Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012"

Transkriptio

1 Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari

2 Hoitokalastuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio Rehevöityneiden järvien hoitokeino Hoitokalastus tärkein menetelmä Kutsutaan myös teho- tai poistokalastukseksi Tavoitteena alun perin levähaittojen vähentäminen ja veden kirkastuminen Muokkaamalla ravintoketjua Vähentämällä kalojen aiheuttamaa järven sisäistä ravinnekuormitusta Tyypillisiä kohteita rehevöityneet pienet tai keskikokoiset järvet, joiden sisäinen kuormitus on runsasta

3 Ravintoketjukunnostuksen periaate Eläinplanktonia syöviä kaloja vähentämällä voidaan lisätä kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnusta Petokalojen runsastuminen vaikuttaa samoin ja vakauttaa kalakantojen rakenteen tasapainoisemmaksi Kalojen väheneminen voi myös pienentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa ravinteiden kiertoa Vaikutukset edellyttävät, että suurin osa planktoninsyöjäkaloista saadaan pyydetyksi muutamassa vuodessa N P

4 Hoitokalastus ja kalavesien hoito Monissa järvissä hoitokalastuksen päätavoite on kalatalouden kohentaminen Rehevöityminen ja petokaloja valikoiva kalastus suosivat särkikaloja, joiden osuus kalastosta kasvaa Särkikaloja hoitokalastamalla voidaan nuorentaa niiden kantoja, jolloin petokaloille on tarjolla enemmän ravintoa Ravintokilpailun väheneminen suosii ahventa, jonka kasvu yleensä paranee Tyypillisiä kohteita suurehkot rehevöitymisen vaivaamat järvet Kalakantojen tasapainon turvaamiseen riittää kohtuullisempi saalis kuin vedenlaadun paranemista tavoiteltaessa Petokalojen kalastuksen ohjaus (solmuvälit, alamitat) myös tärkeää

5 Minne hoitokalastus soveltuu? Parhaat onnistumisedellytykset järvissä, joiden ulkoinen kuormitus ei ole enää liian suuri, mutta sisäinen kuormitus pitää rehevyyttä yllä Runsaat särkikalakannat vallitsevat ravintoverkkoa Matalat järvet, joiden vesi voi kirkastua ja uposkasvillisuus levitä

6 Missä ja milloin hoitokalastus ei auta? Jos ulkoinen kuormitus on voimakasta ja jatkuvaa Savisameissa ja syvissä järvissä Lyhytviipymäisissä järvissä Tällaisissakin järvissä voidaan säännöllisesti hoitokalastamalla pitää yllä hieman parempaa tilaa ja parantaa kalataloutta

7 Hoitokalastuksen saalistavoitteet Jos vedenlaatua pyritään parantamaan, pitäisi valtaosa (>75 %) särkikaloista saada pyydetyksi 3-5 vuotta tehopyyntiä, sen jälkeen voi riittää ylläpitävä kalastus Aluksi kalojen lisääntyminen tehostuu ja poistettava kalamäärä korvautuu nopeasti Kalamäärän arviointi on vaikeaa Käytetty yksikkösaaliin alenemaa, kaikuluotausta, populaationalyysia ja verkkokoekalastusta

8 Verkkokoekalastus Verkkokoekalastus antaa vain indeksiomaista tietoa kalakantojen rakenteesta ja runsaudesta Verkko yliarvioi ahvenen ja kuhan, aliarvioi lahnan, hauen ja kuoreen osuuksia Runsaskalaisessa järvessä verkon täyttyminen ongelma Karkeasti 1 kg särkikalaa/verkko = 1 kg/ha särkikalaa järvessä <3 m Syvyysvyöhykkeet TL 3-6 m <3 m 3-6 m TL TL >6 m >6 m TL Satunnaisesti valitut pyyntipaikat TL

9 Yksikkösaaliin alenema Soveltuu nuottauksiin, mikäli eivät ole parvien kiertonuottausta Vaatii pyynnin satunnaisuutta tai samojen apajien toistuvaa pyytämistä Kertoo vain kalastettavan alueen tilanteen Antaa siksi herkästi aliarvioita kalamääristä Käytetty esim. Köyliönjärvellä (talvinuottaus)

