Kyrönjoen vesistötyöt Kaupallinen ja vapaa-ajankalastus vuonna 216 MIIA HONKA MIKA TOLONEN

Lisätiedot

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelun tuloksia vuodelta 2008. Tiedustelu suoritettiin väestörekisteriin perustuvana satunnaisotantana.

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET

VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET 22.6.2017 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012 Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 19- ROVANIEMI 2014 Jyrki

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 23.11.2017 3233/5723/2017 Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Ahma ympäristö Oy on 31.10.2017 jättänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008 - 2 - - 3 - Yhteystiedot: Koirus-Sotkan kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot