ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Transkriptio

1 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala

2 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA Esityksen sisältö ><> Kalataloustarkkailun tutkimusalue ja tausta ><> Kalataloustarkkailun seurantamenetelmät ><> Koetroolaukset - Koetroolauksen kokonaissaaliit - Muikkukannan seuranta - Lohikalojen sivusaaliit ><> Vetouistelun kalastustiedustelut ja kirjanpitokalastus ><> Arviointi lohikalojen kokonaissaaliit pyydyksittäin

3 KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE (hydrologia, vedenlaatu, kuormitus) ETELÄ - SAIMAA - Pinta-ala 621 km2 - Tilavuus 5,2 km3 - Keskivirtaama 550 m3/s - Viipymäaika päivää - Keskisyvyys 8,4 m - Vedenlaatu: välttävä-hyvä/erinomainen - Suurin kuormittaja: metsäteollisuus Rastinvirta Kyläniemi Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 550 m 3 /s Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m 3 /s Vehkataipale Mäntysel kä Keskisen selkä LAPPEENRANTA Kutvele Karvasalo Haukiselkä Joutseno Härskiänsaari Kaidonselkä Pulpin selkä Äitsaari Mietinsaari Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava m 3 /s Hetonselkä (Vesihallitus 1976) Salonsaari IMATRA Ruokolahti N S UPM-Kymmene Kaukas Lappeenranta Metsä-Fibre Joutseno Stora-Enso Imatra

4 KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE Suur-Saimaan kalastusalue - Lakisääteinen yhteistyöelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta - Oma ohjesääntö ja käyttö- ja hoitosuunnitelma ( ) - Vesipinta-ala ha - vesiomistus: 122 osakaskunnat ja 22 yksityiset (yht osakastilaa) Kalastusalueen jäsenet - 50 osakaskuntaa, 3 yksityistä - 2 virkistyskalastajien ja 1 ammattikalastajien edustaja. Kalatalousneuvonta ja isännöinti - Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, isännöitsijä Vesa Tiitinen Alueen kalatalousviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY-keskus

5 KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE Kalastus - Kotitarve- virkistys- ja ammattikalastus - Alueella on viehekalastuksen yhteislupa-alue - Kalastusta harrasti (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut): vuonna 2001: ruokakunta ja henkilöä vuonna 2006: ruokakunta ja henkilöä - Kalatalousyrittäjät (tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010): - 5 ammattikalastajaa kokonaistulo vähintään 30 % - 3 ammattikalastajaa kokonaistulo alle 30 %, mutta vähintään 15 % - 12 kalastusohjelmapalveluyrittäjää - 10 ravustajaa (arvio).

6 KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE (Kotitarve-ja virkistyskalastus) Kalapyydysten määrät (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut 2001 ja 2006, Jyväskylän yliopisto) Pyydysten määrät (kpl) Vuonna 2001 % 2006 % Muut verkot Pilkit ja onget Uistin Muikkuverkot Katiskat Rapumerrat Rysät 210 0,1 88 0,1 Pitkäsiimat ja koukut Yhteensä

7 Kotitarve- ja virkistyskalastus kokonaissaaliit vuonna 2001 ja 2006 (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut 2001 ja 2006, Jyväskylän yliopisto) KALALAJIT KG % KG % Ahven , ,5 Hauki , ,0 Muikku , ,6 Särki , ,3 Kuha , ,5 Lahna , ,3 Taimen , ,4 Made , ,0 Siika , ,1 Järvilohi , ,8 Harjus , ,9 Säyne , ,8 Salakka , ,6 Kuore , ,4 Nieriä 0 0, ,4 Muut kalat , ,7 YHTEENSÄ

8 KALATALOUSTARKKAILUN TAUSTA ><> Etelä-Saimaan vedenlaatu on parantunut merkittävästi teollisuuden vaikutusalueilla jätevesien puhdistamisen tehostuttua 1990-luvun alkupuolella. ><> Kalaston rakenne teollisuuden lähialueilla on särkikalavaltaistunut ja muikun ja siian esiintyminen ei ole toistaiseksi vertailukelpoinen kuormittamattomiin vertailualueisiin nähden. ><> Tarkkailuohjelman tavoite on antaa nykyhetken tietoa kalaston rakenteen ja kalatiheyksien muutoksista tutkimusalueella. ><> Vastuutaho on Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ja tarkkailu toteutetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. ><> Toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Metsä- Fibre, Joutsenon tehtaat ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Voinemme todeta, että harvoilla maamme seuduilla jätevedet ovat aiheuttaneet niin paljon haittaa kalataloudelle, kuin tällä alueella. Ossi Seppovaara: Ison-Saimaan kalat ja kalastus, Helsinki 1969.

9 Kalataloustarkkailun seurantamenetelmät ><> Vastakuoriutuneiden muikunpoikasnuottaukset (vuosittain) ><> Koetroolaukset (vuosittain) - Kalaston rakenne selkävesillä - Muikku- ja siika kutukantojen seuranta - Hottamuikkujen (0+ vuotta) seuranta ><> Kirjanpitokalastus - Verkkokalastajat (vuosittain) - Vetouistelijat (v. 2008, 2010 ja 2011 Suur-Saimaan kalastusalue) ><> Koeverkkokalastus- ja kaikuluotaustutkimus (joka 5. vuosi) ><> Aistinvarainen tutkimus (joka 5. vuosi) ><> Kalastustiedustelu (joka 5. vuosi) ><> Lohikalaistutuksen seuranta (v. 2007, 2008 ja 2009) ><> Vuoksen kalakanta

10 TUTKIMUSALUE (osa-aluejako ja jätevesien laimentuminen) Tutkimusalueen osa-aluejako Tehtaiden vaikutusalueet: UPM-Kymmene: alueet 1 ja 2 Metsä-Fibre: alue 3 Stora-Enso: alue 5 Vuoksi: alue 10. Välialueet: alueet 4, 6 ja 9 Vertailualueet: alueet 7 ja 8. 8 Taipalsaari Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Vehkataipale Kutvele Kattelussaari 1 7 Karvasalo 6 2 LAPPEENRANTA 3 Joutseno Härskiänsaari 6 Mietinsaari 4 9 Äitsaari Salonsaari Vuoksi IMATRA Ruokolahti Etelä-Saimaan ja Vuoksen S kalataloustarkkailun osa -aluejako 5 10 N Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, 2000).

11 Koetroolaukset v tutkimusaluetta (katso kartta) - 3 kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy) - yhteensä 39 koevetoa / vuosi vetotuntia / vuosi - paritroolaus, pintaveto - vetosyvyys 5 16 m - trooliverkon leveys 60 m - verkkopussi 8 mm - vetoaika min - vetonopeus 4-5 km/tunti - kokonaissaalis punnitaan ja lajitellaan - alamittaiset kalat palautetaan järveen - otoksen kalat punnitaan ja lasketaan - osakaskuntien edustajat aina mukana Taipalsaari Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Vehkataipale Kutvele Kattelussaari Karvasalo LAPPEENRANTA Joutseno Härskiänsaari A Mietinsaari Äitsaari B Salonsaari Vuoksi Ruokolahti IMATRA S Etelä Saimaan tarkkailun koetroolaukset N.

12 Etelä-Saimaan koetroolausyksikkösaaliit: keskiarvo , yhteensä 157 vetotuntia ja keskiarvo , yhteensä 135 vetotuntia (kg/vuosi; kg/vetotunti). Etelä-Saimaan koetroolauksen yksikkösaalis Laji kg/vuosi kg/tunti % kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) ,1 53, ,6 77,4 Hottamuikku(0+) 134 4,2 4, ,4 8,6 Siika (C. lavaretus) 256 8,1 8,1 63 2,8 1,6 Ahven(Perca fluviatilis) 255 8,3 8, ,7 3,2 Särki (Rutilus rutilus) 187 6,2 5,9 52 2,3 1,3 Salakka (Alb. alburnus) ,5 13, ,8 2,7 Kuore (Osm. eperlanus) 117 3,7 3, ,9 3,4 Kuha (St. lucioperca) 20,6 0,7 0,7 23,8 1,1 0,6 Kiiski ( Gymn. cernuus) 0,8 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 Järvitaimen (Salmo trutta) 21,3 0,7 0,7 21,4 1,0 0,5 Lahna (Abramis brama) 8,7 0,3 0,3 7,3 0,3 0,2 Hauki (Esox lucius) 12,4 0,5 0,4 12,3 0,5 0,3 Järvilohi (Salmo salar) 5,9 0,2 0,2 4,0 0,2 0,1 Miekkasärki (P. cultratus) 1,5 0,1 0,0 1,0 0,0 0,0 Nieriä (Salvelinus alpinus) 0,3 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 Yhteensä 3153,0 99,6 100,0 4015,5 187,6 100,0

13 kg/vetotunti KOETROOLAUKSEN SAALIS (kg / vetotunti) Muut Kuha Kuore Salakka Särki Kaukas Lappeenranta M-Fibre Joutseno Stora- Enso Imatra Vertailuja välialueet Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Etelä-Saimaan vuonna tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain (yht. 150 koevetoa).

14 kg/vetotunti KOETROOLAUKSEN SAALIS Kaukas (kg / vetotunti) Lappeenranta M-B Joutseno Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Stora- Enso Imatra Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Etelä-Saimaan vuonna tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain (yht. 180 koevetoa).

15 kg/vetotunti HOTTAMUIKUN (0+ VUOTTA) KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 300 kg/vetotunti 140 kg / vetotunti

16 kg / vetotunti MUIKKU KOETROOLAUSSAALIS (yht. 330 vetoa) Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä

17 Etelä-Saimaan muikun kutukannan ikäjakauma 100,0 75,0 74,3 vuonna 2008 vuonna 2009 KAIKKI ALUEET YHTEENSÄ 50,0 25,0 0,0 (n=2027) 17,6 7,3 0,8 0,0 0, kpl % 100,0 vuonna 2010 vuonna ,0 50,0 64,8 KOKO TUTKIMUSALUE (n =2454) 25,0 0,0 28,1 6,7 0,3 0,1 0, ikä (vuosi)

18 Hietasaaren- ja Petraselän muikun kutukannan ikäjakauma vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011

19 Etelä-Saimaan muikun kasvu syksy 2011 ikä (vuotta) Alue / ikäluokka 0+ (hotta) Haukiselkä 10,5cm / 8,7g 13,2cm / 20g 15,6cm / 28g 17,0cm / 37g 8. Petraselkä 8,3cm / 3,7g 10,4cm / 8g 11,3cm / 10g - Keskiarvo ,5cm / 6,1g 13,1cm / 18g 15,2cm / 28g 16,9cm / 38g Keskiarvo ,1cm / 4,9g 12,9cm / 16g 15,1cm / 27g 17,2cm / 36g Keskiarvo ,8cm / 4,8g 13,3cm / 15g 14,8cm / 24g 16,8cm / 38g Keskiarvo ,4cm / 5,5g 13,5cm / 19g 17,9cm / 37g 18,9cm / 45g

20 Saimaan järvilohen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis yksikkö saalis Alue tunti > 50 cm < 50 cm kpl kpl/tunti % alamitta Keskisenselkä 16, ,0 - Haukiselkä 29, ,0 - Pulpinselkä 24, ,0 0 Kätkytsaari 27, ,1 100 Tiuru/Hetonselkä 31, ,1 50 Vuoksensuu 27, ,0 - Kaidonselkä 30, ,3 89 Lamposaaren/Mäntyselkä 42, ,1 80 Hietasaaren/Petraselkä 41, ,9 84 Karhuselkä 19, ,0 - Yhteensä 292, ,2 83

21 KPL / vetotunti JÄRVILOHEN KOETROOLAUSSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä

22 KG / vetotunti JÄRVILOHEN KOETROOLAUSSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä 3 2 Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä

23 Järvitaimenen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis Yksikkö saalis Alue tunti > 50 cm < 50 cm kpl kpl/tunti % alamitta Keskisenselkä 16, ,1 100 Haukiselkä 29, ,4 77 Pulpinselkä 24, ,3 86 Kätkytsaari 27, ,0 52 Tiuru/Hetonselkä 31, ,1 74 Vuoksensuu 27, ,4 80 Kaidonselkä 30, ,4 75 Lamposaaren/Mäntyselkä 42, ,6 80 Hietasaaren/Petraselkä 41, ,6 88 Karhuselkä 19, ,1 100 Yhteensä 292, ,2 77

24 KPL / vetotunti JÄRVITAIMENEN KOETROOLAUSSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä

25 KG / vetotunti JÄRVITAIMENEN KOETROOLAUSSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä

26 Saimaan nieriän koetroolauksen kokonaissaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis Alue tunti > 60 cm < 60 cm kpl % alamitta Keskisenselkä 16, Haukiselkä 29, Pulpinselkä 24, Kätkytsaari 27, Tiuru/Hetonselkä 31, Vuoksensuu 27, Kaidonselkä 30, Lamposaaren/Mäntyselkä 42, Hietasaaren/Petraselkä 41, Karhuselkä 19, Yhteensä 292,

27 Suur-Saimaan kalastusalueen vetouistelutiedustelu vuonna 2008 (61 kalastajaa, 1163 pyyntipv., ka. alueen yhteislupa vuonna 2008: 540 kpl) Etelä Saimaan vetouistelutiedustelu vuonna 2008 kokonais- ja yksikkösaaliit Kokonaissaalis Yksikkösaalis Laji kg kpl kg/uistelija/vuotta kpl/uistelija/v Järvilohi ,4 14,8 Järvitaimen ,8 7,0 Nieriä ,5 2,1 Kuha 29 0,5 Hauki 346 5,7 Ahven 274 4,5 Yhteensä ,4

28 Suur-Saimaan kalastusalueen vetouistelutiedustelu vuonna 2010 (93 kalastajaa, 1529 pyyntipv, ka. yhteislupa vuonna 2010: 604 kpl) Etelä Saimaan vetouistelukirjanpitokalastuksen kokonais- ja yksikkösaaliit vuonna 2010 (93 kalastajaa, 1529 ppv) Kokonaissaalis Yksikkösaalis Laji kg kpl kg/uistelija/v kpl/uistelija/v Järvilohi ,1 11,9 Järvitaimen ,1 11,0 Nieriä ,4 0,6 Kuha 354 3,8 Hauki ,5 Ahven 263 2,8 Yhteensä ,7

29

30 Etelä Saimaan vetouistelukirjanpitokalastuksen lohikalojen kokonais- ja yksikkösaaliit vuonna 2011 (11 kalastajaa) Kokonaissaalis Yksikkösaalis Kyläniemen pohjoispuolella 254 pyyntipäivää, 1504 vetotunnit, 10 vapaa Laji kg kpl (alam.) kg/uistelija/vrk g/vapa/tunti Järvilohi (68%) 1, Järvitaimen (85%) 0,180 3 Nieriä (93%) 0,004 0,1 Kyläniemen eteläpuolella 95 pyyntipäivää, 607 vetotunnit, 9 vapaa Järvilohi (74%) 0,146 3 Järvitaimen (85%) 0,336 6 Nieriä 0,8 2 (100%) 0,008 0,1

31 Arviointi lohikalojen kokonaissaaliit pyydyksittäin (keskiarvo vuonna 2006, 2008, 2010, 2011) Järvilohi Järvitaimen Nieriä Kg/vuosi % Kg/vuosi % Kg/vuosi % verkot vetouistin trooli muut ,0 Yhteensä Arvioinnit ovat vuosien 2006, 2008, 2010 ja 2011 keskiarvot ja perustuivat: - Kalataloustarkkailun vuoden 2006 kalastustiedustelu (Jyväskylän yliopisto) - Suur-Saimaan kalastusalueen vuoden 2008, 2010 ja 2011 vetouistelutiedostelut ja kirjanpito - Etelä-Saimaan kalataloustarkkailun v. 2006, 2008, 2010 ja 2011 koetroolaustulokset (ammattikalastajien troolialueet) Huomio! verkot vain vuonna 2006 tiedustelu, vetouistin vain kalastusalueen yhteisluvat.

32 KIITOS KUTU JOESSA VASTAKUORIUTUNEET SUKUKYPSÄT EMOKALAT NOUSEVAT JOKIIN SAIMAAN JÄRVILOHEN ELINKIERTO JOKIPOIKASVAIHE VAELLUSPOIKASET SYÖNNÖSVAELLUS Etelä-Saimaan tarkkailuraportti on nähtävissä