10 Toimii vain syvissä järvissä Vertikaaliluotaus yli 6 m syvillä alueilla, horisontaalista luotausta kehitellään Rinnakkainen kalanäyte, josta kalaston rakenne ja kokojakauma Pohjan, pinnan ja matalan kalat jäävät havaitsematta Ulapan pelagisille lajeille (esim. kuore) toimiva menetelmä Esimerkkinä Vesijärven Enonselän luotauslinjat Kaikuluotaus

11 Populaatioanalyysi (VPA) Vaatii hyvin tehokkaan kalastuksen ja paljon näytteitä, joista määritetään kalojen iät Perustuu kunkin ikäryhmän osuuden pienenemiseen kalastuksen ja muun kuolevuuden johdosta Antaa takautuvasti arvion kalamäärästä Voidaan myös ennustaa kalastuksen vaikutuksia Esimerkkinä Tuusulanjärven lahnan yksilömäärät

12 Esimerkkejä hoitokalastusjärvistä Lahden Vesijärvi Säkylän Pyhäjärvi Tuusulanjärvi Äimäjärvi

13 Lahden Vesijärvi Alunperin kirkasvetinen tuottoisa järvi Syvät selkävedet ja laajat matalat alueet Yhteys Päijänteeseen ja Kymijoen kautta Suomenlahteen Tärkeimmät kalat: muikku, lahna, ankerias, hauki, ahven, särki LAITIALANSELKÄ 5 km KAJAANSELKÄ KIRKONSELKÄ N VÄÄKSY 25º3' 61º' outlet KOMONSELKÄ PAIMELANLAHTI ENONSELKÄ KUKKILAN- SELKÄ LAHTI

14 Ympäristömuutosten vaikutus kalastoon ja kalastukseen Useampi järven lasku Vaikuttaneet eniten matalilla alueilla Kymijoen ja Vääksynjoen padot Lahden kaupungin ja teollisuuden jätevedet (vuoteen 1976) Hajakuormitus 197-luvulla Enonselkä pahoin saastunut, muukin järvi rehevöitynyt Särkeä, kuoretta, lahna kitukasvuista, muikku vähissä Pyydysten limoittumista, kalasairauksia, makuhaittoja

15 Tavoite ja keinot Vesijärvi kunnostetaan hyväksi kalavedeksi (198-luvulta) Keinot Teho- ja hoitokalastus (1989-) Petokalaistutukset, erityisesti kuhan kotiutus ( , ) Kalastuksen ohjaus, mm verkkojen kielto (1997- Enonselkä, 28- koko järvi, samalla 42 cm alamitta kuhalle

16 Saalis tonnia Enonselän kymmenen vuoden Enonselän hoitokalastus Troolisaaliit 118 tonnia (keskimäärin 78 kg/ha vuodessa) vuosina särkeä 52 tonnia (51 %) - kuoretta 282 tonnia (28 %) - ahventa 112 tonnia (11 %) Nuotta- ja rysäsaaliit tonnia vuodessa Kotitarve- ja virkistyskalastuksen saaliit 2-25 tonnia vuodessa kunnostus Troolaus Särki Kuore 8 6 Ahven 4 2 Lahna Vesi kirkastui ja levähaitat vähenivät 1992, tilanne pysyi hyvänä 199-luvun lopulle

17 Kannan runsaus yks/ha Yksikkösaalis Kannan runsaus yks/ha Enonselän hoitokalastuksen vaikutukset särkeen ja kuoreeseen Särki yksikkösaalis Kuore VPA VPA Kaikuluotaus Kaikuluotaus

18 kg Enonselän hoitokalastussaaliit muut kuore ahven lahna salakka särki 3 Vaikutusten ylläpito hoitokalastuksella Enonselän koeverkkojen yksikkösaaliit (g/verkko) Hoitokalastus ei ollut riittävää Särki runsastui 2-luvulla, ei kuitenkaan entisiin määriin Kalaston rakenne parempi, ahven ja kuha runsastuivat myös muut kalat kuore kuha ahven muut särkikkalat särki Veden laatu alkoi heikentyä uudelleen 2-luvulla

19 saalis kg Solmuvälirajoituksen vaikutukset verkkosaaliisiin (23-49 mm verkot kielletty vuodesta 1997) Enonselän harvojen verkkojen kuha-, siika- ja ahvensaaliit kuha siika ahven

20 Vesijärven kalatalous 2-luvulla Vesijärvi 2-projekti 22-6 Tavoitteena laajentaa hoitokalastus koko järven alueelle Pysäyttää veden laadun heikkeneminen Nosti hoitokalastussaaliin noin 2 tonniin vuodessa vuosina 23-5 Edisti talkookalastusta ja särjen ammattikalastusta Pohjusti solmuvälisäätelyn levittämistä koko järvelle Lisäsi petokalojen osuutta kalastossa

21 Hoitokalastus on pääasiassa kuntien rahoittamaa, Vesijärvisäätiön kautta Lahna, särki, salakka tärkeimmät kohdelajit Isommat lahnat liian suuria petokaloille Petokalat vapautetaan nuotasta Enimmäkseen ammattikalastajien työtä, syysnuottaus, vuosittainen tarjouskilpailu Talkoo- ja kunnallinen kalastus lisäksi Särkeä pyydetään nykyään lisäksi kevättalvisin katiskoilla purkitettavaksi

22 Vesijärven hoitokalastussaaliit muu järvi Enonselkä 5

23 Vesijärvisäätiö ja Vesijärviohjelma Hoitokalastus on saatu vakiinnutetuksi Solmuvälisäätely ja kuhan alamitta 42 cm koko järvelle 28 Kokonaissaalis Vesijärvestä on vähintään 3 tonnia vuodessa (hoitokalastus ja muu kalastus), noin 3 kg/ha Muut Kuore Ahven Lahna Salakka Särki

24 Lkm % Paino % Lkm % Paino % Vaikutusten seuranta koekalastuksilla Kalaryhmien osuudet Kajaanselkä Enonselkä Muut Särkikalat Ahvenkalat Petokalojen osuus Kajaanselkä Enonselkä Kajaanselkä Enonselkä Kajaanselkä Enonselkä

25 Vesijärven kuhasaaliit kg 3 2 Anglers Other basins Enonselkä kg/ha Enonselkä Other basins Anglers Saaliit parantuneet kalastuksen ohjauksen ansiosta Hehtaarisaalis yhä korkeampi Enonselällä Uistelijoiden osuus saaliista on noussut (9 % 22, 17% 21)

26 Petokalojen osuus on kasvanut, mutta hoitokalastusta tarvitaan vielä

27 Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 8 km Pyhäjärven kalvot: Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti

28 µg/l µg/l Total P Kokonaisfosfori 211: 21 ug/l 2-21: 19,5 ug/l Kloforylli 211: 7,2 ug/l 2-21: 7,4 ug/l

29 Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta

30 23 ammattikalastajaa järvellä = Pyhäjärven ravintoketjun huippu!

31 Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki Kuore Pieni ahven

32 1. Ravintoketjun kautta Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi

33 2. Ravinteiden poiston kautta Kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 1 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %

34 Vähempiarvoisen kalan tuki Vähempiarvoisen kalan tuki vaihdellut vuosien kuluessa rahoituksen mukaan paikallinen rahoitus (kalastusalue ja suojeluohjelma) EU-hankkeet (KOR ja EAKR) ei rahoitusta 29 paikallinen rahoitus valtion budjettirahoitus Ulkoisen kuormituksen vähentäminen hidasta tarve hoitokalastukselle jatkuu

35 kg Säkylän Pyhäjärven ammattikalastus Kalansaalis muikku ja siika muut kiiski kuore särki ahven vuosi

36 Tuusulanjärvi: Syysnuottaus tärkein hoitokalastusmenetelmä

37 Särkikalat ja kuore saaliiksi, petokalat takaisin järveen

38 Kg yhteensä Tuusulanjärven hoitokalastus 714 tonnia (119 kg/ha) saalista 15 vuodessa 12 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka 1 Pasuri Lahna Sorva Muut YHT

39 Koekalastusten tavoitteet ja menetelmät Seurattu Tuusulanjärven kunnostuksen vaikutuksia kalakantoihin 1996, Hoitokalastus, hapetus, valuma-aluekunnostus Tutkittu myös kalastomuutosten vaikutuksia eläinplanktoniin, kalojen kasvua ja ravintoa Jatkossa kolmen vuoden välein, ekologisen tilan seuranta, seuraavan kerran 212

40 Kpl / verkko Kg / verkko Hoitokalastuksen vaikutuksia Vähenivätkö kalat? Koekalastusten saaliit vain runsastuivat vuoteen 23 Voimakas poikastuotanto Kalojen kasvu nopeutui Särkikalojen valta-asema on säilynyt Pasuri ja särki vuorottelevat runsaimpina lajeina Ahven on runsastunut ajoittain, mutta taantunut erityisesti v. 28 Kuhakanta säilynyt hyvänä Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

41 Vähenivätkö levähaitat? a-klorofylli µg l -1 Kasviplanktonbiomassa mg l Vuosi Kokonaisbiomassa a-klorofyllin keskiarvo Sinileväbiomassa Trendiviiva (klorofylli)

42 näkösyvyys m Kirkastuiko vesi? Tuusulanjärvi 3 2,5 2 1,5 1,5

43 Daphnian pituus, mm Vesikirppuja, yks/l Selittääkö eläinplankton levien määrää? Tuusulanjärvi muut Chydorus Bosmina Suurimmat vesikirpputiheydet tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen vuosina 1999 ja 2 1 Daphnia 1,4 1,2 1,,8,6,4, Daphnia-vesikirppujen koko suurimmillaan v. 2 ja 24 ja HOKA-saalis ennen ko kasvukausia > 1 kg/ha Vasta > 1 kg/ha HOKA-saalis voi vaikuttaa? ja silloinkin mm. kasvukauden sääolot ovat avainasemassa?

44 Särkikalojen vasteita hoitokalastukseen on tutkittu myös populaatioanalyysilla Perustuu eri-ikäisten kalojen osuuksien muutokseen saaliissa Voidaan arvioida kalakannan koko takautuvasti Lahna runsastui Särkikanta vakaampi

45 Hoitokalastuksen vaikutus särkikalakantoihin Kalakantojen tuotto vaihtelee vuosittain Lämmin kesä tuottaa moninkertaisesti kylmään verrattuna Hoitokalastuksen teho on vaihdellut voimakkaasti, saalis ei aina riipu kalojen määrästä Tuusulanjärven särki-, lahna- ja pasurikantojen vuotuiset biomassat kasvukauden lopussa (tumma + vaalea pylväs) ja vuoden lopussa, kun syysnuottauksen saalis ja luonnollinen kuolevuus on huomioitu (tumma pylväs).

46 Johtopäätöksiä Tuusulanjärven kalatutkimusten perusteella Kalaa paljon ja kalatuotanto korkea Ekologinen tila välttävä Hoitokalastus vaikuttaa lajien runsaussuhteisiin, samoin veden sameus ja kesän lämpötilat Kylmät sateiset kesät ja samea vesi suosivat lahnaa ja pasuria Kuivat kesät ja kirkkaampi vesi suosivat ahventa ja särkeä Lahnaa saadaan hyvin nuotalla vain kirkkaan veden syksyinä Kuhakanta vaihtelee, kuten kaikkialla, lämpimät kesät parhaita poikastuotannolle

47 Kalastuksen ja järven hoidon yhteispeli Hoitokalastus korjaa rehevöitymisen haittoja Hoitokalastuksen tavoite väh 1 kg/ha vuodessa, lahna tärkein kohde (tasapainosaalis 2 t vuodessa) Tilanne ei pysy ilman sitä parempana ellei ulkoinen kuormitus laske Petokaloja suosimalla kalastusta ohjaamalla voidaan myös pitää kalakannat järven kunnon kannalta paremmassa jamassa. Yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta järven hoidossa pitäisi pyrkiä parantamaan

48 Riittävän voimakas kalaston väheneminen vaikuttaa Äimäjärven happikato ja kalakuolema Pohjoisosa ÄIMÄ- JÄRVI 3 5 km P E Hämeenlinna 1 km Lahti Helsinki km Eteläosa

49 Äimäjärven hapetusavanto maaliskuussa 23

50 Äimäjärven hapetusavanto maaliskuussa 23

51 Äimäjärven talven 23 kalakuoleman vaikutukset Kalliomaan selältä kuolivat kaikki kalat, Rastinselällä osa kaloista selvisi 23 keväällä kalat levittäytyivät nopeasti koko järvelle. Vesi kirkastui, ravinnepitoisuus laski Eläinplankton runsastui ja yksilökoko kasvoi alkukesällä 23 Sinilevät vähissä, limalevä runsastui Vesirutto ja karvalehti runsastuivat matalassa vedessä Kuha katosi, palautettu istutuksin Kalojen kasvu nopeutui, suurta ahventa runsaasti 23-7

