Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
|
|
- Sami Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011, Tampere
2 SISÄLTÖ Tausta: Diabeteksen epidemiologia Ehkäisyn mahdollisuudet Dehkon 2D-hanke (D2D) Arviointitutkimuksen aineistot ja menetelmät Arviointitutkimuksen kokemukset ja tuloksia
3 PREVALENCE, % Lääkehoitoisen diabeteksen ikävakioitu esiintyvyys Suomessa Age-standardized prevalence of drug-treated diabetes in Finland All agegroups Men Women YEAR *Standard population: Men and w omen in Finland year Data from the Social Insurance Institution of Finland, Lähde: Kansaneläkelaitos, erityiskorvausoikeudet
4 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys. D2D väestötutkimus vuotiaat. Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% 4.3% } 15.7% } 11.2% Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Heikentynyt glukoosinsieto 14.7% 15.9% Kohonnut paastoglukoosiarvo 9.3% 4.8% Yhteensä*: 41.8% 33.2% * Ikävakioitu Peltonen et al. Suom Lääkäril 2006;61:
5 Painoindeksi ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Esiintyvyys, % Esiintyvyys, % D2D-väestötutkimus Ikäryhmä vuotiaat Diagnosoitu diabetes Miehet Naiset < Painoindeksi Tunnistamaton diabetes Miehet Naiset < Painoindeksi Saaristo et al. BMC Public Health 2008;8:
6 Painoindeksi ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus RR < x x >= RR < x x >=35.0 MIEHET NAISET Chan et al. Diabetes Care 1994; 17:961-9 Colditz et al. Ann Intern Med 1995;122:
7 SUOMALAINEN TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS (DPS) Voidaanko diabetes ehkäistä antamalla elämäntapaohjausta liikapainoisille henkilöille joilla on todettu heikentynyt glukoosinsieto? Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001;344:
8 DPS tutkimus: Ohjauksen tavoitteet Laihtuminen > 5% lähtöpainosta Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa ja/tai hyötyliikuntaa > 30 min/päivä Rasvan osuus < 30% ruuan kokonaisenergiasta Tyydyttyneen rasvan osuus < 10% energiasta Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal Lindström et al. Diabetes Care 2003;26:
9 DPS tutkimus: Elintapaohjaus Standardiohjaus verrokkiryhmä: Tehostettu ohjaus interventioryhmä: Yksi ohjauskerta (30 min) Yleistä tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnan hyödyistä sokeritasapainon säätelyssä Ei henkilökohtaista liikunta- ja ruokavalio-ohjelmaa 7 ravitsemusterapeutin yksilöneuvontakäyntiä (30 min - 1 h) ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen 3 kuukauden välein Yksilöllinen ohjaus, lähtökohtana oma totuttu ruokavalio Arkiliikunta ja liikuntaharrastukset oman mieltymyksen mukaan Kuntosaliohjelma + ilmainen käyttö Lindström el al. Diabetes Care 2003;26:
10 DPS tutkimus: Tavoitteiden saavuttaminen Interventio Kontrolli Tavoite (%) (%) Laihtuminen > 5% Rasva osuus < 30 E% Tyydyttynyt rasvan osuus < 10 E% Kuidun määrä> 15 g/1000 kcal Liikuntaa > 4 tuntia/viikko kaikki p<0.001 Painonmuutos 1-vuoden seurannassa: kg kg Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001; 344:
11 Kumulatiivinen insidenssi, % DPS tutkimus: Diabeteksen ilmaantuvuus Hazard ratio=0.57 (95% CI ) Log-rank test: p= Kontrolli Interventio 10 0 Interventioiden lopettaminen Seurantavuosi Lindström et al. Lancet 2006:368;
12 Diabetes incidence per 100 person years DPS tutkimus: Diabeteksen ilmaantuvuus saavutettujen tavoitteiden mukaan p<0.001 trendi Saavutettujen tavoitteiden lukumäärä, 3-vuoden seuranta Number of goals achieved at year 3 Lindström et al. Lancet 2006:368;
13
14 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Kolme strategiaa: 1. Väestöstrategia 2. Korkean riskin strategia 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia
15 Dehkon 2D-hankkeen tavoitteet 1. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta 2. Tiedostamattoman tyypin 2 diabeteksen tunnistaminen 3. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen korkean riskin henkilöillä 4. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 5. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi
16 D2D projektiorganisaatio
17 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Kolme strategiaa: 1. Väestöstrategia 2. Korkean riskin strategia 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia
18 Diabetesriskin systemaattinen arviointi riskitestillä
19 Korkean riskin henkilöiden seulonta Dehkon 2D -hankkeessa
20 Korkean riskin henkilön hoitopolku D2D:ssa
21 D2D-hankkeen arviointitutkimuksen tavoitteet Väestötason muutokset tietoisuudessa, riskitekijöissä ja esiintyvyydessä Tiedostamattoman tyypin 2 diabeteksen tunnistaminen Diabeteksen ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen korkean riskin henkilöillä Toimintamallien toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi
22 Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arvioinnin maantieteelliset alueet
23 FIN-D2D Arvioinnin evaluation: tavoitteet data ja tietolähteet sources FINRISKI 2002 kohortti Korkea riski n=1,100 Seuranta D2D kohortti Korkea riski n=10,200 Kohtalainen n=9,300 Seuranta - Ilmaantuvuus - Kustannusvaikuttavuus Prosessiarviointi - Muutokset riskitekijöissä FINRISKI 2002 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=5,600 D2D 2004 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,500 FINRISKI 2007 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,100 D2D 2007 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,500 - Esiintyvyys - Riskitekijät - Tietoisuus year Kontrollialue KELA:n lääkerekisterit / Hoitoilmoitusrekisteri / Kuolemansyytilasto Erilaisia postikyselyitä terveydenhuollon toimipaikkoihin Interventioalue - Kustannusvaikuttavuus Prosessiarviointi Kohortti Poikkileikkaus
24 D2D:n arviointitutkimuksen haasteita Hankkeen laajuus: Alueellinen laajuus (5 sairaanhoitopiiriä) Useita toimijoita: perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, muut toimijat Useita tavoitteita: väestöstrategia, korkean riskin strategia, varhaisen hoidon strategia Terveydenhuollon sähköiset tietojärjestelmät: Erilaiset järjestelmät jotka eivät puhu keskenään Hankkeen interventiot ei tarkasti määritettyjä (tietoinen päätös): Vaikea seurata mitä toimintaa eri toimipaikoissa lopulta järjestettiin Toimeenpanohanke, ei tutkimus: Normaalin terveydenhuollon toiminnan kehittämistä vaikutukset dataan, lupakäytännöt, rahoitus jne
25 D2D:n arviointitutkimuksen hyviä kokemuksia + Olemassa olevat väestön terveysseurantajärjestelmät (FINRISKI, AVTK jne) + Kansalliset rekisterit (KELA:n lääke- ja erityiskorvausrekisteri, Hoitoilmoitusrekisteri, Kuolemansyytilasto jne.) + Vahvat perinteet väestötason ohjelmien arviointiin (esim. Pohjois-Karjalaprojekti ym.) + Eri toimijoiden yhteistyö; yliopistot, asiantuntijalaitokset, järjestöt, perusterveydenhuollon toimipaikat + Kansainvälinen toiminta
26 Mitä Dehkon 2D-hanke muutti? Lisäsi väestön diabetes- ja lihavuustietoisuutta Lisäsi diabetesriskin arviointia Kehitti tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikkaa Loi vaikuttavia toimintamalleja diabetesriskin omaavien elintapaohjauksen järjestämiseksi; diabetesriskin alentaminen mahdollista myös perusterveydenhuollossa Kehitti ja koulutti toimijaverkostoa Muutti työterveyshuollon roolia Vaikutti osaltaan yleiseen terveyden edistämiseen, ei pelkästään diabeteksen ehkäisyyn; tautikohtaisesta preventiosta laajempaan terveyttä edistävään toimintaan jatkohankkeet kuten kansallisesti Valtimoterveyttä kaikille , Yksi elämä , lukuisia paikallisia hankkeita ympäri maata
27 Diabeteksen ehkäisyn haasteita Diabetesepidemiaa ei vielä voitettu: Väestötason vaikutukset toistaiseksi vähäisiä Korkean riskin henkilöitä tulee koko ajan lisää Lapset ja nuoret Terveydenhuollon toimet ovat olennaisen tärkeitä, mutta riittävätkö ne? Kenelle muille kuuluu: Opetuksesta vastaaville, kansanterveysjärjestöille, ruokateollisuudelle, medialle, kaupunkisuunnittelijoille ja poliitikoille Toimivat työkalut ovat olemassa, miten niiden käyttöä lisätään? Resurssit? Ehkäisevä työ terveydenhuollossa projekteina ja hankkeina; Jatkuvuus? Koordinaatio?
28 Kansallinen diabeteksen ehkäisyohjelma Saaristo T, et.al. Primary Care Diabetes 2010 Saaristo T, et.al. Diabetes Care
29 Kansantautien ehkäisyn jatkumo Suomessa
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotDiabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotInterventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotDPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotElintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1
Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä 22.1.21 Jaana Lindström 1 Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (35 64-vuotiaat miehet) 7 /1 6 5 4 3 Suomi
LisätiedotMiten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?
Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotTyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma 2009 2010
Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille Projektisuunnitelma 2009 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö / Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Suomen
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotKansalainen itsehoidon toteuttajana
Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI
LisätiedotDehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000 2010 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003 2010 Toimituskunta:
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotStop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena
Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaaja koulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotElintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI
Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI 12.-13.6.2018 Sari Kivimäki VESOTE Projektipäällikkö KKI-ohjelma Kärkihankkeet synnyttävät Hyviä käytäntöjä Edistetään terveyttä
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotSuomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry Hälsofrämjande sjukhus och organisationer i Finland
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotDiabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön
Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi KTTYL Tieteellinen jatkokoulutus DEHKO:n 2D-hanke (D2D), diabeteksen seulonta ja ehkäisy sekä hankeen arviointi Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015
Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotVALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö
VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla
LisätiedotVÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA
Pekka Puska Pääjohtaja, Kansanterveyslaitos (KTL) VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA IV valtakunnallinen kansanterveyspäiv ivä Helsinki 31.3.2008 Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä www.ktl.fi
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotOtto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto
13.3.214 Otto E A Hjelt (1823 1913) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen 14.3.214 Sitoumukset: Ei sitoumuksia
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotKansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto
Kansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski F, EM, dosentti erveysjohtaja Suomen Sydänliitto Marjaana Lahti-Koski 1 Yksi elämä -hankekokonaisuus 2012-2017 Yksi elämä lupaa
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Tiivistelmä
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tiivistelmä 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA tiivistelmä Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15 33680 Tampere p. (03) 2860
LisätiedotItsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille
Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotSe on kaikkee muuta se elämä
Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotSOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotIkihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä
Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotTerveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotTerveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari 7.2.2017, Helsinki Timo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö http://yle.fi/uutiset/3-9428915
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisy
Aikuisten diabetes Markku Laakso ja Matti Uusitupa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen esiintyvyyden huomattava lisääntyminen aiheutuu ennen muuta ympäristömme ja elintapojemme muutoksista, jotka
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotAinoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä
Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin
LisätiedotTerveyden edistämisen konkretiaa Lapissa
Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Aloitusseminaari Yhdessä tehden Kaste kantaa 2.6.2009 Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen
Lisätiedot