Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012"

Transkriptio

1 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014

2

3 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM - Kymmene Oyj, Kaukas Oy Metsä - Board Oyj Joutsenon Pulp Stora - Enso Oyj, Imatran tehtaat Tarkkailu ohjelma: Kaakkois - Suomen ELY - keskuksen hyväksymä ohjelma Tarkkailu sisältö: Kalastustiedustelu Tutkimusalueella kalasti vuonna 2012 yhteensä ruokakuntaa. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2012 yhteensä kiloa (40,3 kg/rkk, 9.1 kg/ha). Käytössä olevien verkkojen määrät ovat puolittuneet edelliseen tutkimukseen (2006) nähden. Myös käytössä olevien vapavälineiden määrät ovat laskeneet. Verkot olivat kuitenkin edelleen yleisin pyydys. Yleisimmät saaliskalalajit olivat ahven (37 %), hauki (19 %), muikku (13 %), kuha (9 %) ja särki (7 %). Edelliseen tutkimukseen (2006) verrattuna ahvenen, kuhan ja säyneen kilomääräiset kokonaissaaliit olivat kasvussa ja muikun, siian, isojen lohikalojen ja särjen saaliit laskussa. Pyydyskohtaiset saaliit ovat pysyneet tai jopa nousseet. Myös täplärapusaalis on laskenut. Syynä rapusaaliin melkein puolittumiseen on täplärapuun tullut tappava rapuruttotyyppi (Psl - genotyyppi) vuonna Lohikaloja saaliissa oli eniten vesipinta - alaa kohden (kg/ha) Etelä - Saimaan eteläosassa (alue 7) ja särki- ja ahvenkaloja Lappeenrannan lähivesillä (alue 1). Kalastusolot eivät ole tutkimusalueella viimeisten kuuden vuoden aikana merkittävästi muuttuneet. Ne olivat koko tutkimusalueella edelleen varsin hyvät. Koko alueella merkittävin yksittäinen kalastusta haittaava tekijä vuonna 2012 kuten myös vuonna 2006 oli tyytymättömyys saatuihin saaliisiin. Muita kalastusta haittaavia tekijöitä olivat kalakannan heikentyminen, pyydysten likaantuminen ja puutavaran uitto. Ahven oli vuonna 2012 tutkimusalueen selvä valtalaji. Ahvenkanta oli runsas alueella 6 ja muilla alueilla kohtalainen. Särkikanta oli runsas alueilla 1,2 ja 7 ja muilla alueilla kohtalainen. Haukikanta oli runsas alueella 2 ja muilla alueilla kohtalainen. Salakkaa ja lahnaa tavattiin kohtalaisesti kaikilla alueilla paitsi alueella 3 (heikko).kuhakanta oli kohtalainen alueilla 2 ja 6 ja muilla alueilla heikompi. Madekanta oli kohtalainen 3,5,6,8 ja 10 ja muilla alueilla heikompi. Muikkukanta oli kohtalainen alueilla 4-8 ja 10 ja muilla alueilla heikompi. Täplärapukanta oli kohtalainen alueilla 2,3,5,6,7ja 10 ja muilla alueilla heikompi Tiedusteluun vastanneiden mukaan vain haukikanta alueella 2 ja säynekanta alueella 9 ovat runsastuneet Etelä - Saimaalla. Ahvenkala- (ahven, kuha, kiiski) ja särkikalakannat (särki, lahna, säyne, salakka) ovat pysyneet ennallaan koko alueella. Samoin on tilanne hauki- ja madekantojen osalta. Suurten lohikalojen kannat (järvilohi, taimen, nieriä, harjus) ovat edelleen taantuneet keskeisillä esiintymisalueilla (alueet 4,6,7,8 ja 9) Etelä - Saimaalla etenkin nieriän ja harjuksen osalta. Muikkukanta on pysynyt samalla tasolla lukuun ottamatta alueita 1, 5 ja 9.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSALUE 1 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 2 4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tutkimusalueella kalastavat ruokakunnat Kalastusalueella harjoittavien määrä Kalastajien ikäjakauma Kalastuksen luonne Kalastusoikeuden perusta Kalastuksessa käytetty kalusto Kalastuksen kustannukset Kalastusaktiivisuus ja sen ajoittuminen Käytössä olevat pyydykset Saalis Kokonaissaalis Yksikkösaalis Saaliin käyttö Kalastusta haittavat tekijät Kala- ja rapukannan tila alueen eri osissa Muutokset kala- ja rapukannoissa YHTEENVETO 36 LÄHTEET 37 LIITTEET 39

5 1 1. JOHDANTO Kalastustiedustelun tavoitteena on selvittää tutkimusalueen kalaston ja kalastuksen nykytilaa sekä siinä viime aikoina mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Etelä - Saimaan kalastoa ja kalastusta selvittäviä kalastustiedusteluja on tehty aiemmin vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1994), 1979 (Auvinen ym, 1983), 1986 (Huovinen & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998) ja 2001 (Sundell 2003) ja 2006 (Sundell 2008).Näiden tiedustelujen luotettavuutta vertailuaineistoina heikentää se, että vuosina 1986, 1996, 2001, 2006 tutkimusalue oli sama kuin tässä vuotta 2012 koskevassa tiedustelussa. Lisäksi vuonna 1996 muutettiin tiedustelun otantatapaa. Vuoden 2013 alussa tehty vuoden 2012 kalastoa ja kalastusta koskeva kalastustiedustelu kuuluu osana Etelä - Saimaata ja Vuoksea kuormittavan metsäteollisuuden kalataloudellisen velvoitetarkkailuun. Kalastuksen osalta tiedustelu koskee kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tiedustelututkimuksen rahoitti alueen metsäteollisuus. 2. TUTKIMUSALUE Etelä - Saimaa sijoittuu Salpausselkämuodostelmien väliin (Iso ja Pieni Salpausselkä). Vesialueen pinta- ala on 621 km², vesitilavuus 5,2 km³ ja keskisyvyys 8,4 metriä. Arvot ovat vedenpinnan korkeustason NN m mukaisia. Vuoksen valuma - alueen vedet virtaavat lähes kokonaan noin 2,5 km leveän Rastivirran kautta Suur - Saimaalle. Lisäksi vesistöalue saa pientä täydennystä lännessä Pien - Saimaan ja idästä Haapaveden vesialueilta. Etelä - Saimaan alueella veden pääsääntöinen virtaus kulkee Vuoksen aiheuttaman virtauksen johdosta länsi - itä - sekä luode - kaakko - suuntaisena kohti Vuoksea. Lännestä päin Kattelussaaren eteläpuolelta tuleva vesimassa sekoittuu Saimaan pohjoisemmista osista tulevaan veteen Joutsenon pohjoisen- ja koillisenpuoleisilla vesialueilla ja kulkeutuu edelleen Tiuruniemen ohi kohti Vuoksea. Vastaosa Tiuruniemen ohi kulkevasta vedestä tulee Saimaan pohjoisemmilta vesialueilta ja alle 10 prosenttia vesimäärästä selkävesialueiden lännen- ja eteläpuolelta Saimaalta (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2013). Etelä - Saimaa on yleispiirteiltään rikkonainen. Suurimmat selät ovat Suur - Saimaalla olevat Ilkon-, Kaidon- ja Mäntysaarten selät (kuva 1). Läntinen osa on saaristoinen ja näiden kaltaiset suuret selät puuttuvat. Myös Vuoksen niska - alue ja Ruokolahden alue ovat rikkonaisia eikä suuria selkiä ole. Alueen eteläiselle rannalle oman erityispiirteensä antavat suuret avoimet lahdet (Saimaan vesisuojeluyhdistys 1995). Etelä - Saimaan vesi on luontaisesti lievästi humusväritteisiä, niukasti elektrolyyttejä sisältävää ja niukkaravinteista. Etelä - Saimaaseen kohdistuu paperiteollisuuden jätevesikuormitusta Lappeenrannan alueelta UPM - Kymmene Oyj Kaukaan tehtaalta, Joutsenon alueelta Oy Metsä - Board Oyj Joutsenon, Metsä Fibre Oy Joutsenon ja Kemira Chemicals tehtailta sekä Joutsenon Oravanharjun yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta ja Stora Enso

6 2 Oyj Honkalahden sahalta. Imatran alueella kuormittajia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, Imatran kaupungin yhdyskuntajätevedenpuhdistamo ja Ovako Oy AB. (Saimaan vesija ympäristötutkimus Oy 2013). Suurimmat muutokset Etelä - Saimaan veden laadussa tapahtuivat luvan alkupuolella, jolloin sellutehtaiden biologiset puhdistamot otettiin käyttöön. Sen jälkeen muutokset ovat pienempiä. Karttaliitteessä on kuvattu vuoden 2012 veden laatua näytepisteittäin vedenlaatuindeksillä ilmaistuna (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2013). Vuoden 2012 kalastusoloja koskevassa tiedustelussa selvitysalue oli sama kuin vuoden 2006, 2001 ja 1996 kalastusoloja koskevassa selvityksessä (pinta - ala 468 km²). Tutkimusalueeseen kuului Pappilansalmen itäpuolinen osa Pien - Saimaata, Kyläniemen eteläpuolinen Suur - Saimaa sekä joitakin alueita myös Kyläniemen pohjoispuolelta (liite 1). Haapavesi ei kuulunut tutkimusalueeseen. Tutkimusalue jaettiin 10 eri osa - alueeseen, jotta voitaisiin selvittää kalastossa ja kalastuksessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset alueittain. Aluejako noudatti aiemmin tiedusteluissa käytettyä aluejakoa. Alueet 1-9 olivat Etelä - Saimaalla. Vuoksi käsiteltiin omana alueena (alue 10). 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Etelä - Saimaan kalastoa ja kalastusta sekä niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksia selvitettiin kalastustiedustelun avulla. Tiedustelu tehtiin vuoden 2013 alussa ja se koski vuoden 2012 tilannetta. Tiedusteluun osallistuneet kotitalouden valittiin vuoden 2006 tapaan väestörekisterinkeskuksen tekemän otannan avulla. Otannan perusjoukkona olivat Lappeenrannan, Joutsenon (vuodesta 2010 alkaen Lappeenrantaa), Imatran, Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnissa asuvat kotitaloudet sekä näissä kunnissa vapaa - ajanasunnon omistavat ruokakunnat. Niille otannassa mukana olleille ruokakunnille, jotka eivät vastanneet tiedusteluun määräpäivään mennessä, lähetettiin uusintakysely. Otokseen poimittiin 8 % Lappeenrannassa ja Imatralla asuvista ja 10 % Joutsenossa, Ruokolahdella ja Taipalsaarella asuvista kotitalouksista. Lisäksi poimittiin 10 % sellaisista vapaa - asunnon omistavista ruokakunnista, jotka omistavat vapaa - ajan asunnon jonkun edellä mainitun kunnan alueella ja joiden kotipaikka on muu kuin joku edellä mainituista kunnista. Otoksen ulkopuolelle jätettiin sekä laitospaikoissa asuvat että sellaiset ruokakunnat, jotka eivät asu Suomessa. Taulukossa 1 on esitetty kunnittain tieto kotitalouksien määrästä ja vapaa - ajanasunnon omistajien lukumäärästä siinä perusjoukossa, josta otanta on tehty.

7 Taulukko 1. Kotitalouksien määrät (kpl) kunnittain ja mökinomistajien määrät (kpl) siinä perusjoukossa, josta otanta on tehty (väestörekisterikeskus). KUNTA KOTITALOUDET 3 (kpl) Imatra Joutseno 5099 Lappeenranta Ruokolahti 2656 Taipalsaari 2061 Mökinomistajat, kaikki 8325 Mökinomistaja, ulkopaikkakuntalaiset 2752 Tiedustelu lähetettiin kaikkiaan 4994 ruokakunnalle. Eri kuntien osuudet lähetyistä tiedusteluista on esitetty taulukossa 2. Taulukossa on esitetty on myös saatujen palautusten määrä ja kalastaneiden ruokakuntien osuus kunnittain. Palautusprosentti oli 40,6 %, mikä oli 1,1 % enemmän kuin vuonna 2006 (Sundell 2008). Palautusten mukaan 16,2 % tiedusteluun vastanneista ruokakunnista kalasti Etelä - Saimaalla vuonna Osuus oli 3,1 % pienempi kuin vuonna 2006 (Sundell 2008). Innokkaimpia kalastajia olivat Joutsenosta ja Taipalsaaren kotoisin olevat kalastajat (taulukko 2). Taulukko 2. Lähetettyjen tiedusteluiden ja saatujen palautusten määrä sekä tutkimusalueella harjoittaneiden ruokakuntien osuus tiedustelun palauttaneista kunnittain. KUNTA LÄHETETTY PALAUTUKSIA PALAUTTANEET Ei kalastaneita (rkk) (%) PALAUTTANEET Kalastavia (rkk) (%) (kpl) (%) Imatra , , ,8 Joutseno , , ,8 Lappeenranta , , ,8 Ruokolahti , , ,9 Taipalsaari , , ,3 Loma - asukkaat 275 *) *) *) *) *) *) ulkopaikkakunta YHTEENSÄ , ,2 *) Ei ole eroteltu. Tiedot sisältyvät yllä oleviin lukuihin.

8 4 4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1. Tutkimusalueella kalastavat ruokakunnat Kalastusta harjoittavien määrä Tutkimusalueella kalasti vastausten mukaan vuonna 2012 yhteensä ruokakuntaa. Näistä järvialueella kalasti 9723 ja Vuoksella 860 ruokakuntaa. Etelä - Saimaan kalastuksen kokonaismäärää arvioitaessa tulee muistaa, että tässä esitetyistä arvioista puuttuvat sellaiset rantakuntien ulkopuolelta kalastajat, jotka eivät omista alueella loma - asuntoa. Lisäksi arvioista puuttuva ne kotitaloudet, jotka otantaa suunniteltaessa on rajattu pois. Näiden ryhmien osuus tuskin on kokonaisuutta ajatellen kuitenkaan kovin merkittävä. 77 % tiedusteluun vastanneista ja tutkimusalueella kalastaneista oli kotoisin ns. vakituisia asukkaita ja loput 23 % loma - asukkaita. Tiedusteluun vastanneiden ruokakuntien keskikoko oli 2,58 henkilöä, joista kalastukseen osallistui keskimäärin 1,55 henkilöä. Tämä merkitsee, että vuonna 2012 kalastusta harjoitti tutkimusalueella kalastajaa (34,5 kalastajaa/km²), mikä on 12 % vähemmän kuin vuonna Osa - alueiden väliset erot kalastusta harjoittavien ruokakuntien koossa ja kalastavien määrässä on esitetty taulukossa 3. Kalastuspaine vaihtelee huomattavasti osa - alueittain. Kuvassa 2 on esitetty kalastusta harjoittaneiden ruokakuntien määrä Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna Kuvassa 3 on esitetty, miten paljon tietyllä osa - alueella kalastaa eri kunnista kotoisin olevia kalastajia KALASTAVAT RUOKAKUNNAT KPL/ ALUE OSA - ALUE Kuva 2. Etelä - Saimaan eri osa - alueilla kalastavien ruokakuntien määrä

9 KPL/ALUE) Ruokolahti Imatra Taipalsaari Joutseno Lappeenranta OSA - ALUE Kuva 3. Etelä - Saimaan eri osa - alueilla kalastavien ruokakuntien määrä kunnittain Kullakin osa - alueella kalastajien määrä ei suoraan kerro alueen todellista kalastuspainetta, koska alueiden pinta - alat vaihtelevat huomattavasti. Siksi kullekin osa - alueelle on arvioitu myös kalastavien ruokakuntien ja henkilöiden määrä pinta - ala yksikköä kohden (taulukko 3). Tutkimusalueen jako osa - alueisiin on esitetty liitteessä 1. Kalastajamääriä aiempiin tutkimusvuosiin verrattaessa tulee muistaa, että otanta tiedustelua varten on tehty väestörekisterikeskuksen kautta vuosina 1996, 2001, 2006 ja Kun aiemmat tiedustelut lähetettiin vain osalle kalastusta tutkimusalueella harjoittaneista ruokakunnista, otettiin edellä mainittuina vuosina satunnaisesti otos kaikkien Etelä - Saimaan rantakuntien väestöstä. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty kalastajien ja ruokakuntien vaihtelut (kpl ja kpl/km²) eri tutkimusvuosina. Osa muutoksesta johtuu siis tiedustelun otantamenetelmän erilaisuudesta. Kalastajamäärien vertailua vaikeutta myös se, että tutkimusalueen pinta - ala ja jossakin määrin myös sijainti on vaihdellut vuosittain. Vuosina 1986, 1996, 2001, 2006 tutkimusalue on ollut sekä kooltaan että sijainniltaan sama kuin vuonna 2012.

10 6 Taulukko 3. Tutkimusalueella kalastaneiden ruokakuntien ja henkilöiden määrä osa - alueittain vuonna OSA - ALUE KALASTAVIA RUOKAKUNTIA (kpl/alue) (kpl/km²) KALASTAVIA HENKILÖITÄ (kpl/alue) (kpl/rkk) (kpl/km²) YHTEENSÄ

11 KPL Ruokakunnat Kalastajat Kuva 4. Etelä - Saimaalla kalastusta harjoittavien ruokakuntien/kalastajien kokonaismäärä KPL(KM² Ruokakunnat/km² Kalastajat/km² Kuva 5. Etelä - Saimaalla kalastusta harjoittavien ruokakuntien/kalastajien määrä per km².

12 Kalastajien ikäjakauma Tiedusteluun vastanneista ja kalastusta harjoittaneista henkilöistä 89,3 % oli 35 - vuotiaita tai vanhempia. Alle 35 - vuotiaiden osuus oli siis vain 10,7 %. Suurimman ikäryhmän muodostivat yli 54- vuotiaat kalastaja. Heidän osuutensa kalastajien kokonaismäärästä oli 56,6 % (kuva 6). Edellisen tutkimukseen vuodelta 2006 (Sundell 2008) verrattuna tapahtunut muutos on kalastajien siirtymä alle 25 - vuotiaista alle 35 - vuotiaisiin. Koska tiedustelu lähetettiin ruokakuntakohtaisesti ja osoitettiin perheen päämiehelle, on luonnollista, että nuorten ikäryhmien osuus jää varsin pieneksi. Todellisuudessa nuorten ikäryhmien osuus kalastajista on suurempi. Kalastajien ikäjakauma on siitä huolimatta kuitenkin painottunut selvästi vanhempiin ikäryhmiin. 60,0 50,0 OSUUS KALASTAJISTA (%) 40,0 30,0 20, ,0 0,0 Alle yli 54 IKÄRYHMÄ Kuva 6. Tiedusteluun vastanneiden ja kalastusta harjoittaneiden ikäjakauma Etelä - Saimaalla vuosina 1996 (Sundell 2008), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell) ja Kalastuksen luonne Kalastuksen mieltäminen joko virkistys- tai kotitarvekalastukseksi on usein vaikeaa. Kalastusasetuksen ( /1116) mukaan virkistyskalastuksen pidetään kalastusta, milloin saalis käytetään kalastajan taloudessa ja sillä ei ole toimeentulon kannalta merkitystä. Kotitarvekalastuksena pidetään kalastusta, milloin saalis käytetään kalastajan taloudessa ja on toimeentulon kannalta merkitystä. Tiedusteluun vastanneista luokitteli itsensä virkistyskalastajaksi 83,8 % ja kotitarvekalastajaksi 16,2 %. Kukaan tiedusteluun vastanneista ei luokitellut itsensä ammattikalastajaksi. Edellisen tutkimukseen vuodelta 2006 (Sundell 2008) verrattuna ei ole tapahtumaa merkittävää muutosta.

13 Kalastusoikeuden perusta Tiedustelussa kysyttiin tutkimusalueella kalastaneilta, mihin heidän kalastusoikeutensa perustui (taulukko 4). 44 % vastanneista ilmoitti harjoittamansa kalastuksen perustuvan osakaskunnan tai kalaveden omistajan myymää lupaa. 32 %: lla kalastus perustui jokamiehen oikeuteen. 24 %: lla kalastus perustui vesialueen omistukseen tai osakaskunnan osakkuuteen. Taulukko 4. Etelä - Saimaalla kalastusta harjoittaneiden kalastusoikeuden perusta vuosina 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja KALASTUSOIKEUDEN PERUSTA 1986 (%) 1991 (%) 1996 (%) 2001 (%) 2006 (%) Vesialueen omistus tai osakkuus Osakaskunnan ym. myymä lupa Jokamiehen oikeus ym (%) Vesialueen omistukseen perustuvan kalastusoikeuden osuus on hieman vähentynyt vuoteen 2006 verrattuna. Ostettuun kalastuslupaan perustuva kalastukseen osuus on lisääntynyt koko luvun ja nousu on ollut kohtalainen vuoteen 2006 verrattuna. Toisaalta jokamiehen oikeuteen perustuva kalastusoikeus on vähentynyt koko luvun. Vuosien 1991 ja 1996 välillä muutos johtui suurelta osin tiedustelun otantatavan muutoksesta, jonka seurauksena otantaan tuli mukaan huomattavasti enemmän satunnaisesti tai muuten vain vähän kalastavia ruokakuntia Kalastuksessa käytetty kalusto Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tutkimusalueella eri tutkimusvuosina kalastajien käytössä ollut kalusto. Moottorikäyttöisten kulkuvälineiden käyttö kalastuksessa lisääntyi ja soutuveneiden vähentyi vuoteen 1991 saakka. Vuosien 1991 ja 1996 välisenä aikana tapahtui kuitenkin selvä muutos. Kalastukseen käytettyjen perämoottoriveneiden ja moottorikelkkojen määrä väheni selvästi. Soutuveneiden osuus puolestaan lisääntyi. Vuosien 1996 ja 2001 välillä ei ole mitään selviä muutoksia tapahtunut vaan tilanne pysyi vakaana. Vuonna 2012 ainoa selvä muutos aiempaan oli kalastuksessa käytettyjen keskimoottoriveneiden vähentyminen nollaan. Vuosien 1991 ja 1996 välillä tapahtunut voimakas kulkuvälinemäärien kasvu johtuu kalastustiedustelun otantatavan muutoksesta. Ennen tiedustelu lähetettiin vain kalastusta harjoittaneille ruokakunnille. Vuodesta 1996 lähtien on otettu satunnaisesti otos rantakuntien

14 10 koko väestöstä, jonka pohjalta tulokset voidaan laskea koko väestölle. Otantamenetelmä antaa aiempaa tarkemmin kokonaiskuvan ja arvion kalastavien ruokakuntien kokonaismäärästä, joka vaikuttaa suoraan myös arvioon käytössä olleen kaluston määrästä. Taulukko 5. Etelä - Saimaalla kalastuksessa käytetty kalusto kalastusta harjoittanutta ruokakuntaan kohden (kpl/rkk) vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja (kpl/rkk) 1979 (kpl/rkk) 1986 (kpl/rkk) 1991 (kpl/rkk) 1996 (kpl/rkk) 2001 (kpl/rkk) 2006 (kpl/rkk) 2012 (kpl/rkk) Perämoottorit 0,41 0,51 0,63 0,69 0,55 0,54 0,64 0,66 Keskimoottorit 0,04 0,06 0,05 0,05 0,06 0,05 0,03 0,00 Soutuveneet 0,53 0,58 0,64 0,53 0,58 0,59 0,65 0,57 Moottorikelkat 0,00 0,02 0,06 0,08 0,07 0,06 0,05 0,08 Muut 0,00 0,02 0,06 0,08 0,07 0,05 0,05 0,03 Taulukko 6. Etelä - Saimaalla kalastuksessa käytetyn kalaston kokonaismäärä (kpl) vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja (kpl) 1979 (kpl) 1986 (kpl) 1991 (kpl) 1996 (kpl) 2001 (kpl) 2006 (kpl) 2012 (kpl) Perämoottorit Keskimoottorit Soutuveneet Moottorikelkat Muut Kalastuksen kustannukset Kalastuskustannukset koostuvat kalusto- ja pyydyshankinnoista, matkakustannuksista, kaluston ja pyydysten huollosta, lupamaksuista sekä muista mahdollisista kustannuksista. Esitetyt luvut ovat kalastusta harjoittanutta ruokakuntaa kohden laskettuja keskiarvoja. Etenkin kalustohankintojen kohdalla vaihtelu ruokakuntien välillä on varsin suurta, koska vain osa on tehnyt tällaisia hankintoja. Taulukossa 7 on esitetty kalastuksen kustannukset vuosina 1986, 1991, 1996, ja Kohdassa "muut kustannukset" esitetyt kustannukset koostuvat suurelta osin lupamaksuista. Jotta kustannuksia voitaisiin verrata toisiinsa, on vuosien 1986, 1991, 1996, 2001 ja 2012 kustannukset muutettu vuoden 2006 rahan arvon mukaiseksi.

15 Taulukko 7. Kalastusta harjoittaneen ruokakunnan keskimääräiset kalastuskustannukset ( /rkk) Etelä - Saimaalla vuosina 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja Kaikkien vuosien kustannukset esitetty vuoden 2006 rahan arvon mukaisina ( /rkk) 1991 ( /rkk) 1996 ( /rkk) 2001 ( /rkk) 2006 ( /rkk) 2012 ( /rkk) Kalustohankinnat Pyydyshankinnat Matkakustannukset Huoltokustannukset Muut kulut (esim. luvat) YHTEENSÄ Vuosina 1986 ja 1991 kustannukset olivat samaa suuruusluokkaa. Myös kustannusten jakautuminen eri kustannustekijöihin oli hyvin saman kaltainen. Vuosien 1991 ja 1996 välillä tapahtui selvä muutos. Tämä muutos johtui vuonna 1996 tapahtuneesta tiedusteluaineiston otantatavan muutoksesta. Vanha otantatapa keräsi tiedustelun otokseksi keskimäärin aktiivisempia kalastajia kuin uusi otantatapa. Kalastusta harjoittavan ruokakunnan keskimääräiset kalastuskustannukset vähenivät noin 30 %. Vuosien 1996 ja 2001 välillä kalastuskustannukset vähenivät edelleen, mutta muutos oli melko pieni. Vuonna 2006 kalastuksen kustannukset nousivat selvästi aiempaan verrattuna. Kustannukset kohosivat yli kolmanneksella vuoteen 2001 verrattuna. Vuosina 2006 ja 2012 kalastuskustannukset yhteensä olivat samaa suuruusluokkaa. Eri kalastuskustannusten välillä oli kuitenkin vaihtelua Kalastusaktiivisuus ja sen ajoittuminen Etelä - Saimaalla ja Vuoksella harjoitettiin kalastusta ympäri vuoden. Selvästi aktiivisinta kalastus molemmissa kohteessa oli kesäkuukausina (kuva 7). Ko. kuukausina kyselyyn vastanneiden kalastuspäivät yhteensä olivat lähes 50 % kaikista kalastuspäivistä. Myös touko- ja syyskuu olivat melko aktiivista (20 %:n kahtapuolta) kalastusaikaan molemmissa kohteissa. Syyskuun jälkeen Etelä - Saimaalla kalastusaktiivisuus puoliutui kuukausittain ja oli pienimmillään joulukuussa. Vuoksella kalastusaktiivisuus noudatteli samanlaista suuntausta lokakuussa. Marras - ja joulukuussa Vuoksella kalastusaktiivisuus säilyi johtuen siitä, että kohde on ainoa maakuntamme virtakalastuspaikka. Jääolosuhteet vaikeuttivat kalastuksen harjoittamista tammi- ja huhtikuussa Etelä - Saimaalla. Jäät olivat kantavia vasta helmikuun alkupuolella Vapaaehtoisen kalastuksenrajoitukset kielsivät mm. verkkopyynnin kokonaan ajalla Kyläniemen kahta puolta Etelä - Saimaalla. 11

16 12 18,0 16,0 14,0 KALASTAJIEN PYYNTIPÄIVIEN OSUUDET (%) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 E-Saimaa Vuoksi 0,0 Kuva 7. Kalastusaktiivisuus ja sen ajoittuminen vuoden kierrossa Etelä - Saimaalla ja Vuoksella Käytössä olleet pyydykset Tutkimusalueella vuonna 2012 käytössä olleiden pyydysten määrä arvioitiin tiedusteluun vastanneiden ja kalastusta harjoittaneiden määrän perusteella. Koska otos tiedustelua varten otettiin koko rantakuntien väestöstä, oli palautustietojen pohjalta mahdollista laskea tutkimusalueella kalastaneiden ruokakuntien kokonaismäärä. Vastausten pohjalta laskettiin kuinka monta ja mitä pyydyksiä kalastavilla ruokakunnilla oli keskimäärin käytössään vuonna Pyydysten kokonaismäärä saatiin, kun keskimääräinen pyydysmäärä kerrottiin kalastusta harjoittaneiden ruokakuntien määrällä. Osa - alueiden pyydysmäärät on laskettu samalla tavalla. Laskutapa pitää sisällään oletuksen, että vastaamatta jättäneissä ruokakunnissa on samassa suhteessa kalastusta harjoittaneita ja ei kalastaneita kuin vastanneissakin. Taulukossa 8 on esitetty pyydysten kokonaismäärä eri vuosina. Vuoden 2012 pyydysmäärät ovat verkkojen osalta puolittuneet verrattuna vuoteen Selvä vähenemä on tapahtunut myös vapavälineiden (uistin, pilkki, onki) osalta. Muiden pyydysten määrät (katiskat, rysät, siimat ja koukut) ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna Syy verkkojen ja vapavälineiden määrien laskuun on se, että ruokakuntien keskimääräiset pyydysmäärät ovat vähentyneet tuntuvasti etenkin muut verkot (taulukko 9).

17 13 Taulukko 8. Tutkimusalueella käytössä olleet pyydysmäärät (kpl) vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja PYYDYS 1972 (kpl) 1979 (kpl) 1986 (kpl) 1991 (kpl) 1996 (kpl) 2001 (kpl) 2006 (kpl) 2012 (kpl) Muikkuverkot Muut verkot Katiskat Rysät Pitkäsiimat Koukut Uistin/virveli Pilkit Onget Taulukko 9. Tutkimusalueella käytössä olleet pyydysmäärät kalastusta harjoittanutta ruokakuntaa kohden (kpl/rkk) vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja PYYDYS 1972 (kpl/rkk) 1979 (kpl/rkk) 1986 (kpl/rkk) 1991 (kpl/rkk) 1986 (kpl/rkk) 2001 (kpl/rkk) 2006 (kpl/rkk) 2012 (kpl/rkk) Muikkuverkot Muut verkot Katiskat Rysät Pitkäsiimat Koukut Uistin/virveli Pilkit Onget Taulukossa 10 on esitetty Etelä - Saimaan pyydysmäärä pinta - ala yksikköä kohden eri tutkimusvuosina. Taulukkojen 8 ja 9 tapaan esitetyt tulokset eivät ole tässäkään taulukossa täysin vertailukelpoisia. Eroja oli eri vuosien välillä tiedustelun otannassa, tutkimusalueen vesipinta - alassa ja sen sijainnissa. Tässä tutkimuksessa käytetty otantatapa ottaa vuosien 1996, 2001 ja 2006 tapaan huomattavasti aiempaa tarkemmin huomioon myös satunnaisesti kalastavat kalastajat, joiden osuus kalastajien kokonaismäärästä on varsin suuri. Vuosina 1986, 1996, 2001 ja 2006 tutkimusalue oli sama kuin vuonna 2012.

18 14 Taulukko 10. Tutkimusalueella käytössä olleet pyydysmäärät pinta - alayksikköä (kpl/km²) vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kan- sanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja PYYDYS 1972 (kpl/km²) 1979 (kpl/km²) 1986 (kpl/km²) 1991 (kpl/km²) 1996 (kpl/km²) 2001 (kpl/km²) 2006 (kpl/km²) 2012 (kpl/km²) Muikkuverkot Muut verkot ,6 Katiskat Rysät Pitkäsiimat Koukut Uistin/virveli Pilkit Onget Vuosien 2006 ja 2012 välisenä aikana verkkojen määrä pinta - alayksikköä kohden laski yli 50 %. Vapakalastusvälineiden (uistin, pilkit, onget) määrät laskivat myös edelleen. Eninten väheni uistinten määrä 38 %. Muiden pyyntimuotojen (rysät, siimat, koukut) osalta oli hienoista nousua. Kuvassa 8 on esitetty eri pyydysten keskimääräiset ruokakuntakohtaiset pyydysmäärät pinta - alayksikköä kohden (kpl/km²) tutkimusalueen eri osa - alueilla vuonna Muikkuverkkoja oli käytössä eninten alueilla 8 ja 9, verkkoja mm alueella 9, verkkoja mm alueilla 9 ja 1 ja verkkoja yli 40 mm alueilla 6 ja 1. Katiskoita oli eniten käytössä alueilla 9 ja 1. Syöttikoukuilla kalastaminen oli selvästi yleisintä alueella 1. Uistelu ja virvelöinti (kuva 8) oli yleisintä alueella 1, pilkkinen alueella 1 ja onkiminen alueilla 8 ja 1. Tarkemmat tiedot eri pyydysten esiintymisestä tutkimisalueen eri osa - alueilla on esitetty liitteessä 2.

19 15 35 Muikkuverkko 14 Verkot mm PYYDYKSIÅ (kpl/km2) PYYDYKSIÄ (kpl/km2) ALUE ALUE 14 Verkot mm 60 Verkot yli 40 mm PYYDYKSIÄ (kpl/km2) PYYDYKSIÅ (kpl/km2) ALUE ALUE 30 Katiska 100 Uistin PYYDYKSIÅ (kpl/km2) PYYDYKSIÅ (kpl/km2) ALUE ALUE 120 Pilkki 250 Onki PYYDYKSIÅ (kpl/km2) PYYDYKSIÅ (kpl/km2) ALUE ALUE Kuva 8. Pyydysten määrä pinta - alayksikköä kohden osa - alueittain vuonna 2012

20 Saalis Kokonaissaalis Tutkimusalueelta saatu kokonaissaalis oli tiedusteluvastausten pohjalta laskettuna yhteensä kiloa vuonna (Taulukko 11). Kalastusta harjoittanutta ruokakuntaa kohden tämä merkitsee keskimäärin 40.3 kilon saalista. Pinta - alayksikköä kohden saalismäärä oli 9,1 kiloa hehtaarilla. Vuosien 2006 ja 2012 välillä kokonaissaalis väheni neljänneksellä (24,3 %, kiloa). Kilomääräisesti eniten vähenivät muikku- (39404 kg, - 39,8 %), särki- (32303 kg, - 50,1 %) ja haukisaaliit (17715 kg, - 17,5 %) yhteensä kiloa. Prosentuaalisesti eniten laskivat kuitenkin harjus-, (- 90,6 %), nieriä-, (- 72,8 %), siika-, (- 64,5 %) ja kuoresaaliit (- 64,1 %). Kilomääräiset saaliit nousivat mateen (6663 kg, + 603,5 ), säyneen (2093 kg, + 45,1 %) ja kuhan (1815 kg, kg) osalta (taulukot 11 ja 12). Taulukko 11. Etelä - Saimaan kokonaissaalis (kg) kalalajeittain kalastustiedustelujen mukaan vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja (Tutkimusalue) (ha) KALALAJIT 1972 (64400) Kg 1979 (58400) Kg 1986 (46800) Kg 1991 (71300) Kg 1996 (46800) Kg 2001 (46800) Kg 2006 (46800) Kg 2012 (46800) Muikku Siika Taimen Järvilohi Nieriä Harjus Kuore Hauki Lahna Säyne Särki Made Ahven Kuha Muut kalat YHTEENSÄ Kg