52 TL mm TL mm Ahvenen kasvu nopeutui 23-5 Sekä poikasten että vanhempien ahventen kasvu nopeutui vuosiksi Northern basin Kalliomaa Southern basin Rastinselkä

53 TL mm TL mm Särkien kasvu Myös särjen kasvu nopeutui kalakuolematalven jälkeen Kasvu alkoi hidastua jo vuonna The growth of roach, Northern basin Kalliomaa Year-class The growth of roach, Southern basin Rastinselkä Year-class

54 g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Koekalastusten kokonaissaaliit g/verkko kpl/verkko Kalliomaa Pohjoispäästä noin kaksinkertainen määrä kaloja Rastinselän saaliin paino nousi hitaammin kalakuoleman jälkeen g/verkko kpl/verkko Rastinselkä

55 Kpl/verkko g/verkko Äimäjärven pohjoispää Kalliomaa Särjen poikastuotto hyvin voimakas 23 Särjen määrä noussut pikkuhiljaa Ahven Kuha Kiiski Hauki Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Säyne Suutari Ruutana Salakka kadoksissa monta vuotta, 29 taas havaintoja Suutari runsastunut Ahven runsastui nopeasti kalakuoleman jälkeen, vähentynyt pari viime vuotta Kalliomaa Hauki myös hyvin runsas 1 Istutuskuhista havaintoja vasta 27, 29 jo runsaasti 5 Ahven Kuha Kiiski Hauki Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Säyne Suutari Ruutana

56 Kpl/verkko g/verkko Äimäjärvi, Rastinselkä Rastinselkä Särjen poikastuotto 23 runsas Särkien massa vakaa Muita särkikaloja niukemmin kuin pohjoisosassa Ahven Kuha Kiiski Hauki Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Suutari Sorva Ahven runsastui hitaammin kuin pohjoisosassa, 25-7 hyvin runsas, 28-9 vähentynyt Rastinselkä Kuha palannut, kutukypsiä kuhia on jälleen Haukia myös runsaasti 5 Ahven Kuha Kiiski Hauki Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Suutari Sorva

57 g/verkko g/verkko kpl/verkko kpl/verkko Petokalojen merkitys Petoahventen (>15 cm) koekalastussaaliit Kalliomaa Rastinselkä 3 25 g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Puolet saaliista oli petoahvenia 25 Sen jälkeen niiden määrä on vähentynyt Johtuuko ympäristön muuttumisesta vai kalastuksesta?

58 Verkkokoekalastusta 25 ja 28 Kuinka iso ahven saadaan runsastumaan uudelleen?

59 Viime vuosien kehityssuuntia 27 vesirutto väheni ja vesi sameni matalilla alueilla 29 karvalehti runsastui Pohjoispään kalayhteisö on 28 ja 29 jo särkikalavaltainen Särkikalojen osuus kasvoi 28-9 myös Rastinselällä Verkkokalastus aloitettiin Rastinselällä 28

60 Matalat alueet olivat 23-6 vesiruton valtaamia, edullinen, kirkasvetinen elinympäristö nuorille ahvenille ja hauille Rantavedet samenivat jälleen 27-8

61 29 karvalehden vuoro Karvalehti kirkastaa vesiruton tavoin rantavedet Haittaa veneilyä ja kalastusta Saattaa olla eduksi ahvenelle ja hauelle Katoaa aikanaan tai korvautuu vesirutolla

62 Voiko Äimäjärvelle tehdä mitään? Särkeä on taas paljon, auttaisiko hoitokalastus? Pitäisi pyytää vähintään 2 kg/ha kerralla, jotta vaikuttaisi 15-2 tonnia kalaa Ei onnistu talkootyönä, vaatii ammattikalastajan ja paljon rahaa (noin 1 e) Vaikutus silti todennäköisesti ohimenevä

63 Entäs muut kunnostustoimet? Valuma-alueen vesiensuojelu ainut keino vähentää ulkoista kuormitusta, vaikuttaa hitaasti Ravinteiden siirtyminen veteen pohjasta (sisäinen kuormitus) ylläpitää silti rehevyyttä, vaikea estää, mekanismeja pitäisi ensin tutkia Karvalehden ja vesiruton niitto ei hyödytä Kalastolle vesikasvillisuus ja kirkastunut rantavesi ovat eduksi, suosii ahventa ja haukea Kuhakantaa voi turvata korottamalla pyyntikokoa (verkon solmuväli 55 mm, alamitta 5 cm)

64 Ahven Kiiski Hauki Siika Made Särki Seipi Peledsiika Taimen g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Soveltuuko hoitokalastus Lappiin? Lokan koekalastus v g/verkko kpl/verkko Särkeä yli 1 kg/verkko Ahven Kiiski Hauki Siika Särki Seipi Porttipahta g/verkko kpl/verkko 12 1 Särkeä alle,5 kg Petokalojen osuus korkeampi kuin Lokassa

65 Kpl/verkko g/verkko g/verkko g/verkko kpl/verkko Lapin hajakuormitusjärvien koekalastustuloksia Pasmajärvi 3 25 Kelu-Matalajärvi g/verkko kpl/verkko Paino Ahven Kiiski Hauki Muikku Siika Särki Seipi Ahven Kiiski Hauki Muikku Särki Salakka Seipi Lukumäärä Paino Ahven Kiiski Hauki Muikku Särki Salakka Seipi Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Säyne Särkilahna Kuhajärvi

66 Johtopäätöksiä Kalakantojen tila tutkittava ennen hoitokalastukseen ryhtymistä (koekalastus) Tavoite määriteltävä ja riittävät resurssit varmistettava Yhteisymmärrys kuntoon Tuloksia seurattava Kalan hyötykäyttö järjestettävä Hoitokalastusta tukeva kalavesien hoito kuntoon

67 Kiitokset mielenkiinnosta

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Jukka Ruuhijärvi RKTL Mikko Olin ja Tommi Malinen, HY ympäristötieteen laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 11.-12.6.214 Ravintoketjukunnostuksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Vesijärven hoitokalastus

Vesijärven hoitokalastus Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215 Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,

Lisätiedot

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Enäjärven hoitokalastus

Enäjärven hoitokalastus Enäjärven hoitokalastus Sisällys 5. Hoitokalastus Enäjärvellä... 2 5.1. Enäjärven hoitokalastuksen tausta... 2 5.2. Enäjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 5.3. Enäjärven hoitokalastussaaliit...

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 258/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 MÄRKJÄRVEN

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11. Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimialue

Kuntayhtymän toimialue Kuntayhtymän toimialue kuntayhtymä perustettu v. 1976 - Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Vantaa - liikelaitoskuntayhtymäksi 2013 alkaen - HSY jäsenyhteisöksi Vantaan tilalle Keski-Uudenmaan meriviemärin tarkoitus:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

URAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

URAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA URAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 252/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 URAJÄRVI 3

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

KAJAANSELÄN JA SEN LÄHIALUEIDEN BIOMANIPULAATIOPROJEKTI KOR-HANKE NO LOPPURAPORTTI

KAJAANSELÄN JA SEN LÄHIALUEIDEN BIOMANIPULAATIOPROJEKTI KOR-HANKE NO LOPPURAPORTTI Tekninen ja ympäristötoimiala Valvonta- ja ympäristökeskus KAJAANSELÄN JA SEN LÄHIALUEIDEN BIOMANIPULAATIOPROJEKTI KOR-HANKE NO. 423167 LOPPURAPORTTI Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) Valvonta-

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

MUHJÄRVEN HOITOKALASTUS 1999-2007

MUHJÄRVEN HOITOKALASTUS 1999-2007 MUHJÄRVEN HOITOKALASTUS 1999-2007 Markku Kuisma Kymenlaakson Kalatalouskeskus ry SISÄLTÖ JOHDANTO...3 2. MUHJÄRVEN YLEISKUVAUS...4 3. TAVOITTEET...4 4. VEDEN LAATU...5 5. KÄYTETYT MENETELMÄT...8 5.1 Kuhien

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Nastolan kalastusalueen hoitokalastus

Nastolan kalastusalueen hoitokalastus Nastolan kalastusalueen hoitokalastus Sisällys 2. Hoitokalastus Nastolan kalastusalueella... 2 2.1. Nastolan kalastusalueen hoitokalastuksen tausta... 2 2.2. Nastolan alueen hoitokalastuspyydykset ja menetelmät...

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009

KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009 Lopen Kaartjärven suojeluyhdistys ry KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009 Juhani Niinimäki Tmi J Niinimäki 5.11.2009 1 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTIETOJA KAARTJÄRVESTÄ... 3 3 KALASTUS JA SAALIIDEN

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot