Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Transkriptio

1 Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Paikka: Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, ls 1 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO eero.lahelma@helsinki.fi

2 Sosioekonominen asema ja terveys

3 Terveys kiinnostaa

4 Sosioekonominen asema ja terveys - yhteiskuntarakenteen ja eriarvoisuuden haaste väestön terveydelle Sosiaalinen rakenne, yhteiskuntarakenne, luokkarakenne Sosioekonominen asema, status, sosiaaliryhmä, sosiaaliluokka, yhteiskuntaluokka, (socioeconomic position, status, social group, class) Muu huono-osaisuus (köyhyys, syrjäytyminen) Millaisia eroja todetaan? Miten erot ovat kehittyneet? Mistä erot johtuvat? Miten eroja voidaan kaventaa? TEROKA (THL) KAVENTAJA

5 Sosioekonominen asema ja terveys (1): Yksinkertainen malli yksi sosioekonominen ulottuvuus Sosioekonominen asema Terveys Koulutus Ammattiasema Tulot Varallisuus Kuolleisuus Sairastavuus Terveyskäyttäytyminen

6 Sosioekonominen asema ja terveys (1): Polkumalli keskeiset sosioekonomiset ulottuvuudet - Yhteyden luonne, aikajärjestys, vaikutussuhteen suunta (Lahelma et al. JECH 2004) Henkiset resurssit Työolot Aineelliset resurssit Koulutus Ammattiasema Tulot Terveys

7 Sosioekonominen asema ja terveys (3): Moniulotteinen malli keskinäiset yhteydet yli sukupolvien (Laaksonen et al. AJPH 2005) Lapsuuden asema/olot Nykyinen asema Aineelliset resurssit & omaisuus Vanhempien koulutus Koulutus Varallisuus Asunnon omistaminen Lapsuuden taloudelliset vaikeudet Ammattiasema Tulot Taloudelliset vaikeudet Taloudellisen tyytyväisyys Terveys

8 Sosioekonomiset luokitukset Koulutus Peruskoulu (-9 v.) Keskiaste (10-12 v.) Korkea-aste (13+ v.) Ammattiasema, sosiaaliluokka Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät Tulot, asunto, varallisuus Absoluuttiset (euromääräiset) Suhteelliset (neljännekset jne.) Köyhyys

9 Millaisia terveyseroja todetaan?

10 Ikävakioitu kuolleisuus eri tulodesiileittäin yli 30- vuotiailla Suhteellinen kuolleisuus 2,5 Naiset 2,0 Miehet 1,5 1,0 0,5 0, Suurituloisin Pienituloisin (=1.0) Tulokymmenykset Martikainen et al. IJE 2001

11 Tuloerojen kasvun myötä myös terveyserot ovat kasvaneet Suomessa. Erot tuloryhmien välisessä elinajanodotteessa ovat lisääntyneet nopeasti. Ylimmän ja alimman tuloluokan välillä elinajanodotteen ero on nyt jo lähes 13 vuotta miehillä ja seitsemän vuotta naisilla. Tasavallan presidentti Tarja Halonen

12 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin Naiset: Erotus 3.9 v EO Naiset: Women Ylin 5th quintile (highest) Women 4. 4th quintile Women 3. 3rd quintile Women 2. 2nd quintile Naiset: Erotus 6.8 v Miehet: Erotus 7.4 v Women Alin 1st quintile (lowest) Miehet: Men Ylin 5th quintile (highest) Men 4th 4. quintile Men 3rd 3. quintile Miehet: Erotus 12.5 v. Men 2nd 2. quintile Men Alin 1st quintile (lowest) Tarkiainen et al. JECH 2012

13 Odds ratio of poor health Varallisuuden ja koetun terveyden (keskitasoinen tai huonompi) välinen yhteys 3.0 Koettu terveys (OR) Tulot ja työmarkkina-asema vakioitu Ikävakioitu Household wealth, thousands of Euros Kotitalouden varallisuus 1000 e Aittomäki et al. SSM 2009

14 Koetun terveyden (keskitasoinen tai huonompi) sosioekonomiset erot (ikävakioitu). Työssäkäyvät naiset, v. (n=7171) Vanhempien koulutus + - Lapsuuden + taloudelliset vaikeudet - Oma koulutus + - Ammattiasema + - Tulot + - Varallisuus + - Asunnon omistus + - Taloudelliset + vaikeudet - Taloudellinen + tyytyväisyys - Koettu terveys (OR) * * * * * * * * OR =odds ratio= vetosuhde suhteelliset erot vertailuryhmä = 1.00 (Laaksonen et al AJPH. 2005)

15 Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot vuotiailla miehillä ja naisilla (Rahkonen ym. 2007) Miehet Naiset

16 Pitkäaikaissairastavuuden koulutusryhmittäiset erot, 30+ -vuotiaat Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakioitu) Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu) % % perus 4 keski korkea Miehet Naiset 0 Miehet Naiset Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002

17 Liikuntakyvyn koulutusryhmittäiset erot, 30+ -vuotiaat Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia raportoivien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) 16 % Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 Naiset Miehet Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/2002

18 Koulutus Ylin Keskitaso Alin Nykyiset taloudelliset vaikeudet Ei Joskus Usein Mielenterveysoireiden (GHQ-12) sosioekonomiset erot (Lahelma ym. 2006) 2,5 2,0 OR 1,5 1,0 0,5 0,0 Koulutus Taloudelliset vaikeudet

19 Mielenterveyden sosioekonomiset erot Vakavat mielenterveysongelmat (skitsofrenia, psykoosit, vakava masennus) Vastaavat erot kuin fyysisessä terveydessä Johtaa usein työvoiman ulkopuolelle Mekanismit: valikoituminen - syrjintä Lievät mielenterveysongelmat - common mental disorders = CMD (masentuneisuus, ahdistuneisuus, oireet) Erot epäselvät, jopa vastakkaiset Ongelmat yleisempiä niillä joilla taloudellisia vaikeuksia

20 Mistä terveyserot johtuvat?

21 Upper w-c Middle w-c Lower w-c Manual Upper w-c Middle w-c Lower w-c Manual Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot (1) (Laaksonen et al. JECH 2009) 3,5 Naiset 3,5 Miehet 3 3 2,5 2,5 RR 2 1,5 RR 2 1, ,5 0,5 0 0 Ikävakioitu

22 Upper w-c Middle w-c Lower w-c Manual Upper w-c Middle w-c Lower w-c Manual Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot (2) Selittävätkö työolot? (Laaksonen et al. JECH 2009) Naiset Miehet 3,5 3,5 3 2,5-42 % 3 2,5-60 % RR 2 1,5 RR 2 1, ,5 0,5 0 0 Ikävakioitu + Fyysiset työolot

23 Terveyseroja selittävä yksinkertainen malli (Mackenbach et al. 2006)

24 Miten terveyseroja voidaan kaventaa? YHTEISKUNTA Sosiaalinen ympäristö Politiikkaympäristö Sosiaalinen eriarvoisuus Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Vähennetään altistuksia Vähennetään haavoittuvuutta Estetään eriarvoiset seuraukset YKSILÖ Sosiaalinen asema Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Diderichsen et al. 2001

25 Kansanterveysohjelma Valtioneuvoston päätös 2001 Keskeiset tavoitteet vuoteen kaikille yhteiset 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

26 Vuotta Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajan-odotteen ero ja Terveys ohjelman tavoitteet 7 6 5,6 5,7 6,1 6,1 5 5,0 4, ,3 2,7 3,0 3,2 3,3 2,4 Miehet Naiset Miehet - tavoite Naiset - tavoite (Valkonen 2007)

27

28 Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , STM Terveyserojen kaventamiseen pyritään vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja koko väestössä ja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä Tavoitteiden saavuttamista varten kehitetään terveyserojen seurantajärjestelmää vahvistetaan tietopohjaa kehitetään koulutusta ja viestintää koskien terveyseroja ja niiden kaventamista

29 Sosioekonominen asema ja terveys - Yhteenveto Erot epäoikeudenmukaisia jos ne ovat ehkäistävissä Eroja todetaan sekä sosioekonomisen aseman että terveyden eri mittarien mukaan Kuolleisuuserot Suomessa suuret Kuolleisuuserot kasvaneet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti 2000-luvulla Keskeisimmät syyt Elintavat Aineelliset olosuhteet Erojen kaventaminen tärkeätä Tasa-arvon kannalta Kansanterveydelle Kansantaloudelle