21 17 Taulukko 12. Etelä - Saimaan kokonaissaalis (%) kalalajeittain kalastustiedustelujen mukaan vuosina 1972 (Oy Vesi - Hydro Ab 1974), 1979 (Auvinen ym. 1983), 1986 (Huovila & Kansanen 1987), 1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 1998), 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell 2008) ja (Tutkimusalue) (ha) KALALAJIT 1972 (64400) % 1979 (58400) % 1986 (46800) % 1991 (71300) % 1996 (46800) % 2001 (46800) % 2006 (46800) % 2012 (46800) Muikku Siika Taimen Järvilohi Nieriä 0.1 Alle 0.1 Alle 0.1 Alle Harjus Kuore Hauki Lahna Säyne Särki Made Ahven Kuha Muut kalat YHTEENSÄ % KOKNAISSAALIS (kg) Muut kalat Kuha Ahven Made Särki Säyne Lahna Hauki Kuore Harjus Nieriä Järvilohi Taimen Siika Muikku ALUE Kuva 9. Kokonaissaalis kalalajeittain Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna 2012.

22 18 40,00 SAALIS (kg/ha) 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, ALUE Muut kalat Kuha Ahven Made Särki Säyne Lahna Hauki Kuore Harjus Nieriä Järvilohi Taimen Siika Muikku Kuva 10. Kokonaissaalis pinta - alayksikköä kohden (kg/ha) Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna Kokonaissaaliin jakautuminen osa - alueittain ja kalalajeittain on esitetty kuvissa 9 ja 10. Osa - alueet olivat pinta - alaltaan varsin eri kokoisia, mikä näkyy myös niiden kokonaissaaliissa (kuva 9). Eniten saaliista kalastettiin alueelta 7. Parempi kuva alueittaisista saalismääristä saadaan suhteuttamalla sen vesialueen pinta - alaan. Selvästi suurin hehtaarisaalis, 34 kiloa hehtaarilta, saatiin alueelta 1 vuonna Tällä alueella saalis koostui ahvenesta (17,3 kg/ha), hauesta (8,1 kg/ha), särjestä (4,8 kg/ha) ja kuhasta (2,2 kg/ha). Pienimmillään hehtaarisaalis oli alueella 3 vain 2,6 kiloa hehtaarilta. Koko Etelä - Saimaan alueelta saadusta hehtaarisaalista ahven muodosti 43 %, hauki 22 %, särki 10 %, kuha 7 %, muikku 7 % ja lahna 4 %. Muiden kalalajien osuudeksi jäi 7 %. Lohikalojen hehtaarisaalis oli suurimmillaan alueilla 7 (2,5 kg/ha) ja 8 (2,4 kg/ha). Suurin osa saaliiksi saaduista lohikaloista oli molemmilla alueilla muikkua (kuva 11). Eri lohikaloja on saatu saaliiksi eri osa - alueilta (9) seuraavasti: muikku (7/9), siika (6/9), järvilohi (6/9), taimen (5/9), harjus (3/9), nieriä (2/9) ja kuore (2/9). Särkikalojen hehtaarisaalis oli suurin alueella 1 (6 kg/ha). Suurin osa saaliiksi saaduista särkikaloista oli särkeä (kuva 12). Eri särkikaloja on saatu saaliiksi eri osa - alueilta (9) seuraavasti: särki (9/9), lahna (8/9) ja säyne (6/9). Ahvenkalat mukaan lukien hauki ja made hehtaarisaalis oli suurin myös alueella 1 (28 kg/ha). Suurin osa saaliiksi saaduista kaloista oli ahventa. Eri ahvenkaloja, haukea ja madetta on saatu saaliiksi eri osa - alueilta (9) seuraavasti: ahven (9/9), kuha (8/9), hauki (9/9) ja made (7/9).Tarkemmat tiedot osa - alueitten saaliista on esitetty liitteessä 3.

23 19 3,00 2,50 SAALIS (kg/ha) 2,00 1,50 1,00 Kuore Harjus Nieriä Järvilohi Taimen Siika Muikku 0,50 0, ALUE Kuva 11. Lohikalojen hehtaarisaalis (kg/ha) Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna ,00 6,00 5,00 HEHTAARISAALIS (kg/ha) 4,00 3,00 Särki Säyne Lahna 2,00 1,00 0, OSA - ALUE Kuva 12. Särkikalojen hehtaarisaalis (kg/ha) Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna ,00 25,00 HEHTAARISAALIS (kg/ha) 20,00 15,00 10,00 Kuha Ahven Made Hauki 5,00 0, OSA - ALUE Kuva 13. Ahvenkalojen ym. hehtaarisaalis (kg/ha) Etelä - Saimaan eri osa - alueilla vuonna Vuokselta saatu kokonaissaalis oli tiedusteluvastausten pohjalta laskettuna yhteensä kiloa vuonna Kalastusta harjoittanutta ruokakuntaa kohden tämä merkitsee keskimäärin 23.4 kilon saalista.

24 20 Vuosien 2006 ja 2012 välillä kokonaissaalis lisääntyi 17.7 %: lla (3034 kiloa). Saalis koostui pääosin ahvenesta (34 %), taimenesta (24 %) ja hauesta (21 %). Lisäksi saaliissa oli muikkua (6 %), kirjolohta (6 %), särkeä (5 %), kuhaa (2 %), madetta (1 %), harjusta ( alle 1 %), siikaa (alle 1 %), järvilohta (alle 1 % ja lahnaa (alle 1 %). Kilomääräiset saaliit nousivat edelliseen tutkimukseen verrattuna muikun, kirjolohen, harjuksen, mateen, ahvenen ja kuhaan osalta. Puolestaan kilomääräiset saaliit laskivat siian, järvilohen, lahnan ja särjen osalta. Taimensaaliit laskivat vain vähän (kuva 14) VUOKSI -Saalis kalalajeittain KG Muikku Siika Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Hauki Lahna Särki Made Ahven Kuha KALALAJI Kuva 14. Kokonaissaalis kalalajeittain Vuoksella vuosina 2006 ja Tiedusteluun vastanneista ja kalastaneista ruokakunnista ravusta harjoitti 13,2 % eli 1147 ruokakuntaa. Vuoden 2006 tiedusteluun verrattuna ravustavien ruokakuntien määrä on laskenut 22 %. Tutkimusalueen rapusaalis, täysin täplärapua, oli yhteensä kappaletta vuonna Ravustaneen ruokakunnan keskimääräinen rapusaalis oli 118 kappaletta. Edelliseen tiedusteluun verrattuna rapusaalis on tippunut 39 % ja ruokakuntakohtainen rapusaalis 46 %. Syy rapusaaliin melkein puolittumiseen on täplärapuun tullut tappava rapuruttotyyppi (Psl - genotyyppi) vuonna Tiedot eri osa - alueiden ravustajista, rapusaaliista ja arviosta rapukannan kehityssuunnasta on esitetty taulukossa 13.

25 21 Taulukko 13. Etelä - Saimaalla ja Vuoksella vuonna 2012 ravustaneiden määrä, alueelta saatu rapusaalis ja rapukannan kehityssuunnasta (1=puuttuu alueelta, 2= kanta heikko, 3= kanta kohtalainen ja 4= kanta runsas) tiedusteluun vastanneiden mukaan. ALUE RAVUSTAJIA (%) (rkk) RAPUSAALIS (kpl) (kpl/rkk) YHTEENSÄ Yksikkösaalis RAPUKANTA (kehitys 1-4) Yksikkösaalis on kalakannan koon suhteellinen indeksi. Yksikkösaaliin käyttö kannan koon mittana perustuu oletukseen, että saalis jaettuna pyyntiponnistuksella on verrannollinen kalakannan kokoon. Tällöin kalakannan koossa tapahtuva suhteellinen muutos aiheuttaa samansuuruisen muutoksen yksikkösaaliissa. Yksikkösaaliissa laskettaessa oletetaan, että kalojen pyydystettävyys on vakio. Yksikkösaaliit on laskettu 14 eri kalalajille pyydyskohtaisesti ja alueittain. Tulokset on esitetty liitteessä 3. Kuvissa on esitetty muikun, siian, särjen, lahnan, ahvenen, kuhan, taimenen ja järvilohen yksikkösaaliit osa - alueittain vuosina 2006 ja Eri kalalajien kuvissa ja tekstissä esitettyjä yksikkösaaliita laskettaessa verkot jaettiin ryhmiin taulukon 14 mukaisesti. Taulukko 14. Eri kalalajeille soveltuvat verkkotyypit VERKKOTYYPPI KALALAJI Muikkuverkot Muikku Verkot mm Siika Verkot mm Särki, ahven Verkot yli 40 mm Lahna Verkot yli 40 mm Hauki, kuha, taimen, järvilohi Vuonna 1996 käyttöön otettu otantamenetelmä ottaa huomattavasti aiempaa tarkemmin huomioon vähän ja satunnaisesti kalastavat kalastajat, joiden saaliit ovat usein varsin pieniä. Tämä pienentää aluekohtaisia yksikkösaaliita etenkin alueilla, missä tällaisen satunnaisen kalastuksen määrä on suuri. Tästä syystä ennen vuotta 1996 saatuja tuloksia ei

26 22 voida pitää yksikkösaaliiden osalta kovin hyvin vertailukelpoisena nyt saatujen tulosten kanssa. Vuosina 1996, 2001, 2006 ja 2012 tiedustelu toteutettiin samalla tavalla ja tulokset ovat täysin vertailukelpoisia. Muikun yksikkösaaliit muikkuverkoilla vaihtelivat alueilla 2 ja kiloon vuorokautta kohden (kuva 15). Näiltä löytyvät myös tutkimusalueen laajimmat ja syvimmät selkävedet. Suurimmillaan yksikkösaalis oli alueilla 2 ja 7. Siian yksikkösaaliit olivat selvästi pienempiä. Suurimmillaan keskimääräinen saalis oli alueella 9, kiloa verkkovuorokautta kohden. Parhaat saaliit saatiin mm verkoilla. Taimenen yksikkösaalis oli suurimmillaan alueella 8 (0.014 kg/vvrk), järvilohen myös alueella 0 (0.009 kg/vvrk), särjen alueella 9 (0.139 kg/vvrk), lahnan alueella 5 (0.197 kg/vvrk), hauen myös alueella 5 (0.205 kg/vvrk), ahvenen alueella 2 (0.393 kg/vvrk) ja kuhan alueella 6 (0.114 kg/vvrk). Koko verkkopyynnin (yli 40 mm) parhaat yksikkösaaliit saatiin vuonna 2012 alueilta 6 ja 8, kiloa saalista verkkovuorokautta kohden. Alueelta 3 ei saatu saalistietoja yhdeltäkään verkoilla kalastaneelta ruokakunnalta. Muilla alueilla verkkopyynnin keskimääräinen yksikkösaalis vaihteli 0.2: stä 0.6:een kiloon verkkovuorokautta kohden. Uistelun yksikkösaalis oli suurimmillaan alueella 6, 0.46 kiloa saalista pyyntivuorokautta kohden. Muilla alueilla uistelun yksikkösaalis vaihteli 0, kiloa pyyntivuorokautta kohden. Hauki oli kaikilla alueilla selvästi yleisin uistelun saalislaji. Yksikkösaalis vaihteli kiloa pyyntivuorokautta kohden. Vuoteen 2006 (Sundell 2008) verrattuna muikun yksikkösaaliit pienenivät alueilla 4 ja 6. Muilla alueilla yksikkösaaliit suurenivat. Siian yksikkösaaliissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna vaan paitsi alueella 7. Paras yksikkösaalis saatiin alueilta 4 ja 9. Särjen yksikkösaalis pieneni kaikilla alueilla. Lahnan yksikkösaalis parani selvästi alueilla 5 ja 5, mutta heikkeni muilla alueilla. Haukisaalis väheni selvästi alueilla 7 ja 9. Yksikkösaalis kasvoi alueella 6. Ahvenen yksikkösaalis kasvoi alueilla 2,6 ja 8. Muilla alueilla saalis pieneni, mutta muutokset yksikkösaaliissa olivat melko pieniä. Kuhan yksikkösaaliit kasvoivat alueilla 2, 5 ja 6. Muilla alueilla ne pysyivät entisellä tasolla tai laskivat. Uistelun yksikkösaaliissa kuha saaliit kasvoivat kaikilla alueella pois lukien alue 7. Taimenen yksikkösaalis verkoilla pieneni alueella 8 ja muilla alueilla (4, 7) pysynyt samalla tasolla. Uistelun osalta taimenen yksikkösaaliit joko pienenivät kaikilla alueilla (4,5,7 ja 8) tai pysyivät samalla tasolla (6). Järvilohen yksikkösaalis verkoilla pieneni alueella 8 ja pysyivät samalla muilla alueilla (4,7). Uistelun osalta yksikkösaaliit pieneni alueella 7 ja pysyivät muilla alueilla (4,6,8).

27 23 0,9 Muikku (muikkuverkot) 0,8 0,7 0,6 kg/verkkovuorokausi 0,5 0,4 0,3 0, , ,12 Siika (verkot mm) 0,1 kg/verkkovuorokausi 0,08 0,06 0, , ,8 Särki (verkot mm) 0,7 0,6 kg/verkkovuorokausi 0,5 0,4 0, ,2 0, Kuva 15. Yksikkösaaliit Etelä - Saimaalla eri osa - alueilla vuosina 2006 ja 2012.

28 24 0,800 Lahna (verkot yli 45 mm) 0,700 0,600 kg/verkkovuorokausi 0,500 0,400 0, ,200 0,100 0, ,35 Hauki (verkot yli 40 mm) 0,3 0,25 kg/verkkovuorokausi 0,2 0,15 0, , ,5 Ahven (27-40 mm) 0,45 0,4 kg/verkkovuorokausi 0,35 0,3 0,25 0,2 0, ,1 0, Kuva 16. Yksikkösaaliit Etelä - Saimaalla eri osa - alueilla vuosina 2006 ja 2012.

29 25 0,25 Kuha (verkot yli 40 mm) 0,2 kg/verkkovuorokausi 0,15 0, , ,18 Uistin 0,16 0,14 0,12 kg/vetopäivä 0,1 0,08 0, ,04 0, ,045 Järvilohi (uistin) 0,04 0,035 0,03 kg/vetopäivä 0,025 0,02 0, ,01 0, Kuva 17. Yksikkösaaliit Etelä - Saimaalla eri osa - alueilla vuosina 2006 ja 2012.

30 Saaliin käyttö Kalastustiedusteluun vastanneiden mukaan tutkimusalueen kokonaissaaliista ( kg) kalastajat käyttivät itse ravinnokseen 59,3 % eli keskimäärin 23,9 kiloa ruokakuntaa kohden, myytiin 11,2 % ja käytettiin muuten (annettu pois, heitetty pois) 29,5 %. Taulukossa 15 on esitetty saaliin käyttö Etelä - Saimaalla osa - alueittain vuonna Vuoteen 2006 verrattuna oman käytön osuus on lisääntynyt alueella 4-5 ja 7 (taulukko 16). Selvää vähenemistä tapahtui alueilla 1-3. Muillakin alueilla oman käytön osuus saaliiksi saaduista kaloista pysyi ennallaan tai muutos oli hyvin vähäinen. Taulukko 15. Saaliin käyttö osa - alueittain Etelä - Saimaalla vuonna 2012 tiedusteluun vastanneiden mukaan. ALUE OMA KÄYTTÖ MYYTY MUU KÄYTTÖ (kg) (%) (kg) (%) (kg) (%) YHTEENSÄ , , ,5 Taulukko 16. Saaliin käyttö (%) osa - alueittain vuosina 1986 (Huovila & Kansanen 1987),1991 (Tiitinen 1994), 1996 (Sundell 2008), Sundell 2001 (Sundell 2003), 2006 (Sundell) ja ALUE 1986 KÄYTTÖ (%) Oma Muu 1991 KÄYTTÖ (%) Oma Muu 1996 KÄYTTÖ (%) Oma Muu 2001 KÄYTTÖ (%) Oma Muu 2006 KÄYTTÖ Oma Muu 2012 KÄYTTÖ Oma Muu

31 Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelussa selvitettiin myös kalastusta haittaavia tekijöitä ja haitan suuruutta tutkimusalueen eri osissa. Tulokset on esitetty kuvissa Kuvissa esitetyt pylväät ovat tiedusteluvastausten keskiarvoja. Tiedusteluun vastanneiden mukaan kalastusolot olivat tutkimusalueella varsin hyvät. Eri tekijöistä kalastukselle aiheutunut haitta koettiin yleensä vähäiseksi. Koko alueella merkittävin yksittäinen kalastusta haittaava tekijä vuonna 2012 kuten myös vuonna 2006 oli tyytymättömyys saatuihin saaliisiin. Huono saalisvarmuus, kalakannan heikentyminen, pyydysten likaantuminen ja puutavaran uitto koettiin haittaavan kalastusta vähän. Heikkoa saalisvarmuutta pidettiin merkittävä kalastusta haittaavana tekijänä alueilla 1,4,5 ja 7. Alueilla 4 ja 6 haittaa vähän koettiin kalakannan heikentymisestä. Alueella 2 haittaa vähän kalastukselle koettiin aiheutuvan puutavaran uitosta. Alueille 2,5 ja 9 merkittävänä haittatekijänä on pyydysten nopea likaantuminen. Kalastusta haittaavat tekijöissä vuosien 2006 ja 2012 välisenä aikana ei löytynyt suurta eroa. Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä ALUE 1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 HAITAN MÄÄRÄ Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä ALUE 2 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 HAITAN MÄÄRÄ Kuva 18. Kalastusta haittaavat tekijät Etelä - Saimaan osa - alueilla 1 ja 2 tiedusteluun vastanneiden mukaan vuonna (1=ei haittaa, 2=haittaa vähän, 3=haittaa kohtalaisesti, 4= haitta paljon)

32 28 ALUE 3 ALUE 4 Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HAITAN MÄÄRÄ 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HAITAN MÄÄRÄ ALUE 5 ALUE 6 Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 HAITAN MÄÄRÄ 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HAITAN MÄÄRÄ Kuva 19. Kalastusta haittaavat tekijät Etelä - Saimaan osa - alueilla 3-6 tiedusteluun vastanneiden mukaan vuonna (1=ei haittaa, 2=haittaa vähän, 3=haittaa kohtalaisesti, 4= haitta paljon)

33 29 ALUE 7 ALUE 8 Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HAITAN MÄÄRÄ 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 HAITAN MÄÄRÄ ALUE 9 ALUE 10 Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä Kalakannan heikentyminen Veden laatu Kalastusrajoitukset Kalojen makuvirheet Ilkivalta Huono saalisvarmuus Ammattikalastus Puutavaran uitto Vesiliikenne Rantarakentaminen Kalastajien runsaus Pyydysten likaantuminen Vesikasvillisuus määrä Roskakalat määrä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 HAITAN MÄÄRÄ 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 HAITAN MÄÄRÄ Kuva 20. Kalastusta haittaavat tekijät Etelä - Saimaan osa - alueilla 7-10 tiedusteluun vastanneiden mukaan vuonna (1=ei haittaa, 2=haittaa vähän, 3=haittaa kohtalaisesti, 4= haitta paljon)

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Muikkuja talvinuotassa Etelä

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012 Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 19- ROVANIEMI 2014 Jyrki

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Täsmäpyydyskalastajan

Täsmäpyydyskalastajan Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY -0- - 1 - ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 222/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2012 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Koetroolaus Pulpinselällä - 1

Lisätiedot

Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle

Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 365 Tapio Sutela Teuvo Niva Sevettijärven kolttien kalastusolot 1970-luvulta 2000-luvulle Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Nordic Aluminium Oyj, Prysmian Cables and Systems Oy, Suomen Sokeri Oy Jorma Valjus Julkaisu 186 2008 Kuvailulehti

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE Sisävesiäe kuntoutetaan jo yleisesti kalastorakennetta muokkaamalla. On tehokalastusta, hoitokalastusta ja ylläpitokalastusta, hiukan taudin ja lääkärin mukaan. Mutta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Jussi Vesterinen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Vedos 1 Kalastusalueen jäsenten nähtäväksi. SISÄLTÖ A TAUSTATIETO-OSA 8 1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS 8 1.1 Kalastusalueen

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot