VÄESTÖN TERVEYS L2. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
|
|
- Eero Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO
2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten?
3 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? - Väestön terveys - Sairauksien ehkäisy - väestöstrategia - Terveys ja sairaus käsitteinä - Tiedonkeruu ja -lähteet
4
5
6 Miksi väestön terveys? - Kurssin tavoitteet Perusasiat väestön terveydestä, riskitekijöistä, determinanteista Sairastavuuden ja kuolleisuuden esiintyminen, jakautuminen, muutokset, vaikutusmekanismit Suomi, Eurooppa, globaali konteksti Tietoja ja faktoja, säännönmukaisuuksia, ymmärrystä Epidemiologinen tausta - toiminta terveydenhuollossa, tutkimuksessa, asiantuntijana Väestön, ml terveiden tarkastelu = riskiväestö = altistuneet Mistä sairaat tulevat, mikä on hoidon tarve Sairauksien ehkäisy mielekästä kun ei vielä ole sairastuttu Ehkäisy = kansanterveyden ydin Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
7 Globaalit terveyserot ovat valtavat (2009) (WHO 2012) Vastasyntyneen elianajanodote = EO: globaali ka.= 68 v. Suomi EO 80 Japani EO 83 Elinajanodote EO0/vuosia: Malawi EO 47
8 Terveyserot maiden välillä ja maiden sisällä WHO Commission on Social Determinants of Health Closing the health gap within a generation (WHO 2008) Puheenjohtaja: Prof. Sir Michael Marmot, UCL, UK Kunniatohtori HY ltdk Kohde ja tulokset: Elinajanodotteen erot maiden välillä Lesotho vs. Japani = 42 vuotta Elinajanodotteen erot maiden sisällä kaupunginosien välillä Glasgowssa = 28 v, Tapiolan ja Jakomäen välillä 13 v. There is no necessary biological reason Suositukset : Elinolojen parantaminen Vallan, rahan ja muiden resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jatkotoimet: Maailmanlaajuinen kokous > Rio Political Declaration on Social Determinants of Health 2011 WHOn jäsenvaltiot hyväksyivät julistuksen World Health Assemblyssa (WHA) 2012
9 Väestön terveyden paikantaminen (1) tiedonkeruun kolme tapaa Trendit, seuranta, monitorointi kehityksen suunta? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Mistä sairaat tulevat, miten potilasvirrat syntyvät? Kansainväliset vertailut miten Suomi pärjää? Kuolleisuus, sairastavuus, taudit, riskitekijät, elintavat, elinolot Viitearvot, keskiarvot mitä tutkimus kertoo? Biologiset riskitekijät (verenpaine, kolesteroli) Sairastavuus, kuolleisuus, taudit, elintavat, elinolot
10 Väestön terveyden paikantaminen (2) terveyttä määrittävät tekijät, determinantit Biologiset tekijät Fyysiset ympäristötekijät Proksimaaliset eli downstream -tekijät Elintavat/terveyskäyttäytyminen Riskitekijät Välitason eli middle stream -tekijät Perhe, sosiaaliset verkostot Distaaliset eli upstream -tekijät Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri Elinolot aineelliset ja psykososiaaliset Aikuisuus työ, koulutus Lapsuus sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet Terveydenhuolto
11 Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen Miten? Determinantteihin ja riskitekijöihin puuttuminen Terveyspolitiikka, koti, koulu, työpaikat Käytännön lääkärin työ Mini-interventio, liikuntaresepti, tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ravinto
12 Sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen väestöstrategia
13 Krooniset taudit ja niiden ehkäisy kohteena UN high level meeting on non-communicable diseases New York Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio ja lisää liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia
14 Sairauksien ehkäisyn tasot
15 Sairauksien ehkäisy ja ehkäisyn tasot (Terveyskirjasto, Duodecim) I Primaaripreventio eli altistumattomiin kohdistuva ehkäisy - Väestötason ehkäisy Sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä tai terveyden edistämiseen tähtäävät toimet koko väestössä (esim. taudin syiden eliminointi, terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) II Sekundaaripreventio altistuneisiin kohdistuva ehkäisy Yksilö- ja ryhmätason toimet, joilla pyritään estämään varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa todettua tautia kehittymästä (esim. seulontatutkimukset) III Tertiaaripreventio sairastuneisiin kohdistuva ehkäisy Taudin hoitotoimet, taudin etenemisen, komplikaatioiden tai taudista aiheutuvien haittojen pahenemisen torjunta ja kuntoutus (esim. sydäninfarktin uusimisen ehkäisy)
16 Miten väestön terveyttä voidaan parhaiten edistää? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Kroonisten kansantautien ehkäisy Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Absoluuttinen riski lukumäärä - toiminnan perustana Väestöstrategian merkitys: Jackson, Lynch, Harper BMJ 2006, Frolich & Potvin AJPH 2008, Allebeck EJPH 2008
17 Kliininen jäävuori
18 Hoidontarve Tiedonlähteet Kliininn jäävuri Potilasrekisterit Väestötutkimukset Riitta Luoto 2007
19 Keskustelu jatkuu: Prevention paradoksi 1 Rosen strategia koko väestön riskitason muutos (Frolich & Potvin 2008)
20 Keskustelu jatkuu: Prevention paradoksi 1 Eikö koko väestöön kohdistuva strategia ole tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, juomavesi) Rosen strategia: (Frolich & Potvin 2008)
21 Prevention paradoksi 2 Miten riskitason muutos toteutuu? (Frolich & Potvin 2008)
22 Prevention paradoksi 2 Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? Mihin rajat vedetään? Koko väestö kohteeksi? (Frolich & Potvin 2008)
23 Esimerkki väestöstrategiasta
24 Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy - esimerkki väestöstrategiasta Englannissa ja Walesissa Sydän- ja verisuonitautien riskin (Framingham) väheneminen 1 %:lla säästää 10 vuodessa tautitapausta 3500 kuolemaa laatupainotettua elinvuotta (QALY) 30 milj. Vastaavat säästöt saavutetaan Verenpaine- tai kolesterolitason 5 %:n alentamisella Suolan ja transrasvojen vähentämisellä
25 Mitä terveys on?
26 Terveyden kuva (1) Helsingin Messukeskus
27 Terveyden kuva (2)
28
29 Mediaa Terveys kiinnostaa Pakko olla terve - healthism Kokonaisvaltainen hyvinvointi Myös onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia Paljon kaupallista toimintaa - terveysmarkkinat Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla Valtiovaltaa ja politiikoita Väestö on yhteiskunnallinen voimavara Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia Tutkijoita ja ammattilaisia Millainen terveys on? Mistä sairaudet johtuvat? Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita?
30 Terveys-sairaus -käsite (1) - Terveyden/sairauden kolme mallia I Biolääketieteellinen malli Tauti, disease Lääkäri, ammattilainen II Sosiaalinen/funktionaalinen malli Sairaus, toimintakyky, sickness Ympäristö, instituutiot, työ, koulu, koti III Psykologinen/subjektiivinen malli Sairaus, illness Yksilö
31 Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyden määritelmä
32 Terveys-sairaus -käsite (2) - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity. Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä
33 WHO:n terveyden määritelmän arviointia How should we define health? Huber ym BMJ 2011:343 Tauti/sairaus - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Määritelmä - tavoitteenasettelu Hoito ehkäisy/terveyspolitiikka Täydellisyys - Would leave most of us unhealthy most of the time > medikalisaatio - Complete is neither operational or measurable Sairaus hyvinvointi People are increasingly burdened by chronic diseases Riittääkö sairauden puuttuminen vai pitääkö olla positiivisesti terve?
34 Terveys ja sairaus -käsite (3) - GH von Wrightin analyysi Hyvinvoinnin tarkastelun lähtökohta Tulisiko edistää hyvää eli positiivista vai torjua pahaa eli tautia ja sairautta? (Allardt 1976, 1999) Terveys erityisenä hyvän muotona (v Wright 1964/2001) Ei-distributiivinen hyvä, ei voi jakaa muille Terveys = ruumiin ja mielen hyvinvointia Osa terveydellistä tai lääketieteellistä hyvää Elin tai kyky (ihminen?) joka suorittaa funktionsa
35 Terveys-sairaus johtopäätökset Negatiivisen käsitteen ensisijaisuus - terveys = sairaus Kroonisten sairauksien haaste ikääntyvässä maailmassa (Beaglehole et al Lancet 2011) the ability to adapt and to self manage Re: physical, mental and social domains of health (Huber et al BMJ 2011) Käsitteillä on käytännön seuraamuksia Mihin (keihin) huomio suunnataan Mitä mitataan, mitä tutkitaan Keitä hoidetaan Mihin resursseja kohdennetaan
36 Terveyttä ja sairautta koskeva tiedonkeruu ja -lähteet
37 Terveydentilan mittaaminen (1) - kuolleisuus, sairastavuus Tiedontarpeet Väestön terveyden seuranta ( monitorointi ) Tutkimus Terveyspolitiikka Kuolema Kuoleman todennäköisyys Elinajan odote, syntymähetkellä, XX iässä Kuolinsyyt (ICD10) Sairaus, vika, vamma, toimintakyky Taudit (ICD10) Sairaudet Yleinen terveydentila - koettu terveys Toimintakyky, työkyky Oireet, kipu Mielenterveys - koettu, mielisairaudet
38 Terveydentilan mittaaminen (2) - terveys/sairauskäyttäytyminen Terveyskäyttäytyminen, elintavat Tupakka, viina, ruoka, liikunta, lihavuus (BMI) Sairauskäyttäytyminen Terveyspalvelujen käyttö Sairaan rooli
39 Terveydentilan mittaaminen (3) väestötutkimukset Kansaneläkelaitos, Stakes Terveysturvan väestötutkimukset , 1967, 1976, 1987, 1996 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen vuosittain Finriski Finravinto Mini-Suomi Terveys 2000, 2011 Tilastokeskus Elinolotutkimukset 1978, 1986, 1994 EU, Eurostat EC Household Panel Eurobarometer Statistics on Income and Living Conditions EU SILC 2003-
40 Terveydentilan mittaaminen (4) väestötilastot/rekisterit Tilastokeskus Väestö, kuolemansyyt, tutkinnot, työssäkäyntirekisteri Kela Eläkkeet, sairauspäivärahat, erityiskorvattavat lääkkeet THL Hilmo, syntymärekisteri WHO Global Health observatory: HEIDI - EU Health Portal: OECD Health Data:
41 Sähköisiä tiedonlähteitä Tilastokeskus: Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Kansaneläkelaitos: Työterveyslaitos: Fimea - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Soste - järjestöt: Findikaattori: EU: WHO:
VÄESTÖN TERVEYS L3. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 08.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 09.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotLL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.
Otto E A Hjelt (1823 1913) PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä
LisätiedotOtto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto
13.3.214 Otto E A Hjelt (1823 1913) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen 14.3.214 Sitoumukset: Ei sitoumuksia
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 07.10.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 03.12.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 13.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotNäkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosiodemografiset tekijät ja terveys
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys 14.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin yliopisto
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotTE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media
TE1 1 Terveyden edistäminen 2 Terveysosaaminen ja media Terveys Mitä on terveys? Tee mind map Moniselitteinen terveys Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotKun aika ei hoida! Finlandia-talo
Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava
LisätiedotTerveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
Lisätiedot7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotOmahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari
Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotVÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA
Pekka Puska Pääjohtaja, Kansanterveyslaitos (KTL) VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA IV valtakunnallinen kansanterveyspäiv ivä Helsinki 31.3.2008 Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä www.ktl.fi
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotNäyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPaula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?
Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotKorkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin
LisätiedotVÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys 10.9.2015 It is better to be healthy than ill or dead
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotYhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä
Pekka Puska Pääjohtaja Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäiv ivä 15.1.2010 VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 15.1.2010 1 Kansanterveyden kuvaa säätelevät
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotTerveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?
Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,
LisätiedotMiten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä
Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät
LisätiedotVäestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
LisätiedotTupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa
Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?
LisätiedotRavitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia
Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011
Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN
Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedot