Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Transkriptio

1 Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA

2 Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan kenttätutkimusta Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla Virtatiimi on hakenut Maaseuturahastosta rahoitusta Lapin vesistökunnostushankkeelle (VESKU) Hankesuunnittelu toteutettu yhteistyössä Lapin ELY:n kanssa. Suunnittelun rahoittanut Lapin ELY Hankkeen kesto 2 v ja budjetti e Hankkeessa mm. aktivoidaan ja opastetaan paikallisia toimijoita omien lähivesien kunnostus- ja hoitotyöhön

3 Ravintoketjukunnostus l. biomanipulaatio Kunnostusmenetelmän periaate: Veden leväsamennusten ja sisäisen ravinnekuormituksen ehkäiseminen valikoivan kalastuksen ja petokalaistutuksien avulla. Vähennetään merkittävästi ylitiheää kalastoa, joka pöyhii pohjasedimenttiä ja käyttää eläinplanktonia ravinnokseen.

4 Ongelma tunnistettu, mistä aloittaa? Ranta-alueen asukkaiden ja vesistön käyttäjien neuvonpito järjestäytyminen, sitouttaminen Kunnostusorganisaatio Osakaskunta, kyläyhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhdistys Paikallisen vesienhoitoyhdistyksen perustaminen? Yhteys kuntaan / Ely-keskukseen (tai muu asiantuntija) ELY:n arvio kunnostushankkeesta suunnitelman laadinta (esiselvitykset, rahoitus, työnjako, saaliin käsittely) Tavoitteiden asettaminen Selvitys veden laadusta ja kalastosta (saalishistoria, vesinäytteet, koekalastukset) Saalistavoite riittävän suureksi

5 Milloin ravintoketjukunnostus? Kalasto on runsas ja särkivaltainen. Myös siika ja muikku! Eläinplanktonia syövän kalaston koko on pienentynyt (hidas kasvu) Hauen, kuhan ja isojen (>15 cm) ahventen osuus koeverkkosaaliista on alle 20 % Veden fosforipitoisuus nousee selvästi kesän kuluessa Klorofylli-a:n taso korkea suhteessa fosforitasoon (suurempi kuin 1:3) Isoja vesikirppuja on hyvin vähän tai ne puuttuvat eläinplanktonista Järven viipymällä merkitystä tuloksellisuuteen Ravintoketjukunnostuksen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos ulkoista kuormitusta ei saada vähennettyä!

6 Koekalastus Toteutus Luvat kuntoon (vesialueiden omistajat) Sisävesillä Nordic-yleiskatsausverkot (5-55 mm) Alihankinta? kustannukset Omatyö? osaaminen, välineiden saatavuus Kalaston rakenne Kalalajit ja biomassat, kantojen tiheysarviot, petokalaston tila Poistopyynnin saalistavoitteen määrittely usein yli 50 kg/ha/vuosi (esim. 500 ha = kg) Poistokalastus Luvat (vesialueiden omistajat, mahd.ympäristölupa) Ilmoitus ELY:lle töiden aloittamisesta ja päättämisestä Pyydysten valinta ja saatavuus vs. saalistavoite Sitoutuminen vs. saalistavoite Alihankkija? kustannukset olosuhteista riippuen 0,5-1 /kg tai e/päivä

7 kpl Esimerkki koekalastuksen tuloksesta Heikkilänjärven koekalastus, silmäkokojen pyytävyys (kpl) , ,5 15,5 19, silmäkoko mm Ahven Särki Koekalastus voi antaa yllättävää tietoa Tulos voi olla ettei poistopyyntiä tarvita lainkaan

8 Tehopyynti onnistuu parhaiten, kun kalat ovat parveutuneet tai parveutumassa kutuvaellukset, talvehtiminen. Kesällä kalaparvet hajaantuvat ja kalastuksen tehokkuus laskee. Loppukeväällä/alkukesällä soveliaita pyydyksiä ovat kiinteät pyydykset, kuten paunetit, rysät ja loukut. Syksyllä ja talvella nuottaus on tehokas menetelmä. Tiheäperäiset (6 mm) pyydykset. Pyydysten valinta järven koon, olosuhteiden ja kalalajien mukaan.

9 Saaliin käsittely Selvitä kalojen mahdollinen väliaikainen- ja loppusijoituspaikka (esim. turkistarhat, kompostointi, hautaus) Ota yhteys kunnan terveystarkastajaan/ympäristövalvontaviranomaiseen. Selvitä saaliin oma tai kaupallinen käyttömahdollisuus Saalisnäytteet seurantaa varten saaliin kg seuranta lajisuhteet pituus/paino mahd. muut kalakantanäytteet

10 Petokalaistutukset Kalakantoihin kohdistuu luonnollista kuolevuutta ja kalastuskuolevuutta Vahva petokalasto voi säädellä pienten särkikalojen määrää Hauki, kuha, ahven (yli 15 cm) ja muut petokalat syövät 3-5 krt oman painonsa pikkukalaa Monipuoliset petokalakannat vähentävät särkikaloille turvallisten elinympäristöjen määrää Hauki-istutukset jos kutualueita vähän Vastakuoriutuneilla huonot istutustulokset Kuhaistutukset syvempiin järviin Menestyy myös sameissa vesissä Tulokaslajina kotiutettaessa istutusmäärä oltava riittävän suuri (20-50 kpl/ha/v, 1-kes) Kalastuksen säätely esikasvatus VAHVAT PETOKALAKANNAT LISÄÄVÄT KALASTUSTA JA PARANTAVAT JÄRVEN VIRKISTYSKÄYTTÖARVOA

11 Hoitokalastus Onnistuneen poistokalastuksen jälkeen hoitokalastus voidaan aloittaa 1-2 vuoden kuluttua. Tavoitteena poistaa vuotuinen kalaston kasvu. Sopivia pyydyksiä paunetit, verkot ja katiskat. Kalastuspaineen kohdistuessa nuoriin särkikaloihin tiheäsilmäiset (10-15 mm) verkot.

12 Kiitos