Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Transkriptio

1 Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Paikka: Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, ls 1 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi

2 Wilkinson R & Pickett K: Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi. (The spirit level: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Helsinki: HS kirjat, 2011

3 Väestön terveyden koko kuva: Miten mallimaa pärjää? Globaalit ja kansainväliset terveyden trendit Maiden väliset erot Maiden sisäiset erot Saavutukset Haasteet Mahdollisuudet

4 Väestön terveyden paikantaminen I Trendit, seuranta, monitorointi Kehityksen suunta? II Kansainväliset vertailut Miten Suomi pärjää? - Samanlaiset, vertailukelpoiset maat - Naapurimaat, Pohjoismaat, (Länsi)-Eurooppa, EU III Viitearvot, keskiarvot Poikkeama normeista?

5 Maiden väliset terveyserot

6 Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) Suomessa ( EO = v uosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 Elinajanodote WHOn Euroopan alueella 2008 (WHO 2011) Miehet Naiset Suomi Suomi Suomi 25. maailmassa

8 Kansankunnan vauraus ja elinajanodote EO0 v Elinajanodote EO0 v Bruttokansantuote henkeä kohti (PPP $) (Deaton 2003)

9 Elinajanodotteen EO0 globaali kehitys EO0 67 v. 46 v.

10 Elinajanodote (EO0) eri maanosissa (Moser ym. 2005)

11 Vuotta Elinajanodote eräissä maissa ja ennuste vuoteen 2030 (United Nations: World Population Prospects: The 2002 Revision Population Database; Valkonen 2005) Japani Ruotsi Suomi Chile Kiina Venäjä Zimbabwe Botswana

12 Elinajanodotteen kehitys EU12-, EU15- ja entisen Neuvostoliiton maissa (=CIS) Miehet Naiset

13 Elinajanodote EO0 Pohjoismaissa (Elstad 2008)

14 Globaalit imeväiskuolleisuuden erot ovat valtavat Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) = vuotta nuorempana kuolleet elävänä syntyneet / 1000 Suomi 2.7 Suomi 5. maailmassa Sierra Leone 160 Singapore 2.3

15 Imeväiskuolleisuus Suomessa Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/ =2.4 Suomi 5. maailmassa

16 Imeväiskuolleisuus eri maanosissa (Moser ym. 2005)

17 Imeväiskuolleisuus EU15 -maissa (EU 2003)

18 Maiden sisäiset terveyserot

19 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin EO35 50 Naiset: Ylin Women 5th quintile (highest) Naiset: Erotus 3.9 v Women 4th quintile 3. Women 3rd quintile 2. Naiset: Erotus 6.8 v Women 2nd quintile Alin 40 Miehet: Women Ylin 1st quintile (lowest) Miehet: Erotus 7.4 v Men 5th quintile (highest) 3. Men 4th quintile 2. Miehet: Erotus 12.5 v Men 3rd quintile Alin Men 2nd quintile Tarkiainen et al. JECH 2012

20 Terveyserojen kaventaminen ja väestön terveys Suuret erot rajoittavat elinajanodotteen kasvua Ylempien ryhmien myönteinen kehitys Erojen säilyminen Erojen kasvu alimpien ryhmien kielteinen kehitys Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 RII > 1.00 = kuolleisuusriski suurempi alemmissa ryhmissä Suhteelliset kuolleisuuserot koulutuksen mukaan (eriarvoisuusindeksi RII) Euroopan maissa n. v (Mackenbach et al NEJM 2008)

22 Absoluuttiset koulutuserot miesten kuolleisuudessa Euroopan maissa (slope index of inequality) Suomi Euroopan keskiarvo

23 Kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Venäjällä vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi Korkea-asteen koulutus Peruskoulutus

24 Miesten kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Bangladeshissa (Matlab) (Marmot 2005) Ei koulutusta Koraanikoulu 1-4 vuotta koulua 5+ vuotta koulua

25 Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 1000 syntynyttä kohti kotitalouden vaurauden mukaan n. vuonna 2000 Köyhin Rikkain

26 Suomi Tupakointi Tupakoinnin ja lihavuuden koulutusryhmittäiset erot (RII) Euroopan maissa (Mackenbach et al, NEJM 2008) Lihavuus RII > 1.00 = tupakoinnin/lihavuuden riski suurempi alemmissa ryhmissä Euroopan ka Suomi

27 Kansanterveyden menestystarinat ja haasteet

28 Globaalit menestystarinat ja haasteet (Beaglehole & Bonita, Lancet , Beaglehole ym. Lancet 2011, 2012) Saavutukset Elinajanodotteen pidentyminen Infektiotautien torjunta Lasten terveyden kohentuminen Haasteet Äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveys Infektiotaudit Krooniset ei-tarttuvat taudit Globaalit ympäristönmuutokset Terveyden sosiaaliset determinantit Välittömät tehtävät Köyhyyden ja nälän poistaminen Väestönkasvun rajoittaminen

29 UN 66th General Assembly : Political Declaration on Non-Communicalbe Diseases + Ban Ki-moon (YK), Margaret Chan (WHO) Painopisteet: Kroonisten tautien ehkäisy > väestöstrategia, primaaripreventio Riskitekijät, determinantit Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio ja liikunta Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia

30 Globaalit tavoitteet ja tehtävät kroonisten tautien torjunnassa Beaglehole et al, Lancet Oct Tehtävät: - Tutkimusnäyttö - Vaikuttavuus Menetelmät: - Väestöstrategia/ primaaripreventio Tavoite: 25 % alhaisempi kuolleisuus vuoteen 2025 mennessä

31 Menestystarinat Suomessa Elinajan ja terveydentilan myönteinen yleiskehitys (naiset) Imeväiskuolleisuuden kehitys hyvin alhaiseksi Sydän- ja verisuonitautien väheneminen Liikenne- ja itsemurhakuolleisuuden väheneminen Hammasterveyden parantuminen Tupakoinnin vähentyminen (miehillä) Terveellisen ravitsemuksen yleistyminen

32 Haasteet 2000-luvun Suomessa Miesten elinajanodote vain Euroopan keskitasoa Edelleen suuri sydän- ja verisuonitautikuolleisuus (naiset) Suuri ja kasvava alkoholikuolleisuus työikäisillä Edelleen suuri itsemurha- ja onnettomuuskuolleisuus (miehillä) Suuret sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaiset terveyserot Alkoholinkäytön, tupakoinnin (naiset ja nuoret), lihavuuden kehitys Pitkäaikaistyöttömyys, huono-osaisuus, syrjäytyminen

33 Mahdollisuudet: Terveyspolitiikan tavoitteet ja skenaariot

34

35 -kansanterveysohjelma, valtioneuvoston päätös Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen

36

37 Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite

38 Vuotta Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen ero ja Terveys 2015 ohjelman tavoitteet 7 6 5,6 5,7 6,1 6,1 5 5,0 4, ,3 2,7 3,0 3,2 3,3 2,4 Miehet Naiset Miehet - tavoite Naiset - tavoite (Valkonen 2007)

39 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla Terveysongelma Kuolemat (työikäiset) Diabetes 30 % Aivoverisuonisairaudet 40 % Sepelvaltimotauti 50 % Alkoholikuolemat 60 % Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat 45 % Esiintyvyys Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve 50 % Koskinen ja Martelin

40 vaikuttamalla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä

41 Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite

42 Lisää vuosia elämään.. lisää elämää vuosiin? Hauser 1953, de Fries 1980, House 1990 Sairastavuuden ekspansio - laajentuminen Pessimistinen skenaario: Yhä suurempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien esiintyminen elämänkaaren eri vaiheissa Sairastavuuden kompressio - pakkautuminen Optimistinen skenaario: Yhä pienempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien pakkautuminen viimeisiin elinvuosiin