VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30"

Miina Heino
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

2 Kyläilta Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut suunnitelmat Alivedenpinnannosto Vesiensuojeluratkaisut Ruoppausalueet Niittoalueet Kalastokunnostus Uimaranta Veneenlaskupaikat Maisemanhoitosuunnitelma Keskustelu

3 Suunnittelutyön tarkoitus Tehtävänä on laatia suunnitelma Vatjusjärvien tilan parantamiseksi Tarkastelussa mukana Iso ja Pieni Vatjusjärvi, Kurranjärvi ja Valkeinen Suunniteltavien toimenpiteiden tavoitteena on: vähentää kuormitusta parantaa järvien tilaa lisätä asukkaiden, yritysten ja maanomistajien tietoa järvien tilasta niiden hoitamisesta

4 Maastotyöt Maastotyöt tehty toukolokakuussa 2009 Valokuvaus Maastomittaukset Korkeustiedot Vedenkorkeudet Pistokairaukset Vesikasvillisuuskartoitukset Sedimenttinäytteet Maisemainventointi

5 Kok P µg/l Kok N µg/l Kok N µg/l Kok P µg/l Suunnittelutilanne Järvien nykytila Veden laatu Varhaisimmat vedenlaatutiedot vuodelta luvulta lähtien ympäristöhallinnon vakioseurantaa Vatjusjärvillä Iso Vatjusjärvi Iso Vatjusjärvi kuuluu toiminnalliseen seurantaan reheväitymiskehityksensä vuoksi /1990 6/1991 7/1993 7/1999 7/2000 7/2002 7/2003 6/2004 6/2005 7/2006 6/2008 7/2009 kk/vuosi Vatjusjärvissä rehevöitymiskehitys näkyy erityisesti kokonaistypen ja kokonaisfosforipitoisuuksien kasvuna. Myös klorofylli-a pitoisuuksien kasvu osoittaa rehevöitymiskehitystä Kok. N Kok. P Pieni Vatjusjärvi Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan IsoVatjusjärvi kuuluu luokkaan välttävä ja Pieni Vatjusjärvi luokkaan tyydyttävä /1990 6/1991 6/1992 7/1993 7/1996 7/1997 7/2000 7/2002 7/2003 8/2004 7/2005 6/2007 6/2008 7/ kk/vuosi Kok P Kok N

6 Järvien nykytila Sedimenttinäytteet Näyte N1, Kurranjä rvi N2, Valkeinen N3, Iso Vatjusjärvi N4, Iso Vatjusjärvi N5, Pieni Vatjusjärvi Kosteuspitoisuu s (105º) % 89,2 89,7 83,2 80,7 88,3 ph 6,0 5,8 5,8 6,1 5,9 Hehkutushäviö % 28 40,9 15,1 14,9 18,5 Rauta mg/kg Kok.Fosfori, P mg/kg Tilavuuspaino g/l

7 Järvien nykytila Sedimenttinäytteet - raskasmetallit Näyte Kynnys arvo Alempi ohjearvo N3, Iso Vatjusjärvi Elohopea, HQ 0,5 1 0,078 Arseeni, As Kadmium,Cd ,59 Kromi, Cr Kupari, Cu Nikkeli, Ni Lyijy, Pb Sinkki, Zn Barium, Ba na na 210 Koboltti, Co Molybdeeni na na < 1 Rauta, Fe na na Antimoni, Sb 2 10 < 4 Vanadiini, V

8 Järvien nykytila Kuormitus Kuormitus laskettu Iso ja Pieni Vatjusjärville (ulkoinen ja sisäinen kuormitus) Kuormituslaskelmissa on keskitytty fosforikuormitukseen, koska miniravinnetarkastelun perusteella järven perustuotannon tason määräävä ravinne on fosfori. Järviin tuleva ulkoinen fosforikuormitus on määritetty järviin laskeville uomille valuma-aluekohtaisesti. Sisäinen kuormitus on määritetty lasketun ulkoisen kuormituksen ja olemassa olevan veden laatu- ja virtaama-aineiston avulla. Kuormitustarkastelu on tehty vuositasolla

9 Järvien nykytila Kuormitus Iso Vatjusjärven ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on nykyisellään riittävän alhaisella tasolla, jotta järvessä tehtävillä kunnostustoimenpiteillä voidaan saada aikaiseksi pysyviä tuloksia. Iso V at jusjärven ulko inen kuo rmit us Kur r anojan va Lähialue 19 % 23 % Järven ulkoista kuormitusta kannattaa kuitenkin vähentää, koska valuma-alueelta järveen tuleva kuormitus päätyy sedimentaation kautta järven sisäisen kuormituksen ylläpitäjäksi mahdollisuuksien rajoissa. Iso Vatjusjärven sisäinen kuormitus on likimain kymmenen kertaa suurempi kuin ulkoinen kuormitus. Etelälahden ojan va 38 % Vatjuslahdenojan va 8 % Valkeisenojan va 9 % Isonahonlahden ojan va 3 %

10 Järvien nykytila Kuormitus Pieni Vatjusjärven ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on jonkin verran liian suurta. Pieni Vatjusjärven ulkoinen kuorm itus Pieni Vatjusjärven kunnostuksen lähtökohtana tulisikin olla ulkoisen kuormituksen vähentäminen riittävän alhaiselle tasolle. Lähialue 13 % Teerinevan ojan va 6 % Pieni Vatjusjärven ulkoisesta kuormituksesta yli 80 % tulee Väliojaa pitkin, joka tuo vesiä Iso Vatjusjärvestä. Sisäinen kuormitus on likimain 2,5- kertaa suurempi kuin ulkoinen kuormitus. Väliojan va 81 %

11 Järvien nykytila Kuormitus Vatjusjärvien sisäinen kuormitus on huomattavan suurta verrattuna ulkoiseen kuormitukseen. Pieni Vatjusjärven ulkoinen kuormitus on suurimmaksi osaksi peräisin Iso Vatjusjärvestä, joten vähentämällä Iso Vatjusjärven sisäistä kuormitusta vähenee samalla ulkoinen kuormitus Pieni Vatjusjärveen Vatjusjärvien tilan kannalta kummassakin järvessä suositellaan sisäisen kuormituksen pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä

12 Laaditut suunnitelmat Alivedenpinnannosto Tavoitteena nostaa Iso ja Pieni Vatjusjärven alivedenpintaa Nosto ei vaikuta järven tulvakorkeuksiin Nosto toteutetaan rakentamalla pohjapato Pieni Vatjusjärveen Pohjapadon tiivistysosa perustetaan nykyisen kantavan pohjamaan varaan. Tiivistyssydämenä toimii teräsrakenteinen ponttiseinä. Ponttiseinä tuetaan moreenitäytöllä ja pohjapadon pinta verhoillaan luonnonkivillä

13 Alivedenpinnannosto Iso ja Pieni Vatjusjärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet Iso Vatjusjärvi Pieni Vatjusjärvi Vedenkorkeus Nykyinen (N 60 +m) Tuleva (N 60 +m) Erotus (cm) Nykyinen N 60 + m Nykyinen N 60 + m Erotus (cm) HW 109,69 109, ,69 109,69 0 MHW 109,20 109, ,20 109,20 0 MW 108,90 108, ,80 108,94 14 MNW 108,71 108, ,61 108,82 21 NW 108,59 108, ,49 108,

14 Vesiensuojeluratkaisut Vesiensuojeluratkaisuiden tavoitteena on estää ja hidastaa järveen kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää Vesiensuojeluratkaisut on suunniteltu: Etelälahteen Isoahonlahteen Kurranjärveen/Takkulampeen Lisäksi on laadittu kosteikkojen yleissuunnitelma

15 Vesiensuojeluratkaisut Kosteikkojen yleissuunnitelmaan on etsitty karttatarkastelun perusteella valuma-alueittain mahdollisia kosteikkopaikkoja Kosteikkojen yleissuunnitelma mahdollistaa tuen hakemisen kosteikkojen perustamiseksi Ilmoittakaa, jos tiedätte sopivia kosteikkopaikkoja!

16 Vesiensuojeluratkaisut

17 Ruoppaus- ja niittosuunnitelmat Ruoppaus- ja niittoalueiden määrittelyssä on ohjaavana tekijänä ollut veneilyolosuhteiden parantaminen Ruopattavia alueita ovat Etelä-Lahti (veneväylä + Kukkarosaaren eteläpuoli) Välioja Pieni Vatjusjärven uimaranta ja veneenlaskupaikka Iso Vatjusjärven veneenlaskupaikka Niitettävät alueet ovat samoja kuin ruopattavat alueet Niittoja voi tehdä ohjeiden mukaan myös omilla ranta-alueilla. Alueet, joilla niittäminen ei ole suositeltavaa on määritelty erikseen

19 Niitot Niittoja tulee välttää ojansuualueilla sekä peltoalueiden rannoilla. Niittoja voi tehdä omilla rannoilla uimisen ja veneilyn helpottamiseksi. Niitot tehtävä aikaisintaan heinäkuun lopulla. Niitto vesirajan alapuolelta, mahdollisimman läheltä pohjaa. Niittojäte on ehdottomasti kerättävä pois vedestä ja kuljetettava kauas rannoilta. Parhaan niittotuloksen saa toistamalla niiton kolmena peräkkäisenä kasvukautena

20 Kalastokunnostus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tehnyt koekalastukset Iso Vatjusjärvellä kesällä 2008 Iso Vatjusjärvessä esiintyy ainakin 8 kalalajia (ahven, kuha, kiiski, hauki, muikku, särki, salakka ja lahna). Muikku indikoi alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta Järven kalasto todettiin särkikalavaltaiseksi Vatjusjärveen on istutettu aikaisemmin mm. kuhaa, taimenta, harjusta, plaktonsiikaa ja haukea Kuha ja siika olleet merkittävimmät istutuslajit

21 Hoitokalastuksella olisi mahdollista saada oikaistuksi vinoutunutta kalaston rakennetta ja pienentää järven sisäistä fosforikuormitusta. Suunnittelutilanne Kalastokunnostus Tehokasta alkuvaiheen hoitopyyntiä kannattaa tehdä noin 3 5 vuotta ja sen jälkeen on tarpeellista jatkaa ylläpitävää hoitokalastusta. Hoitokalastus voi vähentää myös talvisin esiintyvää alusveden hapettomuutta. Riittävä särkikalojen poisto on tärkein hoitokalastuksen tavoite. Ensimmäisen kahden vuoden aikana olisi hyvä saada särkikaloja poistettua vähintään kiloa/hehtaari. Iso Vatjusjärvellä tämä tarkoitta suuruusluokaltaan kilon kalamäärää. Ylläpitävällä hoitokalastuksella pitäisi pyytää kalaa vähintään kiloa/hehtaari, Hoitopyynti kannattaa tehdä joko syksyllä nuottaamalla tai keväällä rysäpyynnillä. Teho- ja hoitokalastuksen onnistuminen vaatii murtopuiden poistamista

22 Pieni Vatjusjärven uimaranta ja veneenlaskupaikka Pieni Vatjusjärven uimaranta kunnostetaan laajemmaksi ja monipuolisemmaksi. Uimarannan yhteyteen rakennetaan myös veneidenlaskupaikka

24 Iso Vatjusjärven veneenlaskupaikka Isoahonlahden veneenlaskupaikka kunnostetaan ja parannetaan. Rakennetaan veneenlaskuluiska sekä rantaan veneidensäilytysalue. Paikoitusalue mitoitetaan siten, että auto+trailer yhdistelmällä pääsee vaivattomasti kulkemaan

26 Maisemanhoitosuunnitelma Maisemanhoitosuunnitelman laatimisen lähtökohtana on ympäristön viihtyisyyden parantaminen ja monimuotoisen luonnon ja maiseman ylläpitäminen. Maisemanhoitosuunnitelman tavoitteena on osoittaa maiseman arvokohteita ja hoidon tarpeessa olevia alueita sekä antaa neuvoja maisemanhoidon toteutukseen. Vatjusjärvien maiseman erityispiirteitä ovat hyvin hoidettu maatalousmaisema ja järvet

28 Keskustelu Suunnitelmat eivät ole vielä valmiit. Ideat ja kommentit ovat tervetulleita! Suunnitelmat valmistuvat maaliskuussa

Samankaltaiset tiedostot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi