VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2015 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yliopisto, approbatur

Transkriptio

1 VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2015 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yliopisto, approbatur Kurssin vastuuhenkilö: Ossi Rahkonen ossi.rahkonen@helsinki.fi Kansanterveystieteen HELSINGIN Ynsanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTO Kansanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTO YLIOPISTO It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) Opetuksen tavoitteet Jatkaa siitä, mihin PREVENT I keväällä 2015 jäi Kansanterveystieteen peruskurssi Muodostetaan yleiskuva kansan terveydestä ja sen kehityksestä Opiskelijat perehtyvät sosiaaliepidemiologisen väestötutkimuksen perusteisiin, peruskäsitteisiin ja saavat yleiskuvan väestön terveydestä, terveyden ja terveyden riskitekijöiden jakautumisesta, sosiaalisesta taustasta, sairauksien syistä, seurauksista ja ennaltaehkäisystä 2 1

2 Kurssin sisältö Prevention perusta, mitä lääkäri voi tehdä, seulonnat, sairaus- ja tautikäsitteet, tärkeimmät kansanterveysongelmat ja terveydenvaarat sekä niiden muutokset, väestöryhmien väliset terveyserot, tautien ja sairauksien syyt ja seuraamukset, medikalisaatio, miten uusi tauti tehdään, terveyspalvelujen käyttö, työterveys, terveystalous, kansanterveyden edistäminen ja terveyspolitiikka. 3 VÄESTÖN TERVEYS S kurssin suorittaminen Kurssi: Opetustilaisuudet, oheiskirjallisuus, oppimispäiväkirja ja tentti = 3.0 op. Ilmoittautuminen: WebOodi!!! Suoritus: Oppimispäiväkirja ja tentti klo Haartman-instituutti, ls 1 ja 2 (Haartmaninkatu 3), uusinta ma klo (paikka ilmoitetaan myöhemmin). Tentti: Käsittää opetustilaisuudet ja tenttikirjan, joista molemmista tulee kysymyksiä. Arvostelu 0-5 pistettä. Tenttikirja: Mikko Laaksonen ja Karri Silventoinen (toim.) Sosiaaliepidemiologia, Gaudeamus, Helsinki Kurssimateriaali: Moodlessa ja Digitaalinen kurssikirjastossa (DIKK) Tulokset: Tentin tuloksista ilmoitetaan kansanterveystieteen n (1. krs) ja Haartman-instituutin ilmoitustauluilla mennessä sekä Moodlessa. Lisätietoja: Ossi Rahkonen, ossi.rahkonen@helsinki.fi, puh , sihteeri Marina Viljamaa, marina.viljamaa@helsinki.fi 4 2

3 Väestön terveys S2015 ohjelma 7.9. klo BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? Prof. OSSI RAHKONEN klo BM LS 2 Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN klo BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN klo BM LS 2 Kuinka tehdään uusi tauti ja Kuinka luodaan näyttöön-perustuva hoitosuositus. Dos. KARI TIKKINEN klo BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN 5 Väestön terveys S2015 ohjelma klo BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos. JANNE PITKÄNIEMI klo 8-10 BM LS 2Terveys ja talous. Prof. emer. HARRI SINTONEN klo 8-10 BM LS 2 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI klo 8-10 BM LS 2 Työterveys - preventiota ja epidemiologiaa. Prof. KARI REIJULA klo HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja - Uusintatentti Klo (paikka ilm myöhemmin) 6 3

4 Oppimispäiväkirja Moodleen Täytä oppimispäiväkirja jokaisesta luennosta (jätä päiväkirja vasta kun olet sen kokonaan tehnyt) ja oppimateriaalin osasta noudattaen seuraavaa jaotusta: 1. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka opin. 2. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka jäivät epäselviksi. 3. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, joista haluan tietää lisää. Mistään kohdasta ei hyväksytä vastaukseksi Kaikki, vaan toivotaan punnittuja kannanottoja, koska ne auttavat sinua oppimaan ja meitä kehittämään opetusta. Noin 1 liuska / luento 7 Tenttikirjakirja Hankkikaa se ajoissa Mikko Laaksonen & Karri Silventoinen (toim.), Gaudeamus

5 Biolääketiede LL tutkinto Kansanterveystiede > Ennalta ehkäisy, preventio -- Väestö Kliininen lääketiede Public health is the science and art of preventing disease, (Charles Edward Winslow, Yale School of Medicine, 1920) Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen 9 Kansanterveystieteen opetus LL -tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy L1 L2.L3 L4 L5. L6 10 5

6 Kansanterveystieteen opetusta LL curriculumissa 2015!? CURRICULUM MUUTOKSESSA?! L1: TVT-ajokortti (3 op); PREVENT I (1,25 op), Suomalainen terveydenhuolto (1,0 op) L2: Väestön terveys PREVENT II (3op), Epidemiologia & biostatistiikka (1,5 op), Tutkielman kirjoittaminen I & II (2 x 0,5 op) L3: Lääketieteen etiikka (0,5 op), Lääkärin tietotekniikka - EBM tiedonhaku (1 op) L3k / L4s: EBM ja kliininen epidemiologia (1,5 op) L4: Vakuutuslääketiede (0,6 op), Lääkärin oikeudet, velvollisuudet ja vastuu (0,5 op) L5: -- L6: PREVENT III (6 op), Minä lääkäri, jag läkare (1,0 op), Kansanterveystieteen blokkitentti 11 Väestönäkökulma terveyteen -- Mitä? Miksi? Miten? Väestön terveys -- globaalista lokaaliseen Preventio Terveys Miten tietoa väestön terveydestä 12 6

7 13 Locations of water pumps and cholera deaths from John Snow's map (the Broad Street pump is the blue symbol at the center of the map)

8 Elinajanodote Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä Mitä tuolloin tapahtui Suomessa? Tilastokeskus 15 Elinajanodote Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä 5.9 Nälkävuosien jälkeen sekä naisten että miesten elinajat alkoivat pidetä. Vuosien mittaan naisten ja miesten elinaikojen ero kasvoi. Vuonna 2012 Suomessa syntyvällä poikalapsella oli tilastollista elinikää jäljellä 77,5 vuotta ja tyttölapsella 83,4 vuotta. Ero on 5.9 vuotta. Tilastokeskus 16 8

9 Elinajanodote Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä Naisten eliniän muutos, lisäys 100 vuoden aikana, reilut 30 v Tilastokeskus 17 Mistä nuo lisävuodet 1912 jälkeen ovat tulleet? Lääketieteen (hoidot) ja lääkkeiden kehityksen myötä Mutta suurin osa kansanterveystoimien myötä (sairauksien ennaltaehkäisy, preventio, neuvolat, hygienia, rokotukset, elinolojen muutos, työolojen paraneminen, kouluruokailu, liikenneturvallisuus, ruokatottumusten paraneminen, tupakoinnin väheneminen jne.) 18 9

10 Terveyden menestystarina Keuhkosyöpäkuolleisuus / ikävakioitu Työikäisten tupakointi % 13% Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite 20 10

11 Globaali terveys 21 Kroonisten tautien ehkäisy UN high level meeting on noncommunicable diseases New York Keskeiset taudit: Sydäntaudit, Aivohalvaus, Syöpä, Diabetes, Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakoinnin kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia Tausta: Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit 22 11

12 Globaalit terveyserot Suomi 81 v USA 79 v Japani 84 v Erotus 30 v Mosambik 54 v 23 Terveysmenot / % bruttokansantuotteesta Suomi 81 v USA 79 v 24 12

13 Lancet Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) EU:n ja USA:n välillä 25 HS , Mielipide Vapaakauppasopimus uhkaa myös terveyttä EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava vapaakauppasopimus (TTIP) sisältää merkittäviä kansanterveydellisiä riskejä. Investointisuoja mahdollistaa sen, että kaupalliset yritykset voivat haastaa hallitukset korvauksiin, mikäli maa esimerkiksi lainsäädäntöä muuttamalla puuttuu yrityksen toimintaedellytyksiin sen voittoja haittaavasti. Kuitenkin monissa tilanteissa, kuten tupakan ja alkoholin käytön vähentämisessä tai epäterveellisen ruoan ja juomien markkinoinnissa, kaupalliset intressit ja terveys ovat ristiriidassa. Ongelmia voi tulla myös lääkkeiden saatavuuden säännöstelyssä ja terveydenhuollon järjestämisessä. Investointisuojaan nyt esitetyt muutokset eivät ole riittäviä takaamaan kansanterveydellisiä etuja. Investointisuojaa on jo käytetty yleistä etua ja terveyttä vastaan. Uruguay ja Australia on haastettu oikeuteen tupakan vastaisista kansanterveystoimista, Kanada lääkepolitiikasta ja Slovakia ja Puola terveydenhuollon yksityistämisen perumisesta. Hallituksen ja europarlamentaarikkojen on otettava huoli TTIP-sopimuksen terveysvaikutuksista vakavasti ja toimittava investointisuojan poistamiseksi sopimuksesta. Kati Juva, Meri Koivusalo, Elina Hemminki lääkäreitä, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV)

14 WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Loppuraportti Puheenjohtaja: Professor Sir Michael Marmot - UCL, UK, - Epidemiologian professori - BMAn presidentti HY/LTDK:n kunniatri Komission, ryhmän tehtävänä oli selvittää minkälaisia terveyserot ovat maiden välillä ja maiden sisällä ja kehittää ideoita miten eroja kavennetaan 27 WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Loppuraportti Terveyserot maiden välillä Mosambik laisen (51 v) ja suomalaisen tytön (84 v) välillä 31 v elinajanodotteessa. Terveyserot maiden sisällä Glasgow n kaupunginosien välillä 28 v Miten Helsingissä? 28 14

15 HS WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation The Causes of the causes Syiden syyt sosiaaliset rakenteet ja olosuhteet, joissa ihmiset syntyvät kasvavat elävät työskentelevät ikääntyvät Elämänkaaren korostus There is no necessary biological reason Sosiaaliset määrittäjät keskiössä

16 WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Suositukset Elinolosuhteiden kohentaminen siellä, missä ihmiset syntyvät, kasvavat, työskentelevät ja ikääntyvät Vallan, rahan ja resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Sosiaalisten määrittäjien pikainen huomioon ottaminen terveydenhuoltojärjestelmiä uudistettaessa 31 Strategic Review of Health Inequalities in England post The Marmot Review Helmikuu

17 Sir Michael Marmot: Income redistribution would improve overall health by relieving the fate of the poor more than it hurts the rich. Tulorajat tulojakauman eri kohdissa , euroa kulutusyksikköä kohti vuoden 2013 rahassa Tuloerot kasvaneet! 33 HS

18 Mitä tämä lääkäreille kuuluu? 35 Lääkärit ja terveyden eriarvoisuus? 36 18

19 Väestön terveyden paikantaminen terveyttä määrittävät tekijät Biologiset tekijät - perimä Fyysiset ympäristötekijät Proksimaaliset eli downstream -tekijät Elintavat Riskitekijät Välitason eli middle stream -tekijät Perhe, sosiaaliset verkostot Distaaliset eli upstream -tekijät Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri Elinolot aineelliset ja psykososiaaliset Elämänkaari; Lapsuus -> aikuisuus työ, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet Terveydenhuolto 37 Tertiaaripreventio 38 19

20 39 Väestöstrategia terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä Mitä ennaltaehkäisy, preventio on? 40 20

21 Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 41 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Geoffrey Rose Epidemiologian prof, LSHTM 42 21

22 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Keskeiset krooniset kansantaudit Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski 43 Prevention paradoksi, käykö näin? Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: (Frolich & Potvin 2008) 44 22

23 Prevention paradoksi, vai näin? Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? (Frolich & Potvin 2008) 45 Lontoon bussikuskit ja rahastajat Epidemiologi, lääkäri Jerry Morris ( ) Morris et al. (Lancet 1953) tutkivat Lontoon bussien (double deckers) kuljettajien ja rahastajien sydäntautisairastuvuutta. Rahastajien sairastuvuus oli selvästi vähäisempää kuin kuljettajien Miksi? Mikä tätä eroa selittää? 46 23

24 Prevention vaikeus? 47 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet2006:368; vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 alle 10% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1000 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta

25 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS Laihtuminen 1 v: 25 koeryhmä 4,7 kg kontrolli 0,9 kg Seuranta 3,2 vuotta % Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä Koeryhmä Kontrolli 49 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä Vuosi 8 25

26 Mitä pitäisi tehdä? Kannattaako väestötason preventio? Minkälaista preventiota, ennaltaehkäisyä ehdotatte? 51 Mitä terveys on? Kuka on terve? 52 26

27 2 kuvaa terveydestä 53 Terveys kiinnostaa Mediaa Pakko olla terve - healthism, terveily Paljon onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia Paljon kaupallista toimintaa - terveysmarkkinat Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla Valtiovaltaa ja politiikkoja Väestö on myös yhteiskunnallinen voimavara Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia Terveyden ammattilaisia ja terveystutkijoita Millainen terveys on? Mistä sairaudet johtuvat? Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita? 54 27

28 Terveyskäsite -- taustaksi Terveyskäsite tai terveellisyyden standardi vaihtelee kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä, eri ikäisten kesken ja miesten ja naisten kesken, miksei myös potilaan ja lääkärin kesken Meidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä asioista tai unelmista (Karl Popper) -> todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka on sairas kuin siitä kuka on terve Terveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin osiosta (asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on sekä keino (voimavara) että päämäärä, terveys on keino saavuttaa muita hyviä asioita ja tavoite 1 55 Muutama määritelmä Terve on se jota ei ole tutkittu tarpeeksi Googlaamalla terveys tuli noin tulosta (0,15 sekuntia), health iä en rohjennut testata Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. (Wikipedia) Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista. (WHO:n positiivinen terveys) Toimintakyky, selviytyminen arjessa, funktionaalinen määritelmä Terveys normaali, sairaus ja tauti epänormaali, poikkeava Terveys vallitsee kun ihminen ei voi huonosti, kun hänellä ei ole paha olla mutta kaikki paha olo ei ole sairautta (Erik Allardt 1999) Allergiaterve (Tari Haahtela ) -> terve vaikka on tauti -- ja tietysti voi olla myös tautinen vaikka on terve 56 28

29 Terveys-sairaus käsite - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä 57 Miten saadaan paras kuva väestön terveydestä? Sairauskertomuksista? Potilasrekistereistä? Kliininen jäävuori? Väestökyselyillä? Muulla tavalla? 58 29

30 Miten saamme väestön terveydestä tietoa? Riitta Luoto Miten saamme väestön terveydestä tietoa? Riitta Luoto