Opetuksen tavoitteet. VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2014 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur

Transkriptio

1 VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2014 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur Kurssin vastuuhenkilö: ossi.rahkonen@helsinki.fi Kansanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTO Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTO Kansanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTOSINGIN YLIOPISTO It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) Opetuksen tavoitteet Jatkaa siitä mihin PREVENT I keväällä 2014 jäi Kansanterveystieteen peruskurssi Muodostetaan yleiskuva kansan terveydestä ja sen kehityksestä Opiskelijat perehtyvät sosiaaliepidemiologisen väestötutkimuksen perusteisiin, peruskäsitteisiin ja saavat yleiskuvan väestön terveydestä, terveyden ja terveyden riskitekijöiden jakautumisesta, sosiaalisesta taustasta, sairauksien syistä, seurauksista ja ennaltaehkäisystä - kansanterveystieteen 2 Sisältö Prevention perusta, sairaus- ja tautikäsitteet, tärkeimmät kansanterveysongelmat ja terveydenvaarat sekä niiden muutokset, väestöryhmien väliset terveyserot, tautien ja sairauksien syyt ja seuraamukset, medikalisaatio, terveyspalvelujen käyttö, terveystalous, kansanterveyden edistäminen ja terveyspolitiikka. VÄESTÖN TERVEYS S kurssin suorittaminen Kurssi: Opetustilaisuudet, oheiskirjallisuus, oppimispäiväkirja ja tentti = 3.0 op. Ilmoittautuminen: WebOodi Suoritus: Oppimispäiväkirja ja tentti klo Haartman-instituutti, ls 1 ja 2 (Haartmaninkatu 3), uusinta marraskuussa. Tentti: Käsittää opetustilaisuudet ja tenttikirjan, joista molemmista tulee kysymyksiä. Arvostelu 0-5 pistettä. Tenttikirja: Mikko Laaksonen ja Karri Silventoinen (toim.) Sosiaaliepidemiologia, Gaudeamus, Helsinki Kurssimateriaali: Moodlessa ja Digitaalinen kurssikirjastossa (DIKK) Tulokset: Tentin tuloksista ilmoitetaan kansanterveystieteen n (1. krs) ja Haartman-instituutin ilmoitustauluilla mennessä sekä Moodlessa. Lisätietoja:, ossi.rahkonen@helsinki.fi, puh , sihteeri Marina Viljamaa, marina.viljamaa@helsinki.fi - kansanterveystieteen 3 - kansanterveystieteen 4 Oppimispäiväkirja Moodleen Täytä oppimispäiväkirja jokaisesta luennosta ja oppimateriaalin osasta noudattaen seuraavaa jaotusta: 1. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka opin. 2. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka jäivät epäselviksi. 3. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, joista haluan tietää lisää. Mistään kohdasta ei hyväksytä vastaukseksi Kaikki, vaan toivotaan punnittuja kannanottoja, koska ne auttavat sinua oppimaan ja meitä kehittämään opetusta. 5 L 2 - VÄESTÖN TERVEYS SYKSY 2014 OHJELMA 8.9. klo BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? Prof. OSSI RAHKONEN klo BM LS 3 Sosiodemografiset ja sosio-ekonomiset tekijät ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN klo BM LS 3 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN klo BM LS 1 Kuinka tehtiin tauti - esimerkkinä yliaktiivinen rakko ja Kuinka luodaan näyttöön-perustuva hoitosuositus. Dos. KARI TIKKINEN klo BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos. JANNE PITKÄNIEMI klo 8-10 BM LS 3 Terveys ja talous Prof. emer. HARRI SINTONEN klo 8-10 BM LS 3 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI klo 8-10 BM LS 3 Työterveys - preventiota ja epidemiologiaa. Prof. KARI REIJULA klo HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja klo BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN 6 1

2 Tenttikirjakirja Hankkikaa se ajoissa Biolääketiede LL tutkinto Kansanterveystiede > Ennalta ehkäisy, preventio -- Väestö Kliininen lääke / hammaslääketiede Mikko Laaksonen & Karri Silventoinen (toim.) Gaudeamus Public health is the science and art of preventing disease, (Charles Edward Winslow, Yale school of medicine, 1920) - kansanterveystieteen 8 Kansanterveystieteen opetus LL -tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy L1 L2.L3 L4 L5.L6 Kansanterveystieteen opetusta LL curriculumissa 2014!! CURRICUCULUM MUUTOKSESSA!! L1 :TVT-ajokortti (3 op); PREVENT I (1,25 op), Suomalainen terveydenhuolto (1,0 op) L2:Väestön terveys PREVENT II (3op), Epidemiologia & biostatistiikka (1,5 op), Tutkielman kirjoittaminen I & II (1 op) L3: Lääketieteen etiikka (0,5 op), Lääkärin tietotekniikka - EBM tiedonhaku (1 op) L3k / L4s: EBM ja kliininen epidemiologia (1,5 op) L4: Vakuutuslääketiede (0,6 op), Lääkärin oikeudet, velvollisuudet ja vastuu (0,5 op) L5: -- L6: PREVENT III (6 op), Minä lääkäri, jag läkare (1,0 op), Kansanterveystieteen blokkitentti 9 - kansanterveystieteen 10 Elinajanodote Elinajanodote (EO)tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä Väestönäkökulma terveyteen -- Mitä? Miksi? Miten? Väestön terveys -- globaalista lokaaliseen Preventio Terveys Miten tietoa väestön terveydestä Naisten eliniän muutos, lisäys 100 vuoden aikana, reilut 30 v 11 Tilastokeskus 12 2

3 Mistä nuo lisävuodet 1912 jälkeen ovat tulleet? Kertausta keväältä 2014 Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite Globaali terveys Kroonisten tautien ehkäisy UN high level meeting on noncommunicable diseases New York Keskeiset taudit: Sydäntaudit, Aivohalvaus, Syöpä, Diabetes, Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia Tausta: Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit Globaalit terveyserot Terveysmenot / % bruttokansantuotteesta

4 Lancet WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Loppuraportti Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) EU:n ja USA:n välillä Puheenjohtaja: Professor Sir Michael Marmot - UCL, UK, - Epidemiologian professori - BMAn presidentti HY/LTDK:n kunniatri Komission, ryhmän tehtävänä oli selvittää minkälaisia terveyserot ovat maiden välillä ja maiden sisällä ja kehittää ideoita miten eroja kavennetaan WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Loppuraportti Terveyserot maiden välillä Swazimaalaisen ja suomalaisen tytön välillä 43 v elinajanodotteessa. Terveyserot maiden sisällä Glasgow n kaupunginosien välillä 28 v Miten Helsingissä? 21 WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Loppuraportti Terveyserot maiden välillä Swazimaalaisen ja suomalaisen tytön välillä 43 v elinajanodotteessa. Terveyserot maiden sisällä Glasgow n kaupunginosien välillä 28 v Terveyserot pääkaupunkiseudulla Helsingin Vallilan 65,7 vuodesta Espoon Haukilahden/Westendin 78,8 -> 13.1 v! (Valkonen & Kauppinen 2001) 22 Valitse asuinpaikkasi huolella 35-vuotiaan elinajanodote pääkaupunkiseudulla WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation The Causes of the causes Syiden syyt sosiaaliset rakenteet ja olosuhteet, joissa ihmiset syntyvät kasvavat elävät työskentelevät ikääntyvät Elämänkaaren korostus There is no necessary biological reason Sosiaaliset määrittäjät keskiössä Valkonen

5 WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation Strategic Review of Health Inequalities in England post The Marmot Review, Helmikuu 2010 Suositukset Elinolosuhteiden kohentaminen siellä, missä ihmiset syntyvät, kasvavat, työskentelevät ja ikääntyvät Vallan, rahan ja resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Sosiaalisten määrittäjien pikainen huomioon ottaminen terveydenhuoltojärjestelmiä uudistettaessa - kansanterveystieteen Sir Michael Marmot: Income redistribution would improve overall health by relieving the fate of the poor more than it hurts the rich. Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä 1 prosentissa Suomessa kaikki Lääkärit ja terveyden eriarvoisuus? Väestön terveyden paikantaminen - Väestön terveys kansanterveys - Population health public health (Kindig 2006) Väestön terveys - taso - jakautuminen Terveyspolitiikka Interventiot Terveyttä määrittävät tekijät determinantit 29 Väestön terveyden paikantaminen terveyttä määrittävät tekijät Biologiset tekijät - perimä Fyysiset ympäristötekijät Proksimaaliset eli downstream -tekijät Elintavat Riskitekijät Välitason eli middle stream -tekijät Perhe, sosiaaliset verkostot Distaaliset eli upstream -tekijät Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri Elinolot aineelliset ja psykososiaaliset Elämänkaari; Lapsuus -> aikuisuus työ, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet Terveydenhuolto 30 5

6 Väestöstrategia terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä Mitä ennaltaehkäisy, preventio on? Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 33 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Geoffrey Rose Epidemiologian prof, LSHTM 34 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) Distributions of systolic blood pressure in middle-aged men in two populations It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Keskeiset krooniset kansantaudit Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Rose Geoffrey Int. J. Epidemiol. 2001;30: To find the determinants of prevalence and incidence rates, we need to study characteristics of populations, not characteristics of individuals. 35 International Epidemiological Association

7 Prevention paradoksi, käykö näin? Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: Prevention paradoksi, vai näin? Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? (Frolich & Potvin 2008) 37 (Frolich & Potvin 2008) 38 The primary determinants of disease are mainly economic and social, and therefore its remedies must also be economic and social. Medicine and politics cannot and should not be kept apart. Geoffrey Rose The Strategy of Preventive Medicine, 1992 Lontoon bussikuskit ja rahastajat Epidemiologi, lääkäri Jerry Morris ( ) Morris et al. (Lancet 1953) tutkivat Lontoon bussien (double deckers) kuljettajien ja rahastajien sydäntautisairastuvuutta. Rahastajien sairastuvuus oli selvästi vähäisempää kuin kuljettajien Miksi? Mikä tätä eroa selittää? 40 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 alle 10% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1000 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto Laihtuminen 1 v: koeryhmä 4,7 kg kontrolli 0,9 kg Seuranta 3,2 vuotta DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS % Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta. Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä Koeryhmä Kontrolli

8 Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä Vuosi 8 Julian Tudor Hart & Inverse care law Walesilainen yleislääkäri, oli Wales in terveysministerinäkin, kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Tunnetuin lienee Inverse Care Law. Lancet 1971;i: , tunnettu kirja on myös tämä: Inverse care law -- Hoitopalvelujen käänteislaki Lain mukaan hoidon saatavuus on kääntäen verrannollinen hoidon tarpeeseen nähden, kun verrataan eri alueiden sairastavuutta ja palvelujen tarjontaa miksei myös eri väestöryhmien kesken, ja laki toimii erityisesti kun markkinavoimat hallitsevat terveydenhuoltoa. The law states that: "The availability of good medical care tends to vary inversely with the need for it in the population served. This... operates more completely where medical care is most exposed to market forces, and less so where such exposure is reduced." (Hart 1971) 45 Suomi maailman paras maa! Suomi arvostettiin koulutuksen osalta maailman parhaaksi valtioksi. Elämänlaatu Suomessa oli neljänneksi paras, poliittinen toimintaympäristö viidenneksi paras ja talouden dynamiikka kahdeksanneksi paras. Yhteispisteissä Suomi nousi sadasta mitatusta maasta parhaaksi. Terveys oli Newsweekin mittaamista osa-alueista Suomessa heikoimmissa kantimissa. Suomalaisten terveys oli mitatuista maista sijalla 17. NEWSWEEK Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa vuotiailla miehillä ja naisilla / Miehet Naiset Mitä pitäisi tehdä? Kannattaako väestötason preventio? Minkälaista preventiota, ennaltaehkäisyä ehdotatte? percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) Julkaisemattomia tietoja HILMOsta, Manderbacka 2009 & coronary artery bypass grafting (CABG)

9 Mitä terveys on? Kuka on terve? Vai onko toisinpäin eli wealth is health? Huono koettu terveys Kotitalouden varallisuus 1000 e 51 - kansanterveystieteen 52 Terveys kiinnostaa Mediaa Pakko olla terve - healthism, terveily Paljon onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia Paljon kaupallista toimintaa - terveysmarkkinat Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla Valtiovaltaa ja politiikkoja Väestö on myös yhteiskunnallinen voimavara Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia Terveyden ammattilaisia ja terveystutkijoita Millainen terveys on? Mistä sairaudet johtuvat? Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita?

10 1 Terveyskäsite -- taustaksi Terveyskäsite tai terveellisyyden standardi vaihtelee kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä, eri ikäisten kesken ja miesten ja naisten kesken, miksei myös potilaan ja lääkärin kesken Meidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä asioista tai unelmista (Karl Popper) -> todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka on sairas kuin siitä kuka on terve Terveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin osiosta (asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on sekä keino (voimavara) että päämäärä, sekä keino saavuttaa muita hyviä asioita että tavoite Muutama määritelmä Terve on se jota ei ole tutkittu tarpeeksi Googlaamalla terveys tuli noin tulosta (0,15 sekuntia), health iä en rohjennut testata Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. (Wikipedia) Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista. (WHO:n positiivinen terveys) Toimintakyky, selviytyminen arjessa, funktionaalinen määritelmä Terveys normaali, sairaus ja tauti epänormaali, poikkeava Terveys vallitsee kun ihminen ei voi huonosti, kun hänellä ei ole paha olla mutta kaikki paha olo ei ole sairautta (Erik Allardt 1999) Allergiaterve (Tari Haahtela ) -> terve vaikka on tauti -- ja tietysti voi olla myös tautinen vaikka on terve Terveys-sairaus käsite - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä - kansanterveystieteen 57 Terveydentilan mittaaminen (1) - sairastavuus, kuolleisuus Tiedontarpeet Väestön terveyden seuranta ( monitorointi ) Tutkimus Terveyspolitiikka Sairaus, vika, vamma Taudit (ICD10) Yleinen terveydentila - koettu terveys Toimintakyky, työkyky Oireet, kipu Kuolema Kuoleman todennäköisyys Elinajan odote, syntymähetkellä, XX iässä Kuolinsyyt (ICD10) Terveyskäyttäytyminen, riskitekijät Kolsteroli, verenpaine Tupakka, viina, ruoka, liikunta, lihavuus Uni Seksuaalikäyttäytyminen Sairauskäyttäytyminen Terveyspalvelujen käyttö Sairauspoissaolot Työkyvyttömyyseläkkeet 58 Terveydentilan mittaaminen (2) väestötutkimukset Kansaneläkelaitos, Stakes Terveysturvan väestötutkimukset 1964, 1967, 1976, 1987, 1996 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen vuosittain Finriski Finravinto Mini-Suomi Terveys 2000, seuranta Tilastokeskus Elinolotutkimukset 1978, 1986, 1994 EU, Eurostat EC Household Panel Eurobarometer Statistics on Income and Living Conditions SILC Sähköisiä tiedonlähteitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Työterveyslaitos: Lääkelaitos: Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansaneläkelaitos: Terveyden edistämisen keskus: Tilastokeskus:

11 Miten saamme väestön terveydestä tietoa? Miten saadaan paras kuva väestön terveydestä? Sairauskertomuksista? Potilasrekistereistä? Kliininen jäävuori? Väestökyselyillä? Muulla tavalla? Riitta Luoto Syövät 1953 Terveydenhuollon henkilökunta 1955 Tuberkuloosin hoito 1956 Psykiatrinen hoito 1957 Uudet tuberkuloositapaukset 1958 Sukupuolitaudit 1958 Yleissairaaloiden hoito 1960 Epämuodostumat 1963 Ammattisairaudet 1964 Lääkkeiden haittavaikutukset 1966 Suomen terveysrekistereitä Sairaalan poistoilmoitukset 1967 Kohdunkaulan- ja rintasyövän joukkotarkastukset 1968 Kuolemansyyt 1969 Raskaudenkeskeytykset ja steriloimiset 1977 Syövälle altistuminen 1979 Ortopediset implantit 1980 Huumeaineiden seuranta 1982 Näkövammat 1983 Syntymät 1987 Tartuntataudit 1989 Hammasimplantit 1994 Terv.huollon laitosten hoitoilmoitukset Väestön terveyden paikantaminen - Kohti väestön terveyden koko kuvaa Väestön terveys Suomessa ja muissa vauraissa maissa Terveys väestön keskuudessa, suurissa osaryhmissä Sairauksien ehkäisy Miten väestön terveyttä tutkitaan? Käsitteet, menetelmät Terveydentila, sairaudet, oireet, terveyskäyttäytyminen, kuolleisuus Monitieteisyys Kansanterveystiede, sosiaalilääketiede, (sosiaali)epidemiologia, väestötiede, terveyssosiologia, ravitsemustiede, terveyspsykologia, filosofia Mistä nykyaikainen kansanterveysajattelu nousee? Tausta ja historia 64 Väestön terveyden tarkastelun lähtökohdat Millainen on kansanterveyden koko kuva? Evidence-based Medicine Väestörakenne Sosiaalinen rakenne ja ympäristö, työ Mistä sairaat/potilaat tulevat? Missä vakavimmat terveysongelmat? Mistä ne johtuvat? Sairauksien sosiaaliset ja psykososiaaliset syyt Mitä on tehtävissä? Terveyspalvelut - miten hoito kohdentuu? Terveyden edistäminen, terveyspolitiikka Miten Suomi pärjää? Saavutukset ja haasteet Suomi ja muut maat 65 11