Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur

Transkriptio

1 Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Paikka: Helsingin yliopisto, B2 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

2 Oheiskirjallisuutta Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S ym. Suomalaisten terveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki Kangas I, Keskimäki I, Koskinen S ym. (toim.). Kohti terveyden tasa-arvoa. Edita, Helsinki 2002 Karisto A, Lahelma E, Rahkonen O (toim.). Terveyssosiologia. WSOY, Juva 1992 Kauhanen J, Myllykangas M, Salonen J ym. Kansanterveystiede. WSOY 1998 (2007) Koskenvuo K. Sairauksien ehkäisy. 2. uudistettu laitos, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki Koskinen S, Martelin T, Notkola I-L ym. Suomen väestö. Gaudeamus, Helsinki 2007 Luoto R, Viisainen K, Luoto Kulmala I (toim.). Sukupuoli ja terveys. Vastapaino, Tampere 2003 OECD Health at Glance: Europe OECD Publising 2010 Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa - Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Helsinki 2007 Rahkonen O, Lahelma E (toim.). Elämänkaari ja terveys. Gaudeamus, Tampere 1998 Rose G, Marmot, Khaw K-T. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 STM. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. STM. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2001:4. WHO. Closing the gap in a generation. Health equity through action on the social determinants of health. WHO von Wright GH. Hyvän muunnelmat. Otava, Keuruu 2001 Vuorinen H. Tauti(n)en historia, Vastapaino, Tampere 2002

3 Lääketiede - kansanterveystiede I Biolääketiede > perustutkimus - laboratorio II Kliininen lääketiede > hoito - potilaat III Kansanterveystiede, public health, folkhälsovetenskap > Sairauksien ehkäisy - väestö Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys L2s VÄESTÖN TERVEYS -kurssi = perusteet (3 op) L6s PREVENT -kurssi = syventävät opinnot (6 op) Biostatistiikka ja epidemiologia menetelmät, sairastavuus Terveydenhuolto ammattilaiset, terveyspalvelut, instituutiot Työterveyshuolto/työlääketiede työolot, altistukset Ympäristöterveydenhuolto, -lääketiede/-epidemiologia ympäristö, altistukset Terveyden edistäminen terveydenhuolto, sosiaalipolitiikka, talous jne (Terveys)sosiologia, sosiaalipolitiikka, (sosiaali)psykologia, kasvatustiede jne.

4 Kansanterveystiede väestön terveys Kurssin tavoitteet: Väestön terveydentila: taso ja kehitys Väestön terveydentila: jakautuminen väestössä Sairauksien syyt, riskitekijät ja riskiryhmät Ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen haasteet Väestön terveys Suomessa ja muissa maissa Paljon tutkimusta, syventäviä opinnäytteitä, väitöskirjoja

5 HS

6

7 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? - Väestön terveys - Sairauksien ehkäisy - väestöstrategia - Terveys ja sairaus käsitteinä - Tiedonkeruu ja -lähteet

8 Globaalit terveyserot ovat valtavat (WHO 2012) Elinajanodote EO tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä Vastasyntyneen elinajanodote: globaali ka = 69 v. Suomi EO 80 Japani EO 83 Elinajanodote EO0/vuosia: Malawi EO 47

9 Väestön terveyden paikantaminen (1) tiedonkeruun kolme tapaa Trendit, seuranta, monitorointi kehityksen suunta? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Mistä sairaat tulevat, miten potilasvirrat syntyvät? Kansainväliset vertailut miten Suomi pärjää? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Viitearvot, keskiarvot mitä tutkimus kertoo? Biologiset riskitekijät (verenpaine, kolesteroli) Sairastavuus, kuolleisuus, taudit, elintavat, elinolot

10 Väestön terveyden paikantaminen (2) terveyttä määrittävät tekijät, determinantit Biologiset tekijät Fyysiset ympäristötekijät Proksimaaliset eli downstream -tekijät Elintavat/terveyskäyttäytyminen Riskitekijät Välitason eli middle stream -tekijät Perhe, sosiaaliset verkostot Distaaliset eli upstream -tekijät Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri Elinolot aineelliset ja psykososiaaliset Aikuisuus työ, koulutus Lapsuus sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet Terveydenhuolto

11 Terveyserot maiden välillä ja maiden sisällä WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation (WHO 2008) Puheenjohtaja: Prof. Sir Michael Marmot, UCL, UK Kunniatohtori HY ltdk 2010 Tausta: Elinajanodotteen erot maiden välillä Lesotho vs. Japani = 42 vuotta Elinajanodotteen erot maiden sisällä kaupunginosien välillä Glasgowssa = 28 v, Tapiolan ja Jakomäen välillä 13 v. There is no necessary biological reason Suositukset: Elinolojen parantaminen Vallan, rahan ja muiden resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jatko: Maailmanlaajuinen kokous > Rio Political Declaration on Social Determinants of Health 2011 WHOn jäsenvaltiot hyväksyivät julistuksen 2012 WHO European Review 2012

12 Sairauksien ehkäisy ja ehkäisyn muodot (Terveyskirjasto, Duodecim) I Primaaripreventio II Sekundaaripreventio III Tertiaaripreventio

13 Sairauksien ehkäisy ja ehkäisyn muodot (Terveyskirjasto, Duodecim) I Primaaripreventio eli altistumattomiin kohdistuva ehkäisy - Väestötason ehkäisy Sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä tai terveyden edistämiseen tähtäävät toimet koko väestössä (esim. taudin syiden eliminointi, terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) II Sekundaaripreventio altistuneisiin kohdistuva ehkäisy Yksilö- ja ryhmätason toimet, joilla pyritään estämään varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa todettua tautia kehittymästä (esim. seulontatutkimukset) III Tertiaaripreventio sairastuneisiin kohdistuva ehkäisy Taudin hoitotoimet, taudin etenemisen, komplikaatioiden tai taudista aiheutuvien haittojen pahenemisen torjunta ja kuntoutus (esim. sydäninfarktin uusimisen ehkäisy)

14 Sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen väestöstrategia

15 Kroonisten tautien ehkäisy UN high level meeting on non-communicable diseases New York Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia Tausta: Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit

16 Miten väestön terveyttä voidaan parhaiten edistää? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Kroonisten kansantautien ehkäisy Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Absoluuttinen riski lukumäärä - toiminnan perustana Väestöstrategian merkitys: Jackson, Lynch, Harper BMJ 2006, Frolich & Potvin AJPH 2008, Allebeck EJPH 2008

17 Hoidontarve Tiedonlähteet Kliininn jäävuri Potilasrekisterit Väestötutkimukset Riitta Luoto 2007

18 Prevention paradoksi 1 Rosen strategia koko väestön riskitason muutos (Frolich & Potvin 2008)

19 Prevention paradoksi 1 Eikö koko väestöön kohdistuva strategia ole tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, juomavesi) Rosen strategia: (Frolich & Potvin 2008)

20 Prevention paradoksi 2 Miten riskitason muutos toteutuu? (Frolich & Potvin 2008)

21 Prevention paradoksi 2 Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? Mihin rajat vedetään? Koko väestö kohteeksi? (Frolich & Potvin 2008)

22 Esimerkki sairauksien ehkäisystä: Diabetes FINNISH DIABETES PREVENTION STUDY - Koeryhmä: elintapainterventio: paino, dieetti, liikunta - Kontrolliryhmä: yleinen elintapainformaatio Tulokset - Interventio ehkäisi uusia diabetestapauksia 13 vuoden seurannassa - Interventio vähensi riskitekijöitä Vastaavia tuloksia Kiinassa ja USAssa

23 Sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen monet keinot Primaariprevention ensisijaisuus Determinantteihin ja riskitekijöihin puuttuminen Terveyspolitiikka, koti, koulu, työpaikat Käytännön lääkärin ja terveydenhuollon ammattilaisen työ Mini-interventio, liikuntaresepti, tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ravinto

24 Mitä terveys (ja sairaus) tarkoittaa?

25 Mediaa Terveys kiinnostaa Pakko olla terve - healthism Kokonaisvaltainen hyvinvointi Myös onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia Karppaus, rokotukset Paljon kaupallista toimintaa - terveysmarkkinat Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia Terveys/toimintakyky yksilön tärkein voimavara Valtiovaltaa ja politiikoita Väestö on yhteiskunnallinen voimavara Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta Kustannukset Tutkijoita ja ammattilaisia Millainen terveys on? Mistä sairaudet johtuvat? Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita?

26 Terveyden kuva (1)

27

28 Terveys-sairaus -käsite (1) - Terveyden/sairauden kolme mallia I Biolääketieteellinen malli Tauti, disease Lääkäri, ammattilainen II Sosiaalinen/funktionaalinen malli Sairaus, toimintakyky, sickness Ympäristö, instituutiot, työ, koulu, koti III Psykologinen/subjektiivinen malli Sairaus, illness Yksilö

29 Terveys-sairaus -käsite (2) - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity.

30 Terveys-sairaus -käsite (2) - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity. Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä

31 WHO:n terveyden määritelmän arviointia How should we define health? Huber ym BMJ 2011:343 Tauti/sairaus - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Määritelmä - tavoitteenasettelu Hoito ehkäisy/terveyspolitiikka Täydellisyys - Would leave most of us unhealthy most of the time > medikalisaatio - Complete is neither operational or measurable Sairaus hyvinvointi People are increasingly burdened by chronic diseases Riittääkö sairauden puuttuminen vai pitääkö olla positiivisesti terve?

32 Terveys ja sairaus -käsite (3) - GH von Wrightin analyysi Hyvinvoinnin tarkastelun lähtökohta Tulisiko edistää hyvää eli positiivista vai torjua pahaa eli tautia ja sairautta? (Allardt 1976, 1999) Terveys erityisenä hyvän muotona (v Wright 1964/2001) Ei-distributiivinen hyvä, ei voi jakaa muille Terveys = ruumiin ja mielen hyvinvointia Osa terveydellistä tai lääketieteellistä hyvää Elin tai kyky (ihminen?) joka suorittaa funktionsa

33 Negatiivinen ja positiivinen terveys (1) Huono eli negatiivinen terveys ensisijainen Puhe terveydestä tarkoittaa tavallisesti sairautta Terveys-sairaus -käsitteessä huono edeltää loogisesti hyvää = privatiivinen (negatiivinen) käsite Häiriö toiminnoissa = huono/kehno = sairas Täydellisen hyvä terveys = ei mitään vikaa, ei huono Hyvä eli positiivinen terveys toissijainen Enemmän kuin kaikki kunnossa, ei mitään vikaa Erityinen kukoistus Hyvinvointi

34 Negatiivinen ja positiivinen terveys (2) Huono eli negatiivinen terveys - syy-yhteydet, tutkimus Häiriöillä tunnusmerkit ja syyt - miksi jokin toiminto on huono = elimessä (ihmisessä?) vika, toiminto puutteellinen Soveltuu tutkimuksiin, terveydenhuoltoon, terveyspolitiikan toteuttamiseen Hyvä eli positiivinen terveys tavoitteet, ideaali Ei välttämättä tunnusmerkkejä eikä syitä Miksi jokin toimii normaalisti, kukoistaa, erityisen hyvin? Soveltuu terveyspolitiikan tavoitteenasetteluun, mielenterveyteen (?) Unohtuvatko sairaudet ja kärsimys? Huomio hyväosaisiin (ei-sairaisiin) ryhmiin?

35 Terveys-sairaus johtopäätökset Negatiivisen käsitteen ensisijaisuus - terveys = sairaus Käsitteillä on käytännön seuraamuksia Mihin (keihin) huomio suunnataan Mitä mitataan, mitä tutkitaan Keitä hoidetaan Mihin resursseja kohdennetaan Millainen lopputulos saavutetaan - ketkä hyötyvät Kurssilla tarkastellaan sairauksien, vaivojen, kuolleisuuden esiintymistä väestössä = negatiivinen terveys

36 Terveyttä ja sairautta koskeva tiedonkeruu ja -lähteet

37 Terveydentilan mittaaminen (1) - kuolleisuus, sairastavuus Tiedontarpeet Väestön terveyden seuranta ( monitorointi ) Tutkimus Terveyspolitiikka Kuolema Kuoleman todennäköisyys Elinajan odote, syntymähetkellä, XX iässä Kuolinsyyt (ICD10) Sairaus, vika, vamma, toimintakyky Taudit (ICD10) Sairaudet Yleinen terveydentila - koettu terveys Toimintakyky, työkyky Oireet, kipu Mielenterveys - koettu, mielisairaudet

38 Terveydentilan mittaaminen (2) - terveys/sairauskäyttäytyminen Terveyskäyttäytyminen, elintavat Tupakka, viina, ruoka, liikunta, lihavuus (BMI) Sairauskäyttäytyminen Terveyspalvelujen käyttö Sairaan rooli

39 Terveydentilan mittaaminen (3) väestötutkimukset Kansaneläkelaitos, Stakes Terveysturvan väestötutkimukset , 1967, 1976, 1987, 1996 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen vuosittain Finriski Finravinto Mini-Suomi Terveys 2000, Terveys 2011 Tilastokeskus Elinolotutkimukset 1978, 1986, 1994 EU, Eurostat EC Household Panel Eurobarometer Statistics on Income and Living Conditions EU SILC 2003-

40 Terveydentilan mittaaminen (4) väestötilastot/rekisterit Tilastokeskus Väestö, kuolemansyyt, tutkinnot, työssäkäyntirekisteri Kela Eläkkeet, sairauspäivärahat, erityiskorvattavat lääkkeet THL Hilmo, syntymärekisteri WHO Global Health observatory: HEIDI - EU Health Portal: OECD Health Data:

41 Sähköisiä tiedonlähteitä Tilastokeskus: Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Kansaneläkelaitos: Työterveyslaitos: Fimea - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Soste - järjestöt: Findikaattori: EU: WHO: