Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Transkriptio

1 Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

2 Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa

3 Taustaa Lohjanjärvellä on kalastettu ainoastaan Maikkalanselällä (kts. ed. dia) Rehevyydestä johtuvia leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti Lohjanjärven Maikkalanselän vedenlaatu luokiteltiin 90-luvulla välttäväksi kunnostusta alettiin suunnitella 1990-luvun lopulla

4 Lohjanjärven kunnostuksen alku Maikkalanselällä hoitokalastettiin vuosina Vuonna 2002 Maikkalanselällä toteutettiin koekalastus, jossa todettiin 2/3 saalista olevan särkikaloja Tavoitteena oli kalaston rakenteen parantaminen, millä toivottiin olevan positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun

5 Hoitokalastuksen pyydykset ja menetelmät Lohjanjärven Maikkalanselällä Lähinnä Maikkalanselällä on nuotattu syksyllä ja talvella Nuottauksen toteutti Uudenmaan ympäristökeskuksen tehokalastusryhmä Seitsemässä vuodessa on toteutettu 10 nuottausjaksoa, joiden aikana on vedetty 68 apajaa Rysäpyyntiin ei löydetty innokkaita kalastajia

6 Lohjanjärven hoitokalastussaaliit Lohjanjärven hoitokalastuksen kokonaissaalis (kg) vuosina

7 Maikkalanselän saalislajikertymä Lohjanjärven hoitokalastussaaliin saalislajikertymä (kg) vv

8 Katsaus hoitokalastussaaliiseen Viiden vuoden aikana saaliskertymä oli yhteensä kg Saalistavoite ravinteiden poiston näkökulmasta oli 118 kg / ha, mikä yleensä saavutettiin Saalis koostui pääosin sulkavasta ja salakasta

9 Hoitokalastuksen vaikutukset Hoitokalastusta Maikkalanselällä pidetään epäonnistuneena Hoitokalastuksen aikana fosforipitoisuudessa ei tapahtunut muutoksia Hoitokalastuksen aikana klorofyllipitoisuudessa ei tapahtunut odotettuja muutoksia Levätilanne pysyi suunnilleen samana koko hoitokalastuksen ajan

10 Maikkalanselän kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kokonaisfosfori Maikkalanselän kokonaisfosforipitoisuus vuosina Hoitokalastusjakson vuodet merkitty keltaisella

11 Maikkalanselän a-klorofyllipitoisuus µg/l 60 a-klorofylli Maikkalanselän a-klorofyllipitoisuus vuosina Hoitokalastusjakson vuodet merkitty keltaisella.

12 klorofylli µg/l klorofylli/fosfori suhde fosfori µg/l Klorofyllin ja Fosforin suhde Maikkalanselällä hoitokalastuksen aikana vuosina

13 klorofylli µg/l Hoitokalastus kg/ha Maikkalanselän levätilanne vs. hoitokalastus Klorofylli-a Hoitokalastus Maikkalanselän hoitokalasaaliis kg/ha/v suhteutettuna Maikkalanselän pinta-alaan ja klorofyllipitoisuus µg/l vuosina

14 Hoitokalastuksen onnistumiset ja epäonnistumiset Itse kalastus onnistui hyvin, ainoastaan vaikutukset eivät olleet toivotunlaisia Yhteishenkeä kalastuksen toteutuksessa arvioitiin hyväksi Kalaston rakenteeseen hoitokalastuksella on ollut positiivisia vaikutuksia, varsinaiseen ravinteiden poistoon ei Mahdollisesti voimakas ulkoinen kuormitus on voinut palauttaa kalaston nopeasti kalastuksen jälkeen Mahdollisesti hoitokalastuksen vaikutukset ulottuivat Maikkalanselkää laajemmalle alueelle, joten vaikutukset eivät ole näkyneet Maikkalanselällä

15 Hoitokalastuksen tulevaisuus Maikkalanselällä Hoitokalastuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia arvioitiin Järvi Hoi - hankkeessa Lähinnä tavoitteena oli selvittää kannattaisiko hoitokalastusta jatkaa kalaston rakenteen hoitamisen näkökulmasta Ravintoverkkotutkimus osoitti, että Maikkalanselällä sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääsken runsautta Saatujen tulosten vuoksi näiden lajien selektiivinen pyynti ei ole Maikkalanselällä suotavaa. Hoitokalastusta ei siten Maikkalanselällä aiota todennäköisesti jatkaa

16 Kiitos!