Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Transkriptio

1 Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti

2 TANAKKA taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Hankkeen tarkoituksena on nostaa hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi ja keskeiseksi vesienhoidon välineeksi. Tavoitteena on siirtyä kertaluontoisesta hoitokalastuksesta markkinalähtöiseen kalastukseen siten, että vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kalastus on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja volyymiltään riittävää vesien ekologisen tilan parantamiseksi. Kohderyhmä: Kalatalouden toimijat, päättäjät, yritykset Toteutusaika: 10/ /2020 Rahoittaja: Ympäristöministeriö Rahoitus: / (PJI) Hankekumppanit: Pyhäjärvi-instituutti & Luonnonvarakeskus

3 Perinteinen hoitokalastus Järven käyttäjät Kalastaja Osakaskunnan varat eivät riitä riittävän tehokkaaseen, jatkuvaan hoitokalastukseen ei muutoksia vedenlaadussa Järvi Turkistarhaaja Osakaskunta

4 Taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli Järven käyttäjät Kalastaja Myynti Kuluttaja Järvi Jalostaja Vedenlaatu Osakaskunta / kalatalousalue Biopolttoaineet, muut innovaatiot

5 Säkylän Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km

6 kg Pyhäjärven kala- ja rapusaalis rapuja kpl Lähde: Pyhäjärven kalastusalue SÄRKI TAIMEN KUORE KIISKI MADE LAHNA HAUKI AHVEN SIIKA MUIKKU Täplärapu

7 Kalastuselinkeino Pyhäjärvellä Yli 20 kokoaikaista ammattikalastajaa (I lk.) 2 kalasatamaa/kalankäsittelylaitosta (itä- ja länsirannalla) kalan jalostuslaitosta

8 Kalastuksen vaikutus vedenlaatuun 8

9 1. Ravintoketjun kautta Eläinplanktonia syöviä kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, määrä vähenee Levien (kasviplanktonin) määrä kasvaa, koska vesikirppuja liian vähän kontrolloimaan sitä. Jos kalastuksella/saalistuksella vähennetään eläinplanktonia syöviä kaloja, eläinplanktonin määrä kasvaa ja levien määrä vähenee.

10 2. Ravinteiden poiston kautta Pyydettyjen kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä vuotuisen kalansaaliin mukana poistuu fosforimäärä, joka vastaa jopa % järveen tulevasta vuosittaisesta fosforikuormituksesta Kokonaissaalis kg Saaliin mukana poistui noin kg fosforia Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %

11 3. Pohjan pöyhinnän kautta Pohjan läheisyydessä elävät ja ruokailevat kalat pöyhivät pohjaa. Samalla pohjasta vapautuu ravinteita veteen. Särkikalat, erit. lahna Kiiski

12 KOR EAKR BUDJETTI + kaupallinen pyynti kokonaissaalis kg

13 Pyhäjärven hoitokalastus nyt Planktivoreja: Muikku Siika Kuore Monien lajien poikasvaiheet Kaupallinen pyynti Muikku ja siika Särki (kaupallista 2013 alk.) Kuore (vientikokeiluita) Kehitystyö jatkuu: Kiiski, lahna, salakka

14 Särki kaikkien huulilla Vuoden 2011 keväällä särkiä myytiin massattavaksi muutamia tuhansia kiloja sekä pyöreänä että perattuna Vuonna 2012 Kolvaan Kala hankki riittävän tehokkaan separaattorin teetettiin erilaisia jalosteita 2014 alkoivat keskustelut Apetitin kanssa 2015 tuotteistusta ja testausta 2016 HORECA -markkinoille tuli Järvikalapihvi jota tuotetaan tällä hetkellä 1 milj. kpl/vuosi 2018 myös kuluttajatuote Järvikalapihvi

15 Villiä lähiruokaa puhtaimmillaan! Ammattikalastajat pyytävät särkeä (kevät- ja syyssesongit) Pyhäjärvestä Kolvaan Kala ostaa särjet, perkaa ja massaa ne Kauttualla Apetit Ruoka Oy valmistaa Järvikalapihvit Säkylässä Lajittelu, perkuu, massaus ja pihvin valmistus tapahtuvat 7km säteellä Säkylän ja Euran alueella!

16 Vaikutus vedenlaatuun

17 biomassa (g m -3 ) Kasviplankton ,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 MUUT RYHMÄT VIHERLEVÄT SILMÄLEVÄT PIILEVÄT KULTALEVÄT PANSSARILEVÄT NIELULEVÄT SINIBAKTEERIT 0,00 vuosi

18 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35, ug/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi HYVÄ ekologinen tila!

19 Hankkeen toimenpiteet Verkostomalli: hyödynnetään muiden kala- ja vesienhoitohankkeiden työtä! Tuodaan tämä malli muihin hankkeisiin

20 Hoitokalastuksen pilotti Testataan uusien kohteiden hoitokalastuksen käynnistämistä Prosessikuvaus taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen aloittamisesta ja sen vaatimuksista uusissa kohteissa

21 Pilotit logistiikan kehittämiseksi Olemassa olevat kalaketjun alkupään (kalastajalta jalostajalle vaiheen) käsittely- ja keräämismenetelmät kartoitetaan kattavasti. Valittujen menetelmien käytännön testausta Pilotkohteissa

22 Hoitokalastuksen seurantatyökalu Luodaan työkalut kalaston ja kalastuksen seurantaan Testikohteena kohteena Säkylän Pyhäjärvi Pohjalta luodaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti

23 Taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin koko ketjun pilotointi Hyödynnetään eri puolilla maata tehtyä kehitystyötä ja valmiita kalaketjuja, joihin tuodaan hoitokalastuselementti. Toiminnan keskiössä on vesienhoidon ja kalatalouden toimijoiden saattaminen yhteen

24 Miten päätavoite voitaisiin saavuttaa Keskeisten esteiden purkaminen: Vaikuttaminen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta (Luke) Tiedon lisääminen yhteistyötahoille oikein toteutetun hoitokalastuksen mahdollisuuksista Teknisten ratkaisujen etsiminen? Hankalasti hyödynnettävien kalalajien ja pienten kalojen käyttömahdollisuudet

25 Hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi Ytimessä kalan ostaja, jonka ympärille toiminta kehittyy Logistiikan ja kalan käsittelyn vaihtoehdot ja vaatimukset selville Raaka-aineen laatu, määrä ja toimitusvarmuus täyttävät elintarviketeollisuuden vaatimukset Toiminta jatkuvaa Hoitokalastuksen taloudellinen kannattavuus mahdollistaa myös vesienhoidon volyymit ovat riittäviä vedenlaatuvaikutuksen saavuttamiseksi Hoitokalastuksen vaikutusten seuranta ja sen kohdekohtainen räätälöinti varmistavat toiminnan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden

26 Kiitos! 26